Täydellinen uima-allas

En mielelläni syö vaaleita viljatuotteita enkä maitotuotteita. Epäilin siis, että aamupalalla ei ole minulle mitään syötävää ja saisin ensimmäiseksi mennä etsimään lähistöltä kauppaa. Olin ehkä väärässä. Aamupala oli hyvin – yllättävä. Löysin syötäväksi yhden omenan ja kaksi kananmunaa. Olisi parasta käydä kuitenkin vielä kaupassa. Kaikki muu, mitä aamupalalla oli tarjolla… Lupaan, että kuvaamme vielä aamupalakattauksen. Uskoakseni kuvat kertovat enemmän, kuin osaisin kertoa. Niin, ja ruokakuvat tulevat  tietenkin täydentämään myös dokumenttiprojektistamme valmistuvaa sähköistä kirjaamme.

On tärkeää syödä oikein ennen kisasukellusta. Liikaa ei voi syödä. Sukeltaminen täydellä vatsalla on paljon vaikeampaa kuin tyhjällä, mutta ei voi tietenkään syödä myöskään liian vähän. Liian vähän ja liian paljon välinen raja on joskus vaikeaa tietää. Pahinta on pienikin nestehukka. Nestehukasta johtuen on mahdollista menettää tajunta jo pakatessa eli keuhkoja täytettäessä. Lajin termien mukaan pakkaamiseksi kutsutaan sitä, ehkä huvittavankin näköistä tapahtumaa, missä täyden sisäänhengityksen jälkeen otetaan suuhun vähän lisää ilmaa ja vähän kuin nielaistaan ilma, mutta keuhkoihin. Sitten vielä vähän lisää, nielaistaan ja tätä toistetaan, kunnes enempää ei mahdu. Mitä enemmän ilmaa keuhkoissa, sitä parempi mahdollisuus pidempään sukellukseen. Keuhkojen täytön kanssa pitää todella tietää mitä tekee, sillä jos ilmaa ottaa liikaa, saattaa keuhkoihin tai keuhkoputkeen tulla vaurioita. Kuumuudesta ja kuumuudesta johtuvasta unenpuutteesta johtuen nestetasapainoni on ihan sekaisin. Toivottavasti ainoiksi vaihtoehdoiksi ei huomenna jää, joko sukeltaminen vajailla keuhkoilla tai Black Out ja punainen kortti jo lähdössä. No, onhan tässä vielä aikaa korjata asia huomiseen mennessä. Jospa söisin vaikka lisää suolaa.

Kisa-allas lähentelee täydellistä. Vesi on kirkasta ja lämmintä. Paikka on erittäin siisti. Allas on 50 metriä pitkä, 25 metriä leveä ja tasasyvyinen. Täydellistä. Ja kaiken lisäksi: Mitä leveämpi allas, sen lyhyemmältä se näyttää – ja tuntuu. Useimmiten pituussukellus ilman räpylöitä järjestetään 25 metrin altaassa ja pituussukellus räpylöillä 50 metrin altaassa. Tämä siksi, että ilman räpylöitä voi potkaista vauhtia päädystä, mutta räpylän kanssa päädystä ei juurikaan ole mitään hyötyä. Vapaasukeltajat eivät kuitenkaan saa niin paljoa hyötyä päätypotkusta kuin uimarit, sillä mitä kovempi potku, sen enemmän happea kuluu. Paras juttu mielestäni 25 metrisessä altaassa on se, että päätyyn ei ole ihan niin pitkä matka. Ehkä vähän hassua, mutta totta kuitenkin.

Vaikka kisapaikalla tuntui olevan odottava ja jännittynyt tunnelma, minulta altaan tarkistamiseen ei mennyt kovinkaan paljoa aikaa. Aikaa jäi hyvin myös kuvausjärjestelyille. Dokumenttiprojektia ajatellen, kiersimme siskon, Elina Mannisen, kanssa koko allasalueen ja etsimme parhaimpia kuvauspaikkoja. Täältä saa hienoja kuvia. Ainakin minun siskoni.

Iltapäivällä etsimme kuvauspaikkoja kaupungilta. Onneksi Elina on hyvä kuvaamaan :)

Lisää kuvia löytyy osoitteesta blog.elinamanninen.com ja elinaandjohanna.com. Käykää katsomassa.

Johanna

Käyttäjän Johanna kuva

Johanna