Miten meidän sitten kävi?

Tämä Tuulesta temmattua - blogini täällä Relaassa täytti marraskuussa neljä vuotta. Wow. Laskin tuossa, että näiden neljän vuoden aikana olen raapustellut teille 60 kirjoitusta eli keskimäärin yhden kuukaudessa. Ohhoh. Toivottavasti blogini on oppinut neljän vuoden aikana oman neljävuotiaan tyttäreni tavoin heittämään hyvää läppää kanssakulkijoilleen, sillä se on ollut vahva tarkoitukseni.

Otin Relaa.comin tekijöihin yhteyttä ensimmäisen kerran elokuussa 2012 ja tarkalleen ottaen perjantaina 25.8.2012 klo 13:56 lähetin Markku Jussilalle ehdotuksen Tuulesta temmattua -blogikonseptista ja karkean rungon sisällöstä. Muistan tuon hetken sekunnilleen sillä mulla oli saman päivän aamuna menneet lapsivedet ja olin sopinut Kätilöopiston synnytyssairaalan henkilökunnan kanssa, että saavun odottamaan vuoroani sairaalaan synnytyshommiin siinä viiden pintaan. Mulla kävi aika pitkäksi siinä odotellessa, joten rupesin suunnittelemaan tätä blogia. Siitä parin kuukauden päästä treffattiin Markun kanssa lounaalla Maharajassa Töölössä. Muistan ikuisesti Markun kommentin, kun hän näki kantoliinassa roikkuvan vauvamme kahden kuukauden ikäisenä: "Onks toi vasta noin pieni! Sen jälkeen kun musta tuli isä niin täytyy sanoa, että laatu on korvannut määrän harrastushommissa." En tiennyt vielä silloin, mitä hän sillä tarkalleen ottaen tarkoitti, mutta nyt neljä vuotta myöhemmin tiedän tarkalleen mistä oli kyse.


Multitaskausta kitesurffibiitsillä kolme vuotta sitten. Laatu on todellakin korvannut määrän harrastushommissa lapsen tulon myötä.

Pidemmittä puheitta, kuulkaas, tämä blogikirjoitus on teille hyvät Relaan lukijat yhden elämänvaiheeni päättymiseen liittyvä läksiäiskirjoitus!

Ensimmäinen blogipostaukseni putkahti tänne neljä vuotta sitten, marraskuussa 2012. Ei hitto! Olen siis tosiaan löpötellyt teille omiani jo neljä kokonaista vuotta! Ei ihme että olen viime aikoina löytänyt itseni puhumasta paljon itsekseni syystä, että kirjoitustahtini on hidastunut. Mutta kuulkaa. Tämä paikka ja te olette olleet mulle yksi tärkeimmistä paikoista tämän neljän vuoden aikana sanoittaa tunteitani. Kiitos siitä.

Neljä vuotta sitten oltiin ostettu talo Hvide Sandesta edelliskeväänä ja avattu talon yhteyteen kolmen huoneen Bed & Breakfast -majoitus suomalaisille kitesurffareille. Yksi omista lemppariteksteistäni niiltä ajoilta on ehdottomasti Saako meillä piereskellä, mikä kuvaa arkeamme BnB elämän keskellä. Oi niitä aikoja!

Syksyllä saatiin mestoille meidän vauva. Pari seuraavaa talvea vietettiin tiiviisti Suomessa talvesta nauttien kun taas kesät vierähti Tanskassa pohtien mm. miten pitää taapero hengissä auringossa ja tuulessa huudelleen Varokaa lapsia!  (yksi ilmeisesti luetuimmista teksteistäni Relaan historiassa, wau)

Jossain vaiheessa rakastimme viimaista elämäämme niin paljon, että ihan sattui ja ajatelkaa, lopulta kävi kuitenkin niin, että olimme valmiita luopumaan viimaisesta elämästä ja niin rakas lapsi päätyi vaihtamaan omistajaa. Olimme virittäneet itsemme uusien kuvioiden suunnittelun pariin ja niiden parissa vierähtikin viime syksy. Ei hitto - tasan vuosi sitten elettiin tosi jänniä hetkiä! Olimme avaamassa Hvide Sandeen uutta liiketoimintaa, jota oli lähdössä rahoittamaan seitsemän eri tahoa. Hitsi että se oli jännää ja kivaa aikaa, kunnes iski paniikki ja lopulta kaikki meni melkein perseelleen paitsi sitten avattiinkin osa bisneksestä.

