Lumi

share

share

Joka syksy sama juttu. Koko Suomi on vesisateinen ja pimeä. Sit yks kaks siinä marraskuun tienoilla Lapista alkaa kantautua riemunhuutoja. Ensilumi.  Tarina jatkuu joka vuosi samaa rataa. Helsinkiläiset jatkavat sateen pakoilua sisätiloissa ja samaan aikaa Lapissa ihmisten ilmeet sen kun kirkastuvat. Pakkaspäivät ovat tulleet jäädäkseen.

share

Näkökulmaa randokeskukseluun täältä Alppien tuntumasta, nahkapöksyjen luvatusta maasta ja aivan juustomaan valkoisten rinteiden välittömästä läheisyydestä.

share

Kuvareportaasia Vapaalasku-elokuvakiertueelta Rovaniemeltä, Oulusta, Helsingistä, Tampereelta ja Kemiöstä.

share

Tuttavallisemmalta nimeltään tasmanian paholainen. Yritimme hiihtää kanssasi, mutta toisin kuin kenguruja sinua ei näkynyt missään. Kuulimme, että olet vaarassa kuolla sukupuuttoon.

share

Vapaalasku-elokuvakiertue alkoi esinäytöksellä Etelä-Libanonissa. Matka hizbollahin hallinnoimalle alueelle ei ollutkaan ihan ns. sininen rinne.

share

Ohikulkijat luulivat jonkun liikkuvan kainalosauvoilla ja raahaavan jalkojaan. Ei, äänet tulevat suksistani ja sauvoistani. Hiihdän nimittäin betonilla. Edessäni avautuu näkymä Akropoliksen valaistulle kukkulalle. Olen Ateenassa!

share

Pimeys. Paukkupakkanen tai räntäsade. Alkutalvi merkitsee monelle ajatuksia, että miten tästä taas selviää. Ajatus matkasta piristää. Matkustaminen on koukuttava pikalääke ahdistuksiin. On helppo keksiä perusteluja sille, miksi on päästävä lomalle kauas. Toisaalta matkustamiskoukkuun liittyy kiistattomia ympäristöongelmia. Ja omatunnon pistoksia.

share

Käännös vasempaan, kenguru hyppää oikealle. Ja sama toiseen suuntaan. Lasken alas Legges Tor-vuoren takaseinää Tasmaniassa, ja edelläni hyppii kenguru joka lienee yhtä hämmästynyt vuosikymmenen isoimmasta lumisateesta kuin mekin.

share

Hätälumipakkauksen mittari näyttää -66 astetta. GPS näyttää oikeaa sijaintia. Minisukset ovat jalassa. Kaikki on siis valmiina Uruguayn korkeimman vuoren ensilaskuun. Ensin pitää vain luoda väliaikainen talvi.

share

Tässä artikkelissa testataan lumilautaa ja videokameraa ääriolosuhteissa. Miltä näyttää lumilautailu vastasataneella lohkareikolla, lumilaudan näkökulmasta? Katso video.

share

Kokousten väliin aukeni puolen päivän tauko, joten halusin ryhtyä hetken turistiksi. Tehdä ne kaikki tavalliset jutut, joita turistit tekevät Pekingissä. Kuten käydä saunassa ja laskettelemassa.

share

Elämä alkaa olla nyt siinä pisteessä, että vapaalaskuelokuva Pilkkeen traileri on aika päästää julki. Koska emme itse jaksa katsoa kovin pitkiä tiisereitä, päätimme tehdä omasta traileristamme sopivan lyhyen. Yleensä nämä esikoosteet ovat paljon parempia kuin itse elokuvat, koska niissä voi käyttää huoletta myös sellaisia suorituksia, jotka eivät lopulta onnistuneetkaan kovin hyvin. Niin myös varmasti tässä.

share

Taidan olla myöhässä. Noin sata vuotta myöhässä. Marcus Larsson pelasti ehkä Gotlannin muuttumasta Itämeren saharaksi, mutta samalla menivät laskettelumahdollisuudet Ullahaun hiekkadyyneillä. Vai menivätkö?

share

Odotin tietysti löytäväni Afrikasta aurinkoa, savannia, koskematonta luontoa ja maastoautoreittejä. Ja löysinkin, mutta myös vuoria, hiihtokeskuksen ja lunta. Lunta oli tosin vähemmän kuin normaalisti.

share

Kesä. Ruoho. Lampaat. Ja lunta kurun pohjalla! Planetskierin perhe on kesälomalla.

share

Tampere. Fail. Jostain syystä en löytänyt sieltä lunta näin juhannuksena. No, ei se mitään. Päätin kuitenkin testata, miten hiihtäminen sujuu -79 asteisella kuivajäällä. Teorian mukaan kuivajää ei olisi liukasta. Onko näin?

share

Päänsärkyä. Heikko olo vatsassa. Ei ruokahalua. Vuoristotaudin oireita, mutta jaksaisin silti ehkä lähteä yrittämään korkeammalle. Mutta raju tuuli ja jäätävä sade tekevät jatkamisen liian vaaralliseksi.

share

   

share

Kesäkuun ensimmäinen viikonloppu. Aurinkoista. Hellettä. Mutta jostain pitäisi vielä löytää laskettevaa lunta! Granin rinne kasvaa kuitenkin jo ruohoa. Suuntaan Saharaan, ehkä sieltä löytyisi lunta? Mutta löydän pelkkää hiekkaa. Kunnes onneni kääntyi seuraavassa kohteessa...

share

  Suksikausi oli ollut hyvä, Alpeilla hyvää lunta oli riittänyt kylmän sään vallitessa pitkään kevääseen. Ilma lämpeni kuitenkin huhtikuun puolessa välissä nopeasti ja Alppien tuntumaan oli tullut kesä kertaheitolla.  

Sivut