Blogia aiemmin lukeneet ehkä muistavat taannoisen laavuyöpymisseikkailumme tammikuun kovimmilla pakkasilla. Tälle yöretkelle lähdetiin nyt hakemaan jatkoa, mutta majoitteeksi valittiin varsin viileäksi koetun laavun sijasta teltta. Toki olosuhteetkin olivat kovin erilaiset, sillä lämpötila pyöri talvitelttakokeilumme aikana nollan molemmin puolin.

Ennen kuin siirryn haasteisiin ja muttiin, tiivistäen voidaan todeta, että talviteltta osoittautui ainakin meille paljon miellyttävämmiksi majoitusratkaisuksi kuin laavu. Lämpö tuntui pysyvän paremmin tallessa, ja neljän suljetun seinän muodostama suoja lisäsi puuhan viihtyisyyttä huomattavasti.

Oppia ikä kaikki

Oppimistakin meille kuitenkin jäi seuraaville talvitelttaretkille. Ensimmäinen selkeä virheemme oli saapua aiotulle telttapaikalle liian myöhään illalla. Pimeys oli jo laskeutunut, ja lainateltan pystyttäminen otsalamppujen suomassa valokeilassa ei sujunut täysin sutjakasti. Tästä siis opimme, että leiriin lienee parasta saapua valoisaan aikaan, ja käytössä olevan teltan pystyttämiseen liittyvät kommervenkit on parempi opetella jossain muualla kuin pimeän talvi-illan pikkupakkasessa. Mieleemme ei myöskään ollut etukäteen juolahtanut sellainen itsestäänselvyys, että kiilojen työntäminen jäätyneeseen maahaan saattaa olla vaikeaa tai jopa mahdotonta. Tämä ratkaistiin puhtaalla voimalla ja erinäisille lumivirityksillä, ja teltta saatiin kuin saatiinkin seisomaan ryhdikkäästi.

Aamun valjettua teltan ryhdikkyys oli kuitenkin muisto vain, sillä yön aikana oli satanut runsaanlaisesti painavaa suojalunta. Teltan sisälle emme katon painumista huomanneet, joten eipä tuosta lumitaakasta varsinaisesti mitään oikeaa haittaa ollut, mutta näyttihän teltta nyt aika koomiselta ja surkealta ilmestykseltä aamulla. En tiedä, olisiko teltan painuminen ollut vältettävissä, jos olisimme osanneet ottaa sen huomioon jo teltan pystytysvaiheessa? Kokeneemmat lukijat neuvonevat asiassa.

Miellyttävää ruuanlaittoa

Lumitaakan alla painuneen teltan suojissa kokeilimme kuitenkin menestyksekkäästi teltan sisällä tapahtuvaa trangiakokkailua, johon emme olleet aikaisemmin uskaltautuneet. Aamupuurot ja –kahvit tuli keitettyä teltan absidissa, ja oven pidimme turvallisuussyistä myös kokkailun aikana auki. Homma sujui mallikkaasti, ja olihan se nyt moninkertaisesti mukavampaa kiehautella elovenat makuupussissa istuen kuin ulkona kylmässä värjötellen. Siltikin turvallisuusseikat jäivät hiukan arveluttamaan. Puukko meillä oli käden ulottuvilla, joten hätätilassa olisimme päässeet teltan takaseinän kautta ulos, mutta onko olemassa muita varakeinoja teltan sisällä tapahtuvan kokkailun turvallisuuden lisäämiseksi?

Valtaisan kahden maastossa vietetyn talviyön kokemuksella ummikkoraati suosittelee telttaa ensisijaiseksi talvimajoitteeksi ohi laavun.

Ummikko

matti
Offline
Viimeksi kirjautunut: 3 kuukautta 1 viikko sitten
Liittyi: 18.12.2002 - 22:00
Re: Talvitelttailu pesi talvilaavuilun

Hyvää juttua, kiitos!
Talvitelttailuun turvallisuutta on tänä talvena puitu perusteellisesti Vaellusturinat-sivuilla (http://www.vaellusnet.com/turinat/viewtopic.php?t=13534) - saattaa olla rekisteröitymisen takana noiden lukeminen mutta hyvää kokemusten jakoa löytyy.

akallio
Offline
Viimeksi kirjautunut: 4 päivää 14 tuntia sitten
Liittyi: 31.01.2013 - 17:25
Re: Talvitelttailu pesi talvilaavuilun

Kokkailun turvallisuudesta on kirjoitettu muutaman hyllymetrin verran. Vaellusnetistä löytyy, tai esim. Ankarat avotunturit -kirjasta. Sisällä keittely on merkittävä mukavuustekijä talvella.

Teltta olisi näyttänyt vähemmän surkealta, jos olisitte kiinnittäneet narutkin. Tällöin talvikiiloja tarvitsee reilummin. Vaihtoehtoja on monia, kuten varsinaiset isot talvikiilat, lumipussit, sukset, sauvat, koivuhalot jne.