Meillä oli oikeasti tosi makea kesä Kite One Kitesurffauskoulun parissa täällä Tanskassa. Se, että ollaan päästy avaamaan uusi liiketoiminta ja oman näköisemme kitesurffauskoulu konsepteineen vieraassa maassa on melko makea kokemus, mitä on kiva kiikkustuolissa muistella sitten joskus jos sinne kiikkustuoliin asti saa täällä planeetalla elellä.  Ja täytyy sanoa, että helppoa ei ole ollut eikä aina kivaakaan. Ehkä paskimmasta päästä kokemuksia oli kun Timo kertoi paikalliselle markkinajohtajana kaksikymmentä vuotta toimineelle surffikoulu West Windin vetäjälle ja samalla 10 vuoden tuttavalleen, että on avaamassa kitekoulua kylille, niin sen sijaan, että tyyppi olisi toivottanut kilpailijan tervetulleeksi, hän totesi että "I'm gonna do everything to stop you."  Tiedättekö, ei siinä voi muuta kuin hymyillä ja todeta, että nyt meillä tulee menemään kovaa, jos paikallinen toimija on noin paniikissa siitä mitä teemme. Ja niinhän meillä meni ja asiakkaita riitti kainalohikeen asti.

Mutta Kite Onen liiketoiminta pelkästään kitekouluna ei ole ollut koskaan päämäärämme eikä lopullinen unelmamme. Siksipä olemme päättäneet, ettemme jatka Kite Onen pyörittämistä enää ensi kesänä vaikka lajin opettamisesta edelleen tykkäämmekin vietävästi. Mutta joku toinen voi jatkaa, ehkä sinä? Liiketoiminta on kannattavaa ja tuottaa töitä kahdelle henkilölle puolen vuoden ajan. Ota rohkeasti yhteyttä Timoon (timo at timon.fi), jos ajatus kitekoulun vetämisestä ja kitesurffauksen opetushommista Tanskassa kiinnostaa ensi kesänä - meillä on kaikki valmiina täällä uudelle yrittäjälle,  asuntoa myöten!

Me keskitymme nyt kaupunkielämään uusine työkuvioineen ihanassa Aarhusissa ja siihen liittyy kitesurffauksen harrastaminen vapaa-ajalla niin kuin silloin 10 vuotta sitten kun aloitimme harrastuksen. Hitto miten siistiä!

Tyttäreni soitatti tänään päiväkodin läksiäisissään Edvard Griegin biisin Vuorenpeikkojen luolassa. Se on neljävuotiaan Linen lempibiisi aina siinä kohtaa automatkoja, kun ei ole enää mitään tekemistä. Nyt se tyttö nukkuu tuolla meidän makuuhuoneessa, kun sen oma sänky on jo viety meidän kaupunkikotiin Aarhussiin. Pari kertaa soitatin illan mittaan biisiä itsekin luureista ja mietin, että miltähän se mahtaa tuntua vaihtaa leikkikaverit uusiin.

Mutta läksiäiset ovat aina kauniita niinkuin nyt nämäkin läksiäiset teidän kanssanne kun päätän blogikirjoitukseni kitesurffausyrittäjänä tähän kirjoitukseen. Mutta pidetään ovet auki jatkokirjoitusten suhteen, sillä sijaitseehan Aarhussikin merenrannalla kitespotteineen ja länsirannikon makeille aaltospoteille Hvide Sandeen, Klitmølleriin ja Løkkeniin on vain parin tunnin ajomatka! Ollaan siis kuulolla vai mitä?

Toivotan teille kaikille oikein hyvää joulun aikaa ja uutta vuotta 2017!

Käyttäjän MarttaK kuva

MarttaK