Muu ulkoilu

share

Hej! Jag har haft så mycket att göra med så lite energi, att inte jag har orkat skriva något hit. :( Denna bloginsats börjar där jag slutade den sista, alltså början av min resa till Kanchenjunga North och South B.C.

share

Tervetuloa Siskojen blogiin! Olemme aktiivisia naisia ympäri Suomea, keitä yhdistää intohimo luontoon ja liikkumiseen.

share

Pari vuotta sitten kun katkoin sääreni niin opin paljon itsestäni enkä enää pidä asioita kuten terveys tai hyvä kunto itsestäänselvyyksinä. Opin kärsivällisyyttä sekä todella arvostamaan kykyä liikkua, urheilla, olla ulkona luonnossa ja tehdä juttuja yhdessä ystävien ja muiden samanhenkisten ihmisten kanssa.

share

Kapkaupungin jylhä tuntomerkki, yli kilometrin korkeuteen kohoava Pöytävuori oli kutsunut kapuamaan jo muutaman viikon ajan. Kuulimme varoituksia vuorilla tapahtuneista ryöstelyistä ja siitä, kuinka matkalle ei kannata lähteä lasten kanssa. Perjantai 13. päivä sopi hyvin näiden väitteiden testaamiseen.

share

Pienten paikkojen sanotaan usein olevan “ihmisen kokoisia”. Klisee taitaa olla totta! Tässä monimutkaistuvassa tietoyhteiskunnassa on äärimmäisen rentouttavaa saada arjessaan palvelua tutuilta ihmisiltä, ilman jonoja ja säätöä. Tässä muutama esimerkki: Parasta on oma kirjastonhoitaja Elisa. Hän on aina paikalla auttamassa. Jonoa ei ole koskaan. Hän lähettää henkilökohtaisesti tekstarin, kun varaamani kirja on saapunut. Myös SEO:lla autonkorjaaja Teuvo auttaa kiperimmissäkin tilanteissa hymyillen.

share

Vaikka saan asua maalla ja työni nuorten parissa piristää synkimmänkin päivän, niin silti uuvuttaa. Tunnit loppuvat koko ajan kesken. Haluaisin useammin vain olla. Kiire ja suorittaminen vain vievät kaikki tunnit.

share

2 kuukautta. Siinä aika jonka täytyy kulua ennen Argentiinaa. Aika on kulunut taas siivillä. Pikkuhiljaa alkaa miettimään mitä on tullut tehtyä ja mitä vielä pitää tehdä matkan hyväksi. Vaikka pari kuukautta tuntuu pitkältä ajalta, ei se käytännössä ole paljon mitään. Varsinkin jos ajattelee miten nopeasti tää syksy on sujahtanut.

share

Kun flunssa pakottaa pysymään sisällä, ulkona tuiskuttaa lupaavasti ja kaamos lähestyy… mikäs sen piristävämpää kuin SUKLAABROWNIET! Leipomisinspiraatiosta kiitos Pelkosenniemen yläkoululaisille. Eläintenviikolla lokakuun alussa he toivat opehuoneeseen kotsan tunnilla tekemiään vegaanisia suklaabrownieta. Aivan mieleenpainuneen maukkaita olivat. Unohtuu pimeys!

share

Pimeys. Paukkupakkanen tai räntäsade. Alkutalvi merkitsee monelle ajatuksia, että miten tästä taas selviää. Ajatus matkasta piristää. Matkustaminen on koukuttava pikalääke ahdistuksiin. On helppo keksiä perusteluja sille, miksi on päästävä lomalle kauas. Toisaalta matkustamiskoukkuun liittyy kiistattomia ympäristöongelmia. Ja omatunnon pistoksia.

share

Ihana viikko. Maailman muuttumisen näkee useimmiten joka viikko ruohonjuuritasolla. Töissä ja vapaalla esimerkiksi kun… Rikkinäinen lapsi hymyilee. Pysähdy ja kuvittelehan se. Arkaa iloa. Askeleita hyvään suuntaan. Nuoret esittelevät innoissaan tutkimiensa tuotteiden elinkaaria kotiväelle vanhempainillassa. Kaikki pysähtyvät pohtimaan.

