Muu ulkoilu

share

Jag har inte bloggat på en stund för att jag varit på jobb i Bengtsår, ett lägerområde ägd av Helsingfors stad. Den första veckan kom jag till "Benkku" tidigt på lörda morgon och stannade på holmen tills fredag eftermiddag, då mitt veckoslutslediga började.

share

Kaverini äiti totesi sukulaisille poikansa harrastavan ”niitä vaarallisia tex-mex lajeja”. Lause jäi elämään. Lomalla syvällisiä pohtiessa aloin kyseenalaistamaan, onko tex mexiä vain itsensä vaarantaminen? Vaara tilastollisessa, absoluuttisessa mielessä. Tyhmän rohkeita juttuja olen tehnyt. Mutta kyllä rohkeudesta saa yhtä isot kiksit pienemmälläkin vaarakertoimella - kun ylipäänsä ylittää itsensä ja pelkonsa (eli myös vaikka uskaltaessa luottaa toisiin tai puhuttaessa hankalista jutuista).

share

Kun kotona tulee tyhjä hetki, aivoni siirtävät minut liian helposti nettiin. Pyyhkimään älyvempainta. Vastuut töistä ja maailman menosta tulvivat puhelimesta, tietokoneesta, padista ja televisiosta. Vempeleissä hengaan, kun en muuta saa aikaiseksi. Tai sen jälkeen en ainakaan saa. Pyykkien ripustaminen tuntuu nettijumittamisen jälkeen vaativalta. Passivoidun fyysisesti ja aistillisesti. Päätin kokeilla kuukautta kotona, jolloin en avaa tietokonetta, nettiä (edes kännykästä) tai televisiota. Että mitä aivot keksivät tilalle.

share

Terveiset Ranskan Alpeilta Chamonixista! Viime kesänä ihastuin tähän paikkaan niin, että olihan se pakko päästä taas takaisin.

share

Loma alkoi lehtikompostin rakentamisella. Keittiöstämme biojätteeseen päätyy vain kasvien osia. Biojätekeräys vain puuttuu. Kesäkotimme on lähiörivari uudistaajamassa. Naapureilla on tasaiset nurmikot, tuijia ja pelargonioita. Tänne, jos minne, permakulttuuriin perustuva ruokapuutarha ja ekosysteemi tarvitaan. Ystäväni tapaa keksiä "kuuluisia" sanontoja. Yksi sellainen voisi olla "Kun etsii lautoja, löytää lautoja".

share

Ymmärrän, että kynnys on iso. Jos ei ole koskaan osallistunut miekkariin, se on varmasti ajatuksena täysin epämukavuusosastoa. Niin ajattelin itsekin vielä kymmenen vuotta sitten. Siellä jotkut teinit hippi-hevarit huutaa huvikseen. Että keksikää jotain positiivisempaa, please!

share

Pyydettiin helppoja viljelyohjeita. Vasta parin vuoden harrastelija-testailijan kokemuksella annan jotain niksejä. Virallista permakoulutustahan saa tehdä vain tutkinnon suorittanut. 

share

  Lapsena haimme joka kevät äidin kanssa kottikärryillä lähimetsistä multaa. Se johtui kyllä enemmän kauppojen olemattomuudesta ja lamasta, kuin permakulttuurista. Mutta viime kesänä se tapahtui uudelleen. Etsin lähimetsistä 4 muovikassillista sopivaa maata eri paikoista (peittäen jäljet nätisti totta kai). Naureskellen pyöräilin kotiin vaappuvien maapussien kanssa. Tunsin itseni samaan aikaan vähän kummalliseksi, mutta kekseliääksi.

share

Emme tietenkään halua jättää luontoon roskia tai muita ikäviä jälkiä. Kulutustuotteiden mukana kannamme kuitenkin tietämättämme luontoon usein turhia kemiallisia aineita.  Olet ehkä jo keksinyt niksejä, miten retkillä pärjää ilman kotona "tarpeellisia" kemikaaleja? Osa vinkeistäni menee hiukan ohi retkeilyaiheen, mutta ehkä koko elämään voi suhtautua pienenä retkenä? Pikku hiljaa olen päätynyt muuttamaan arkea esim. näin

share

Jotkut varmaan miettivät, että mitä eroa on multisportilla ja seikkailu-urheilulla. Multisportilla tarkoitetaan yleensä lyhyempiä, n. 3-8h mittaisia kilpailuja, joissa lajeina yhdistyy pyöräily, juoksu, melonta sekä yllätystehtävät. Joukkueet suunnistavat näissä kaikissa lajeissa. Multisport-kisoissa on yleensä ainakin Suomessa useampi sarja: kilpasarja ja kuntosarja ja näissä erona on lähinnä miten pitkä rata on kilometreissä ja miten vaikeaa suunnistus on. Joukkueissa on yleensä kahdesta kolmeen jäsentä.

