Yhdessä trailrunnerit pääsevät parhaille poluille

Polkujuoksu eli trailrunning on suosiotaan nopeasti kasvattava ulkoilu- ja liikuntalaji. Relaan keskusteluissakin metsäpolkujuoksemista on pidetty yhtenä kaikkein parhaiten Suomen luontoon sopivista harrastuksista.

Polkujuoksijoille eivät kuitenkaan kelpaa kaikki polut. Lajissa etsitään erityisesti pieniä ja vaihtelevia polkuja. Harrastajat kuvaavat sellaisia teknisiksi. Niillä juurten, kivien ja lammikoiden yli loikkiminen varmistaa juoksemisen hauskuuden ja vaihtelevuuden. Isoilla tasaisilla poluilla juokseminen taas muistuttaisi tavallista tiejuoksua.
 

Polkujuoksu ei ole suunnistusta

Pienten polkujen tarve tuo kuitenkin mukanaan haasteita. Pikkupolkujen löytäminen ja seuraaminen reippaassa juoksuvauhdissa ja hengästyneenä voi olla vaikeaa.

Pienet tekniset polut ovat Suomessa yleensä melko lyhyitäkin. Polkujuoksijat taas kaipaisivat mielellään vähintään 10 kilometrin lenkkejä. Hyvä polkujuoksulenkki koostuukin erityisesti Etelä-Suomessa lukuisista lyhyemmistä polkupätkistä. Juoksureitille tulee silloin paljon polkujen risteyksiä ja polkujen välisiä siirtymiä. Ne taas ovat aina riski reitiltä eksymiselle.


Kovassa vauhdissa pienet polut ja risteykset voivat jäädä huomaamatta.
 

Suunnistajat välttävät eksymisen käyttämällä karttaa ja kompassia. Niiden hyödyntäminen onkin osa suunnistuksen viehätystä. Polkujuoksija taas haluaa juosta mahdollisimman rennosti ja vauhdikkaasti karttaa vilkuilematta. Hyvä polkujuoksulenkki ei saa mennä suunnistamiseksi.

Isommilla poluilla kävelevät retkeilijät puolestaan välttävät eksymistä karttojen lisäksi myös gps-navigaattoreiden ja älypuhelimien maastokarttasovellusten avulla. Polkujuoksussa navigaattoritkaan eivät toimi karttaa paremmin. Osa uusimmista navigaattorisovelluksista osaa kyllä neuvoa kulkijaa myös ääniopasteilla ja mahdollistaisi teoriassa oikeilla poluilla pysymisen ilman juoksuvauhtia hidastavaa laitteen vilkuilua. Käytännössä navigaattorisovellukset ovat kuitenkin vielä liian epätarkkoja pienimmille metsäpoluille ja liian hitaita reippaaseen juoksuvauhtiin.
 

Jokamies ei voi merkitä omia reittejään metsään

Kartat ja navigaattorit eivät siis juurikaan auta polkujuoksijaa uusien kiinnostavien reittien juoksemisessa. Reipasvauhtinen juoksija on metsässä edelleen vain oman muistinsa ja näkyvän tutun polun varassa.

Ensimmäisillä juoksukerroilla uusi polkureitti vaatiikin polkujuoksijalta usein hidasta vauhtia, pysähdyksiä ja suunnistamista. Vauhdikas juokseminen poluilla onnistuu vasta kun reitti on muutamien hitaampien opettelukertojen myötä iskostunut riittävän hyvin juoksijan muistiin.

Uusien polkujen juoksemista helpottaisivat valmiit opastemerkinnät metsässä ja poluilla. Merkittyä reittiä voisi aina juosta rennosti ja vauhdikkaasti jo ensimmäisilläkin kokeilukerroilla.

Juoksupolkujen merkitseminen metsiin ei kuitenkaan onnistu kaikilta. Merkkien kiinnittäminen puihin tai maahan ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan merkkien laittaminen edellyttää maanomistajan lupaa.

Suurin osa metsissämme risteilevistä juoksupoluista onkin merkitsemättömiä. Vapaa ja villi merkitsemiskäytäntö veisikin ojasta allikkoon. Kymmenet erilaiset ja eri tahojen omia lempireittejään varten ripustelemat merkit vain sekoittaisivat juoksijoita ja muita poluilla liikkujia.
 