share

Ruutu jumittaa aistit. Onneksi virkistyminen on yksinkertaista. Se perustuu aisteihin ja veren kiertoon aivoissa. Keksipä seuraavista piristäviä tai rauhoittavia yhdistelmiä itsellesi huomiseksi. Makupaloja kaikille aisteille! Jätä ruutu ja ota käyttöön hetki kerrallaan:

share

Till sidan om klättring, gillar jag också att cykla vilket tillsammans med Bicycle Film Festival HKI tände gnistan i mig som nu har lett mig till att investera i nya låsbara pedaler och skor till dem. :P

share

Mikä on sinusta kaunista? Tai hyvännäköistä tai upeaa? Ainakin kai kauniit maisemat ja iloiset hetket. Virtaava vesi, tuli, taivaan värit, vanha metsä… Entäs ihmisissä. Minusta hymyilevä resuisuus – jopa multa kynsien alla, harittava tukka, rikkinäinen paita…

share

Tasan vuosi sitten kirjoittelin jutun Elämäni ensimmäinen maraton. Vuosi on mennyt todella nopeasti ja taas koitti tuo samainen kisa - Nuuksio Classic Trail Marathon. Ilmoittauduin kisaan jo toukokuussa, heti ilmoittautumisen avauduttua. Tässä tulee kisaraportti: "Elämäni toinen maraton". Mitä, missä, milloin?

share

Uskon vakaasti siihen, että jokaisella ihmisellä on oma sielunmaisemansa. Enkä nyt kirjoita siitä sielunmaisemasta, jolla tarkoitetaan kunkin sielunelämän yleissävyä tai virittyneisyyttä, vaan sielunmaisemaa siinä merkityksessä, että eri ihmisille kolahtaa eri maisemat.

share

Tässä blogissa tulen kertomaan erinäisistä retkistäni, joita teen itsekseni Suomessa ja ulkomailla. Mutta miksi ihmeessä kukaan haluaisi matkustaa yksin? No, minäpä kerron.

share

En ihan oikeasti ymmärrä miten nimeni on päätynyt niin monen syksyn kilpailun osallistujalistalle. Edelleenkin kestävyyskunnossani on paljon kehitettävää, en ole erityisen hyvä missään näissä lajeissa ja tiedän, että itse kilpailun aikana olo aika epämiellyttävä. En aseta itselleni mitään hurjia tulostavoitteita enkä myöskään saa itkupotkuraivareita jos aika aika paljon huonompi kuin olin etukäteen salaa toivonut.  Miksi siis?

share

This time I want to share to our international friends, how gentle home Lapland in August is. We have lived here few years now. Far from cities and rush hours. Except the rush of reindeers. They stop my way to work, as well as the sun bathing naps.

share

  Mitä tarvitaan onnistuneeseen viikonloppuun? Yllättävän vähän! Tässä yhden loistoviikonlopun ainekset:   Ystävät Tärkeintä on seura, ja siihen sopii hyvin joukko yllytyshulluja Kapuajia, kuten Puuma, Hippi, Nipo ja Kaljushka.   Mökki Torppa, metsä ja Bermudan kolmio: savusauna-palju-järvi. Näillä pääsee jo pitkälle.  

share

Marjat, sienet, yrtit, omenaviipaleet… Kuivaaminen olisi hyvä tapa säilöä ravintoaineet. Mutta onnistuuko se, jos ei halua ostaa massiivista sähköllä toimivaa kuivurikodinkonetta? Ideasta kiitos Kemiön saaressa asuville ystäville. He ovat rakentaneet rimoista kehikon, johon on viritetty hyttysverkko. Sen he nostavat puuhellan jälkilämmölle. Tai saunan lauteille.

Sivut