Kiipeily

share

Nyt on matka ohi. Itse asiassa olen ollut Suomessa jo tovin, mutta nyt saan vasta istahdettua ja kirjoitettua matkastani Kazakstaniin. Palasin matkalta 19. elokuuta, nukuin yön kotona ja lähdin aamulla ajamaan pohjoiseen kohti Kuusamoa. Nyt olen ollut kotona reilu viikon ja pikkuhiljaa sopeutunut arkiseen rytmiin ja työn tekoon. Onneksi lokakuun alussa koittaa taas lähtö matkaan.

share

Kello on 2.45 ja havahdun kun joku tulee herättämään. Olemme Écrinssin vuoristomajalla 3175 metrissä. Tuntuu siltä, kuin ei olisi nukkunut oikeastaan ollenkaan. Olemme pakanneet varusteet edellisenä iltana ja vaihtovaatteita ei oikeastaan ole niin eipä kestänyt montaakaan minuuttia kun kömmin kaverini Hannelen kanssa majan yläkertaan syömään aamupalaa. Argentiinalainen oppaamme Tomas siellä jo odottikin meitä hymyssä suin. Tuntuu siltä kuin koko maja olisi jo hereillä vaikka ulkona on ihan pilkkopimeää. Kolmen aamupala on kuulemma suosituin.

share

Huomenna koittaa kauan odotettu päivä. Kello 13.20 lähtee lentoni kohti Istanbulia ja siitä jatkoyhteydellä Alma Ataan. Kevät ja kesä ovat menneet nopeasti. Nyt on kamat pakattu ja pian matkaan.

share

Jämyn yhteenvedon kirjoittamisessa vierähti sitten tovi jos toinenkin. Mutta saimpa vihdoin aikaan senkin. Tapahtui siis mun vuorelta poistumisen jälkeen:

share

  Miten vuorille kapuaminen maailman toisella puolella auttaa kehitysmaiden lapsia? Eikö kannattaisi vaan lahjoittaa matkarahat keräykseen?

share

Sain palautetta viimeisimmästä tekstistäni. Kiitos siitä. On mukavaa nähdä että blogia luetaan, ja saada palautetta kirjoituksistani. Palaute koski lähinnä osiota joka käsitteli Reventeenvuorta. Alueen kehittäjältä saamassani palautteessa haluttiin että oikaisen joitain seikkoja tekstistäni. Osa näistä asioista on omia mielipiteitäni, enkä lähde niitä sen enempää selventämään. Alueen reitit ovat mitä ovat ja olen niistä sitä mieltä mitä olen. Pultit ovat miten ovat ja reitit kulkevat miten kulkevat.

share

Terveiset Chamonixista! Olen ehtinyt olla täällä vähän yli viikon verran ja en ole ihan varma haluanko lähteä pois ollenkaan. Aloitimme ystävieni kanssa suunnittelemaan tätä alppikiipeilykesää jo viime talvena. Nyt kun oikeasti on päässy toteuttamaan niitä juttuja mitä ollaan mietitty niin täytyy kyllä sanoa, että päätös tulla tänne on ollut oikea. Vietän kaikki kesälomani täällä - toivottavasti monta kokemusta rikkaampana. Tässä juttua mitä meidän juhannuksemme Alpeilla oli. Hienon kiipeilyn lisäksi mukaan mahtui myös vähän jännitystä.

share

  Vaiherikas suomalainen Mt. Logan -retkikunta on päässyt turvallisesti pois vuorelta ja pikkuhiljaa myös pois Amerikan mantereelta. Veikot lienevät parhaillaan jossain Atlantin yläpuolella siemailemassa ansaittuja reissultapaluukonjakkeja.  

share

Moni on varmasti joskus miettinyt, mitä haluaa elämässään tehdä. Niin minäkin.

share

Keskieuroopan vuoriseuduilla laaksot vihertävät ja pian alkaa Alppien kesäsesonki. Vaikka talvitouhut ovat vähäksi aikaa jääneet taakse, palataan kuitenkin parilla mietteellä viime talveen, joka oli minulle opettavainen.

share

Yksi hieno asia matkailussa on itse matkojen suunnittelu ja organisointi. On hienoa etsiä tietoa kaikenmaailman jutuista mitä tällainen matka pitää sisällään. Aluksi ei tiedä mitään ja pikkuhiljaa palapelin palaset loksahtavat paikalleen ja lopulta huomaa että on valmis lähtemään kohti uutta ja tuntematonta. Seuraavassa koetan suurin piirtein kertoa mitä kaikkea olen huomioinut lähdettäessä tällaiselle matkalle. 

share

Meikäläisen osalta leikki Loganilla loppui pari päivää sitten ilmeisesti keuhkoputkentulehduksen aiheuttamaan vuoristotautiin. Alas tultiin n. 4100m:n korkeudella King Colilla sijaitsevasta kakkosleiristä helikopterin avustuksella. Varusteita oli kuitenkin saatu jo n. 4800m:n korkeudella sijaitsevaan Football Field nimiseen kolmosleiriin.

share

Ihan mahtavaa kun on kesä! Ulkona on niin kiva touhuta kaikkea - tämä neito on siis todellakin viihtynyt pihalla. Pienenä esimerkkinä yksi kesäinen arkipäiväni: pyöräilin 6km töihin, kävin juoksemassa siellä lyhyen 5km lenkin, pyöräilin duunin jälkeen venekerholle 6km ja sitten purjehtimaan pariksi tunniksi ja pyöräilin 11km kotiin. Arkeenkin saa mahtumaan aika paljon ulkoilua kun käyttää aamutkin hyödyksi. Helatorstain aikaan vietimme pitkän viikonlopun Kustavin kallioilla kiipeillen - eli siis käsiä ja jalkoja kallionkoloihin jammaillen.

share

  Mt. Loganilta Kanadasta saatiin hieman nihkeitä uutisia. Retkikunnan kippari ja puuhamies Juho Risku on evakuoitu vuorelta helikopterilla vuoristotaudin takia. Mies on turvassa ja voi jo paremmin. Muut jampat ovat vielä vuorella ja heillä viimeisten tietojen mukaan kaikki mallillaan.   Juho palailee asiaan vuolaammin jahka viestiliikenneyhteydet sallivat ja olo vahvistunut. Mitään hätää ei siis kenelläkään ole.

share

(Satelliittipuhelinmailitse päivitystä retkikunnan tilanteeseen.) Täällä Kluane Lakella edelleen istutaan passissa, odottelemassa. Muonanhankintapäivämme aikana pääsi osa porukkaa lentämään Loganin suuntaan, mutta sen jälkeen ei Kluane Lakelta eikä Kluane Lakelle ole ollut sään takia lentoja. Tänään näyttää suht' lupaavalta, huomisellekin on luvassa ok keliä, joten olemme optimistisia, että päästään lentämään pelipaikoille. Jos sunnuntaina ollaan edelleen täällä jumissa, otetaan käyttöön plan B.

share

Viimeisten viikkojen aikana ajattelin jo, että taitaapa olla suksikausi paketissa, sillä ilmat olivat jo kesäiset ja kalliot odottivat kiipeilijää. Pyyhkäisin kuitenkin pitkäksi viikonlopuksi Chamonixiin ja otin hiihtovarusteet ikäänkuin varoiksi mukaan, vaikka piti enemmänkin liikkua kiipeilytossuilla.  

share

EDGE lehden kevätnumerossa on juttu lokakuisesta reissustani tuulisille vuorille Etelä-Amerikan eteläkärjessä. Ei muuta kun kioskille hakemaan omansa...

Sivut