Tapahtumat tuovat reittimerkit poluille

Polkujuoksijoilla on kuitenkin olemassa toimiva ratkaisu reittien merkitsemiseen ja merkityllä reitillä juoksemiseen. Polkujuoksutapahtumat ovat yleistyneet nopeasti. Tapahtumia varten järjestäjät hankkivat erikseen luvat merkintöihin ja merkitsevät reitin huolellisesti. Tänä vuonna juostaan hienoilla pikkupoluillakin esimerkiksi Nuuksiossa, Hämeen Ilvesreitillä, Karhukierroksella, Pyhätunturilla, Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa ja Kolilla.

Polkujuoksutapahtumat eivät kuitenkaan ole vielä jokaviikkoinen mahdollisuus. Ne vaativat paljon järjestelytyötä, jonka vuoksi ne pysyvät harvinaisempana polkujuoksuherkkuna.

Yksi tärkeimmistä polkujuoksutapahtumien järjestelytöistä on hyvän reitin suunnittelu ja sille lupien hankkiminen maanomistajilta reitin merkitsemistä varten. Maanomistajia voi olla hyvällä polkujuoksureitillä paljon.

”Toukokuisen Ilvesjuoksun reitillä on 23 yksityistä maanomistajaa. Lisäksi on vielä esimerkiksi seurakuntien ja kuntien maita. Koko Ilvesreitti kulkee useiden satojen yksityisten maanomistajien mailla”, kertoo Hämeen Ilvesreitistä vastaavan Hämeen Virkistysalueyhdistyksen Paula Mustonen. Ilvesjuoksun reitin merkitsemisestä sopiminen kymmenien maanomistajien kanssa olisikin voinut viedä tapahtumajärjestäjiltä useita vuosia. Ilvesreitillä työtä onneksi helpottavat valmiita sopimukset Ilvesreitistä ja sen käytöstä.

Työläs maanomistajien kontaktointi vaikuttaakin polkujuoksutapahtumiin. Niitä järjestetään yllättävän paljon kansallispuistoissa ja vastaavilla yleisillä ulkoilualueilla, joissa on yleensä vain yksi tai muutama maanomistaja.

“Bodom Trailin reitistä suurin osa on Helsingin kaupungin mailla. Nuuksio Classicin reitti taas on lähes kokonaan Metsähallituksen alueella. Molemmissa on noiden lisäksi vain muutamia yksityisiä maanomistajia”, kertoo Nuuksio Classic ja Bodom Trail -polkujuoksutapahtumia järjestävän Classic Trails Finland ry:n Terho Lahtinen.
 

Kansallispuistojen juoksutapahtumissa huomioitava retkeilijäruuhkat ja luonto

Kansallispuistojen ja ulkoilualueiden käyttäminen polkujuoksutapahtumiin helpottaa maanomistajien kanssa neuvottelemista ja reitin merkitsemistä metsään. Tapahtumajärjestäjät pääsevät helpolla, mutta kolikolla on kuitenkin kääntöpuoli. Kansallispuistot ja ulkoilualueet ovat suosittuja paikkoja muidenkin luonnossa liikkujien keskuudessa. Kansallispuistoon tai ulkoilualueelle rentoutumaan lähtenyt perhe tuskin ilahtuu huomatessaan matkustaneensa rauhallisen luonnon sijaan keskelle satojen ihmisten vauhdikasta massajuoksutapahtumaa.

”Kansallispuistot on perustettu virkistysarvon lisäksi myös niissä olevien luontoarvojen takia. Erilaiset massatapahtumat kansallispuistoissa voivat haitata luontoharrastuksen ja retkeilyn lisäksi myös monia arvokkaita lajeja”, muistuttaa Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius.

Polkujuoksutapahtuman järjestäminen muutenkin suosituissa kansallispuistoissa vaatiikin joustamista esimerkiksi juoksutapahtuman ajankohdassa. Raimo Itkonen Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluista kertoo polkujuoksutapahtumien ajoittuvan kansallispuistoissa aina vilkkaimpien sesonkien ulkopuolelle. “Niistä on lisäksi tiedotettu aktiivisesti alueen muillekin käyttäjille. Ristiriitoja ei siten ole tullut.”