share

Teininä tajusin, etten ymmärrä, mitä aineita shampoo sisältää. Pohdin, ovatko nuo kaikki aineet vaarattomia luontoon huuhtoutuessaan. Tuskinpa, jos kerran shampooni takia tehdään eläinkokeita. Kauhistelin. Päätin opiskella kemistiksi – tyypiksi, joka ymmärtäisi aineita ja kehittäisi parempia vaihtoehtoja!

share

Nyt ovat villiyrtit vaaleanvihreässä loistossaan ja parhaimmillaan! Villiksi tuunattu avokadopasta syntyy esimerkiksi näin: cashewpähkinöitä (liotettu vedessä pari tuntia) avokado nokkosia vuohenputkea voikukan lehtiä basilikaa valkosipulin kynsi pieni chili limen mehu vuorisuolaa ripaus sokeria oliiviöljyä Huuhtele villiyrtit kylmällä vedellä. Sitten ainekset soseeksi ja pastan päälle, kera timjamin ja tomaatin. Voilá - taivaallisen hyvää!

share

Lyö tyhjää palata kaupunkivilinästä tunturiin! Kuitenkin jo päivässä alkoi mieli rauhoittua. Niin käynee, koska … lähes kaikki vastaantulevat ihmiset ovat tuttuja … jutut tapahtuvat ilman tiukkoja aikatauluja … harrastukset alkaa kotiovelta … autoilla tarvitsee tosi vähän … ottaa lomaa tietotulvasta ja pahoista uutisista … näkee, kuulee, haistaa, tuntee erämaan monimuotoisen luonnon

share

Vihdoin tuli kevät. On sitä odotettukin. Edellisestä kirjoituksesta onkin jo aikaa, sillä pienet ja suuremmat elämänmuutokset ovat pitäneet mielen kiireisenä. Nyt on hyvä hetki summailla viime viikkojen outdoor-reissuja ja -rientoja.

share

Tero ja Taru Tiainen tulivat kurkkimaan: ”Mihin ihmeeseen me voidaan muuttaa, kultamurunen?” “Hei, katsohan tsirp tsirp!” Nok nok – sisään, ulos, katolle. Vihdoin. ”Oliskos tässä koti meille!” “Uskomatonta, kotikolo kyllä – vihdoin löytyi!” Kiitos muistutuksesta Tero ja Taru. Kolopesistä on metsissä pula. Moni ei löydä kotia. Ostin Kallenpajasta 4 pönttöä lisää Teron ja Tarun kavereille. Pyörällä lähimetsään. Tarakalla 2 pönttöä.

share

  "Mikään unelma ei ole liian suuri toteutettavaksi".

share

Huristelin maaliskuun lopulla elämäni ensimmäistä kertaa Savukoskelle (65 km Pyhältä) pitämään eläinetiikan kouluvierailuja 13–17-vuotiaille Korvatunturin koulun nuorille. Vaikka on jo kevät, aamusta pakkasta oli lähes -20*C ja aurinko kristalloi erämaamaisemat – osin autioituneita rintamamiestalojen pihapiirejä, jokia, tuntureita, talvisodan ratkaisutaistelun kannaksen, poroerotteluaitauksia ja joulupukin pajan. Lapin radiossa juteltiin shamaaneista kertovasta väitöskirjasta.

share

Havainnollistetaanpa muutamalla kuvalla, joita olen esittänyt mm. Kemian opetuksen päivillä, Helsingin Yliopiston Kemian laitoksella (2013) ja Lapin toimijoiden ympäristöseminaarissa Luostolla (2013). Ne pohjautuvat Sustainability in science education -kurssiin Reykjavikin Yliopistolla.

share

Tavanomainen päiväni Pyhätunturissa on kirjoittamista, lukemista ja ruoanlaittoa. Myös murtsikkaa ja lumilautailua. Tänä iltana on erikoisempaa luvassa: avantouinti-lehtikuvaus (ilman saunaa!), toista kertaa elämässäni hiphop/salsa/show-tanssitunnin ohjaaminen Pelkosenniemen mahtaville alakoululaisille, ja kotona illallisen tarjoilu 7 porilaiselle äijälle (kasvislasangea ja mustikkapiirakkaa).

share

Matka Guatemalaan on jo aivan kulman takana. Matkakuumeilun ohessa Kapua Guatemala 2013 – hankkeen varainkeruu käy kiivaana. Keräyspotissa on tällä hetkellä noin 50 000 euroa. Vielä on matkaa 100 000 euron tavoitteeseen, mutta tällä porukalla on asenne ja tahtotila kohdillaan. Varainkeruun lisäksi töitä teettää myös selviytyminen projektin fyysisestä osuudesta, vuoristovaelluksesta ja Tajumulcon (4220m) valloituksesta.

Sivut