Ummikko
Offline
Viimeksi kirjautunut: 10 kuukautta 1 viikko sitten
Liittyi: 20.10.2015 - 10:31
Re: Talvitelttailu pesi talvilaavuilun

Matti: Kiitos linkistä - se aukesi ilman rekisteröitymistäkin :) Täytyy lukea tuo ketju oikein ajan kanssa. Hyvää oppia meille varmasti, joskin tuntuu, että tuon ketjun kirjoittajat painivat hiukan eri sarjassa kuin me, ja turvallisuusriskit ovat sitä myöten myös aika erilaiset. Mutta ehkä mekin tästä pikkuhiljaa edetään kohti vaativampia retkiä.

Akallio: Ankarat avotunturit lienee syytä lukaista ennen ensi talven koitoksia. Edellisen kommentoijan linkkaamaa ketjua silmäillessäni tajusin ensimmäistä kertaa, että teltassa on narut jostain todellisesta syystä! Tähän asti olen lähinnä ihmetellyt, että miksi ihmeessä ne siinä roikkuvat teltan pystytystä häiritsemässä. Onneksi olen nimennyt tämän ummikkoblogiksi, niin uskaltaa omat tyhmyydet täällä ongelmitta tunnustaa :) Täytynee puristaa johonkin väliin vielä joku talvitelttayö, josko sitä oppisi narujakin käyttämään. Kiitokset kärsivällisyydestä ummikkojen opastamisessa.

akallio
Offline
Viimeksi kirjautunut: 4 päivää 14 tuntia sitten
Liittyi: 31.01.2013 - 17:25
Re: Talvitelttailu pesi talvilaavuilun

Sitten kun tähtää tuulisemmille seuduille niin narut ovat erittäin tärkeät. Suurin osa teltan tukevuudesta perustuu niihin. Eli ne pitää viritellä ja olla myös tarvittavat välineet, joilla narut saa johonkin kiinni. Talvella yleensä siis lumeen, mutta kannattaa huomioida myös mitä tekee jos on kova pohja (jää, paljas tundra jne.)

Tunneliteltassa pääsee jo pitkälle kun laittaa kahden hengen sukset päihin ja sauvat sopiviin sivunaruihin.

matlis
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 kuukautta 4 viikkoa sitten
Liittyi: 16.03.2004 - 10:01
Re: Talvitelttailu pesi talvilaavuilun

Ei tuolla lumimäärällä käytetä suksia ja sauvoja pystyttämiseen. Korkeintaan sukset painoksi liepeeseen, jos sattuu sellaset lumiliepeet teltassa olemaan. Tai no ehkäpä. Suksi poikittain parin puun taakse ja naru siihen kiinni.

Ummikko
Offline
Viimeksi kirjautunut: 10 kuukautta 1 viikko sitten
Liittyi: 20.10.2015 - 10:31
Re: Talvitelttailu pesi talvilaavuilun

Akallio ja matlis: Toden totta, tämän retken lumiolosuhteissa suksia ja sauvoja ei varmaankaan olisi saanut lumeen tukevasti seisomaan, sillä lunta oli niukanlaisesti. Lumiliepeitäkään ei tuosta teltasta löydy, sillä kyseessä taitaa olla virallisesti kolmen vuoden ajan teltta. Mutta kaikki vinkkinne telttanarujen käytöstä tulevat hyväksi opiksi. Lupaan nähdä narut jatkossa positiivisemmassa ja hyödyllisemmässä valossa kuin tähän asti :)

akallio
Offline
Viimeksi kirjautunut: 4 päivää 14 tuntia sitten
Liittyi: 31.01.2013 - 17:25
Re: Talvitelttailu pesi talvilaavuilun

Jos kiinnitys on jäiseen maahan, niin sitten rautanaulat tai titaanikiilat ovat ainakin vaihtoehtoja.

Jos lunta on, niin suksilla kiinnitys onnistuu myös, kuten myös muilla lumikiiloilla. Lunta pitää vaan kasata riittävän isoksi keoksi päälle ja taputella tiukaksi, sekä antaa hieman jäähtyä. Työläämpää se toki on.

Ummikko
Offline
Viimeksi kirjautunut: 10 kuukautta 1 viikko sitten
Liittyi: 20.10.2015 - 10:31
Re: Talvitelttailu pesi talvilaavuilun

Akallio: Itse asiassa tuo olisikin voinut toimia, sillä lumi oli suojalunta ja kyllä sitä tuosta ympäristöstä sen verran olisi saanut haalittua kasaan, että keko olisi helposti syntynyt. Luulen jopa, että oltiin tajuttu ottaa lapio tuolle reissulle mukaan. Ja niin kuin kuvista näkyy, niin puitakin oli ympärillä ihan kiitettävästi, joten teltan järkevämmällä sijoittelulla ainakin osan naruista olisi saanut niihinkin kiinni.

akallio
Offline
Viimeksi kirjautunut: 4 päivää 14 tuntia sitten
Liittyi: 31.01.2013 - 17:25
Re: Talvitelttailu pesi talvilaavuilun

Jep, pehmeästäkin lumesta saa aikaan jopa kiipeilyankkurin, jos tosissaan yrittää. Kuvia löytyy Googlesta "snow bollard".

Ummikko
Offline
Viimeksi kirjautunut: 10 kuukautta 1 viikko sitten
Liittyi: 20.10.2015 - 10:31
Re: Talvitelttailu pesi talvilaavuilun

Akallio: Snow bollard youtubetettu, vau! Uskomatonta, että pelkästä lumesta saa noin tukevan ankkurin.