Myös luontoarvoja huomioidaan tapahtumia kansallispuistoon suunniteltaessa. ”Tapahtumien järjestäjien kanssa varmistetaan aina, että juoksureitit soveltuvat tapahtumaan myös luontoarvojen tai rakenteiden puolesta. Tapahtumat eivät yleensä uhkaa luontoarvoja kun pysytään yleisesti käytössä olevilla merkityillä reiteillä. Tapahtumat myös juostaan yleensä syyskesällä tai syksyllä, jolloin suojelualueidenkaan luonto ei ole yhtä häiriöherkkää kuin keväällä”, Itkonen muistuttaa.

Polkujuoksutapahtumien saaminen tulevaisuudessa nykyistä enemmän yksityismetsiin helpottaisi monia. Niissä ei ole suojelua vaativia alueita. Niissä ei ole myöskään paljoa muita retkeilijöitäkään.

Parhaimmillaan polkujuoksijoista olisi yksityismetsissä pelkkää hyötyä poluille ja mahdollisille retkeilijöillekin. Polkujuoksijoiden avulla metsän polkusokkeloa voitaisiin saada selkeytettyä ja parannettua. Suurta juoksijajoukkoa voisi silloin ajatella poluille kaivattuna polkujentamppaustalkoona.

Juoksureitin ja polkujen kauneudesta ei yksityismetsissäkään tarvitsisi tinkiä kansallispuistoihin verrattuna. Yksityismetsistäkin löytyy upeita paikkoja ja maisemia.

“Ilvesreitillä on paljon kauniita polkuosuuksia, jotka tunnetaan huonosti. Joidenkin polkujen käyttö onkin ollut jopa niin vähäistä, että polut alkavat kadota näkyvistä”, kertoo Ilvesjuoksun ideoinut Mira Sydänmaa Lopen kunnalta. Ilvesjuoksun avulla pyritäänkin toukokuussa saamaan polut paremmin näkyviksi. Sen jälkeen ne palvelevat entistäkin paremmin esimerkiksi kesäretkeilijöille. Samaa konseptia voisi käyttää muissakin vähäisellä käytöllä olevissa kauniissa yksityismetsissä.
 

Yhteisöllisyys ja internet apuna

Reittimerkitsemisen mahdollistavien polkujuoksutapahtumien lisäksi polkujuoksijat hyödyntävät uusien polkujen löytämisessä ja juoksemisessa muitakin nykyaikaisia keinoja. Viime vuosina yhteislenkit ovat lisänneet suosiotaan.


Kimppalenkkiläisiä Ilvesjuoksun reitin tieosuudella.
 

Polkujuoksijoiden yhteislenkeillä reitin jo hyvin muistava vetäjä opastaa sen muille. Muut vain seuraavat vetäjää ja voivat siten keskittyä rentoon juoksemiseen ja polkuun. Yhteislenkillä riittääkin huomiokykyä ja energiaa yleensä myös seurusteluun ja kimppajuoksut ovat sosiaalisia tapahtumia.

Yhteislenkkien järjestämisessä Facebook on keskeisessä asemassa. Kaikkein aktiivisimmin yhteislenkkejä järjestetään pääkaupunkiseudulla Facebookin Helsinki Trail Running Club –ryhmässä. Vastaavia polkujuoksijoiden Facebook-ryhmiä on myös Oulussa, Jyväskylässä ja Tampereella.

Yhteislenkit ja monipuoliset tapahtumat ovat esimerkkejä uudenlaisesta yhteisöllisestä ulkoiluharrastamisesta. Polkujuoksukin on niiden myötä tullut Suomeen jäädäkseen. Jatkossa polkujuoksun ympärille voi muodostua vielä uusiakin keinoja päästä nauttimaan entistä helpommin kiinnostavista poluista. Suomalainen metsäpolku onkin vihdoin saamassa ansaitsemaansa aktiivista ja sporttista käyttöä.

Markku Jussila

kilpuri
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 2 kuukautta sitten
Liittyi: 17.09.2007 - 12:34

Monipäiväiset ja isot massatapahtumat voisi järjestää muualla kun kansallispuistoissa. Kyllä kansallispuistoissa pystyy juoksemaan ilman massatapahtumiakin ihan riittävän hyvin.

Markku Jussila
Offline
Viimeksi kirjautunut: 11 kuukautta 1 viikko sitten
Liittyi: 15.08.2011 - 21:35

[quote=kilpuri]Monipäiväiset ja isot massatapahtumat voisi järjestää muualla kun kansallispuistoissa. Kyllä kansallispuistoissa pystyy juoksemaan ilman massatapahtumiakin ihan riittävän hyvin.[/quote]

Kaikki isot polkujuoksutapahtumat taitavat olla yksipäiväisiä.

Myös yhteislenkkejä tehdään tosi paljon esimerkiksi Nuuksiossa ja Sipoonkorvessa, joten massatapahtumat eivät ole ainoa mahdollisuus päästä polkujuoksemaan kansallispuistomaisemiin.

Ja jos haluaa sitten polkujuoksumassatapahtumaan muualle kuin kansallispuistoon, niin Ilvesjuoksu on siis ihan "tavallisissa metsissä".

Mukaan juoksemaan vaan!

PeeTee
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 2 kuukautta sitten
Liittyi: 29.08.2011 - 19:47

Onhan se kumma jos ei mikään gps-laite pysty metsäpoluilla juoksuvauhdissa neuvomaan polkujen risteyksiä oikein. Onko noi tosiaan niin alkeellisia?

Relaa
Käyttäjän Relaa kuva
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 kuukautta 3 viikkoa sitten
Liittyi: 29.08.2011 - 11:59

Lisää polkujuoksun, kimppalenkkien ja polkujuoksutapahtumien esittelyä UlkonaTV:ssä

http://ulkonatv.fi/polkujuoksu-eli-trailrunning/

Katsomisen arvoinen jakso!

---------------------------------------
Elämä on ulkona. Relaa netissä.
---------------------------------------

jeppe jääkarhu
Offline
Viimeksi kirjautunut: 5 päivää 3 tuntia sitten
Liittyi: 28.10.2010 - 11:23

Misssä vaiheessa metsäpoluilla juoksemisesta tuli "uusi" laji :)

PeeTee
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 2 kuukautta sitten
Liittyi: 29.08.2011 - 19:47

[quote=jeppe jääkarhu]Misssä vaiheessa metsäpoluilla juoksemisesta tuli "uusi" laji :)[/quote]
Ja millon vapaalaskusta tuli uusi laji? Tai fiksipyöräilystä? Tai boulderoinnista?

Elämän suuria kysymyksiä?

Plo
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 vuotta 5 kuukautta sitten
Liittyi: 10.05.2011 - 13:25

Aivan älytöntä tuotteistamista. Ja suuret rymyävät porukat eivät kuulu kansallispuistoihin, liikkuvat sitten pyörin tai jaloin. Koskee myös opiskelijapartiolaisia.

Plo
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 vuotta 5 kuukautta sitten
Liittyi: 10.05.2011 - 13:25

Mainostakaa myös tradorunningia eli koiran kanssa polulla juoksemista ja tradofrunningia eli polulla juoksemista niin, että koira juoksee vapaana edellä tai perässä.

Tällä tavoin tuotteistamisen aste ja bisnesarvo nousevat.

http://forum.hevostalli.net/read.php?f=9&i=2744696&t=2744696

kilpuri
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 2 kuukautta sitten
Liittyi: 17.09.2007 - 12:34

[quote=Plo]Ja suuret rymyävät porukat eivät kuulu kansallispuistoihin, liikkuvat sitten pyörin tai jaloin.[/quote]

Samaa mieltä. Nuo yhteislenkit kuulostaa kansallispuistoihin sopivilta mutta miksi ihmeessä kansallispuistoissa pitää järjestää yli 500 urheilijan massajuttuja? Olisi sitä kai muitakin paikkoja. Metsähallitus ei vaan osaa sanoa ei vaan on suostuteltavissa tälläsiinkin tosta vaan.

Jokiv
Offline
Viimeksi kirjautunut: Yksi kuukausi 2 viikkoa sitten
Liittyi: 14.10.2005 - 16:05

Tuota kai niissä kansallispuistoissa kannattaisi kieltä liikkuminen kokonaan ettei nyt vaan liikaa ihmisiä kävisi... vai mikäs se niiden idea oli?

Plo
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 vuotta 5 kuukautta sitten
Liittyi: 10.05.2011 - 13:25

[quote=Jokiv]Tuota kai niissä kansallispuistoissa kannattaisi kieltä liikkuminen kokonaan ettei nyt vaan liikaa ihmisiä kävisi... vai mikäs se niiden idea oli?[/quote]

Valitettavasti luontoharrastustuksetkin ovat kehittyneet sellaisiksi, ettei niissä anneta luonnolle itseisarvoa. Hyvien laskupaikkojen perässä voidaan reissata ympäri maailmaa vähät välittäen ympäristökuormituksesta. Samaan filosofiaan kuuluu se, että kansallispuistot ovat vain suorituspaikkoja, joilta puuttuu itseisarvo, joilta puuttuu pyhyys ja kosketus alkuperäiseen, ihmisen ulkopuoliseen.

Salomaa

Salomaa on tehty, jotta siellä ei asuttais,
jotta siellä jumala yksin olla sais
astuskellen sammalmattojansa
ympärillään koko luomisen kansa

Meidätkin hän kaiketi mukaan tulla sois
kunhan malttaisimme jättää tärkeytemme pois,
viipyä vaistojen salamyhkäisten ajeltavana,
huulilla hyvin yksinkertainen, harras sana,

ristiriidaton tänne, jossa kuulla saa
kuinka käpy oksalta maahan putoaa,
jossa on monta pyhästi puhdasta puuta,
ihmistä jos ei, on sitä enemmän muuta.

-Aaro Hellaakoski-

PeeTee
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 2 kuukautta sitten
Liittyi: 29.08.2011 - 19:47

[quote=Jokiv]Tuota kai niissä kansallispuistoissa kannattaisi kieltä liikkuminen kokonaan ettei nyt vaan liikaa ihmisiä kävisi... vai mikäs se niiden idea oli?[/quote]
Virkistyskäyttö on kansallispuistoja koskevassa laissakin ihan tavoitteenakin. Vissiin melkein yhtä vahvasti kun luonnonsuojelukin.

Mutta onko nää massatapahtumat enää mitään virkistyskäyttöä vai vaan kansallispuiston taloudellista hyödyntämistä virkistyskäytöksi naamioituna? Kunnon bisneksiä vissiin noi kansallispuistojen massatapahtumat kun osallistujia alkaa olla lähemmäs 1000?

Aktiivinen virkistyskäyttö onnistuisi noilla kimppalenkeillä ja muilla vähän vähemmän porukkaa keräävillä rahattomillakin harrastusmuodoilla. Business on sitten eri juttu.

Relaa
Käyttäjän Relaa kuva
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 kuukautta 3 viikkoa sitten
Liittyi: 29.08.2011 - 11:59

Kansallispuistojen ulkopuolella olisi varmasti enemmän tapahtumia, jos niiden järjestämiseen olisi helpot ja hyvät konseptit.

Tervetuloa viikon kuluttua Ilvesjuoksuun!

Ilvesjuoksussa pyrimme luomaan sekä testaamaan hyvää ja hyödyllistä tapaa järjestää polkujuoksutapahtumia juuri yksityisissä metsissä kulkevilla tavallisilla polkuverkostoilla. Sinunkin jalanjälkesi tarvitaan Ilvesjuoksun osoittamisessa hyväksi ja toimivaksi konseptiksi! Sen jälkeen varmasti saataisiin vastaavia hyödyllisiä tapahtumamuotoja muuallekin kansallispuistojen ulkopuolisiin metsiin.

---------------------------------------
Elämä on ulkona. Relaa netissä.
---------------------------------------

vaskisielu
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 7 kuukautta sitten
Liittyi: 23.05.2006 - 08:57

Nyt löytyy fb-ryhmä myös tamperelaisille polkujuoksijoille: Tampere Trail Running (voisko lisätä artikkeliin..?).

Tomi M
Offline
Viimeksi kirjautunut: 11 kuukautta 2 viikkoa sitten
Liittyi: 15.01.2004 - 10:23

Olen kovasti miettinyt kansallispuistojen käyttämistä erilaisissa tapahtumissa. Realismia on se, että esimerkiksi Kolin kansallispuistossa käy vuosittain lähes (tai jopa yli) 150000 ihmistä. Keskimäärin puistossa käy siis päivässä noin 400 ihmistä. Vaarojen maratonilla on 750 osallistujan katto asetettu Metsähallituksen toimesta (Näin minun on annettu ymmärtää. Korjatkaa jos olen väärässä). Vaarat on lisäksi sellaiseen aikaan, että luonnolle tuotettu häiriö on varsin minimaalinen (vrt. kevät tai alkukesä). Näiden lukujen valossa kansallispuiston luonnonsuojeluarvo ei varmasti Kolilla vaarannu.
Tampereella juostaan Pyrinnön järjestämää polkujuoksusarjaa kaupungin liepeillä olevilla ulkoilualueilla. Aivan mahtava juttu ja merkittävä määrä osallistujista saapui eilen paikalle polkupyörillä. http://trailcup.fi/

Torben Korben
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 vuotta 2 kuukautta sitten
Liittyi: 10.11.2004 - 17:12

Ööö...onkohan tällä trailrunner-lajilla mitään tekemistä ns. maastojuoksun kanssa ? Kohta joku tulee varmaan kertomaan lajista nimeltä "natural water swimming"- kyseessä on siis aivan uusi juttu jossa uidaan järvissä ja meressä ... tietty tätäkin lajia varten täytyy olla sitten erikoisesti siihen suunnitellut uikkarit jne..

Raid
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 päivä 8 tuntia sitten
Liittyi: 30.12.2008 - 23:13

Kyllä tuo maratoni jälkensä jättää. Herajärven kierroksella näkyy paljon kivissä ja kallioissa nastareiden raapimia jälkiä. Samanlaisia näkee vain enduroprätkien käyttämillä poluilla. Toki pieni esteettinen haitta vain.

Toisaalta polun kunnon kannalta haitta oikeastaan maksimoituu juuri märän loppusyksyn aikana. Kosteat kohdat muuttuvat paljon helpommin mudaksi, kuin kuivempana aikana. Reitin suosiosta johtuen mudaksi muuttuneet kohdat tuskin itsestään korjautuvatkaan, mutta Metsähallitushan toki ylläpitää polkuja.

[quote=Tomi M]Olen kovasti miettinyt kansallispuistojen käyttämistä erilaisissa tapahtumissa. Realismia on se, että esimerkiksi Kolin kansallispuistossa käy vuosittain lähes (tai jopa yli) 150000 ihmistä. Keskimäärin puistossa käy siis päivässä noin 400 ihmistä. Vaarojen maratonilla on 750 osallistujan katto asetettu Metsähallituksen toimesta (Näin minun on annettu ymmärtää. Korjatkaa jos olen väärässä). Vaarat on lisäksi sellaiseen aikaan, että luonnolle tuotettu häiriö on varsin minimaalinen (vrt. kevät tai alkukesä). Näiden lukujen valossa kansallispuiston luonnonsuojeluarvo ei varmasti Kolilla vaarannu.
Tampereella juostaan Pyrinnön järjestämää polkujuoksusarjaa kaupungin liepeillä olevilla ulkoilualueilla. Aivan mahtava juttu ja merkittävä määrä osallistujista saapui eilen paikalle polkupyörillä. http://trailcup.fi/[/quote]

Relaa
Käyttäjän Relaa kuva
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 kuukautta 3 viikkoa sitten
Liittyi: 29.08.2011 - 11:59

Tunnettujen juoksureittien osalta maailmalla puhuttaa nyt massakilpailujen korvaaminen joustavammilla ajankirjausmenetelmillä.

http://www.outsideonline.com/fitness/bodywork/in-stride/The-Road-Less-Sp...

---------------------------------------
Elämä on ulkona. Relaa netissä.
---------------------------------------

Tomi M
Offline
Viimeksi kirjautunut: 11 kuukautta 2 viikkoa sitten
Liittyi: 15.01.2004 - 10:23

Olen Raidin kanssa samaa mieltä, että varmasti nastoista jää jälkiä kiviin ja kosteat paikat ovat ongelmallisia. Omassa kommentissa otin kantaa lähinnä luonnolle tuotettuun häiriöön, koska kyseessä on kuitenkin luonnonsuojelualue. Pohdin asiaa myös vblogissani https://luontomi.wordpress.com/.