Vettä juomakelpoiseksi puhdistamalla ulkoilet vapaammin

Maailma muuttuu nopeasti. Tietotekniikkaa kehittyy, pienoishelikopterit lentävät taivaalla ja uusia ennenkuulumattomia harrastuksia sekä harrastusvälineitä keksitään. Tällaisen hyvän kehitysten rinnalla ihmiset saavat aikaan jotain huonoakin. Yksi huonoimmista asioista ulkoilijan ja retkeilijän kannalta on suomalaisten järvien veden pilaantuminen alle 50 vuodessa juomakelvottomaksi Lappia lukuunottamatta.

Ulkoilija taas tarvitsee runsaasti juomavettä likaantuneessa Etelä- ja Keski-Suomessakin. Ilman runsasta juomista reippaasti liikkuva ulkoilija kokee jopa kestävyysurheilijoille tutun nestehukan. Nestehukkaa voi rasittaa vaarallisestikin esimerkiksi sydäntä, munuaisia ja maksaa.

Likaantuneiden vesien vuoksi ulkoilu ja ulkoliikunta tapahtuukin Etelä- ja Keski-Suomessa nykyään puhtaan veden ehdoilla. Ulkoilija voi edetä vain niin kauas kuin lähtöpaikasta mukana kannettavalla vedellä pääsee. Pidemmälle haluttaessa koko retkireitti on suunniteltava matkan varrelta ja yöpymispaikoista saatavan vesijohtoveden ehdoilla.

Tekniikka ja kehitys on tullut onneksi janoisten ulkoilijoiden avuksi. Veden kantamista mukana helpottavat modernit vesipullot ja juomareput. Luonnonvesien puhdistamiseen tarvittavat vedenpuhdistimet ja retkikeittimet taas ovat kehittyneet valtavasti 2000-luvulla. Nyt hyvin varustautunut ulkoilija voikin taas liikkua Etelä- ja Keski-Suomessakin pitkiä matkoja kokonaan vesijohtojen ulottumattomissakin. Nyt janon voi tyydyttää helposti ja turvallisesti luonnosta löytyvää järvi- tai purovettä juotavaksi puhdistamalla.

Perehdyimme kesäretkeilykauden kunniaksi nykyaikaiseen juomaveden puhdistamiseen. Asiantuntijanamme toimi Helsingin Yrjönkadun Partioaitan vedenpuhdistukseen syventynyt myyjä Petri Pakkanen.


Suoraan lumihuippuisilta vuorilta tulevat purot ja joet tarjoavat vielä takuuvarmaa juomavettä esimerkiksi Norjassa tai Lapissa. Kuva Mari Jussila.
 

Repussa kantamalla kulkee vain yhden päivän vedet

Veden puhdistaminen nykyaikaisilla retkikeittimellä tai suodattimilla mahdollistaa pisimmät retket. Lyhyemmille retkille taas ei kannata pakata mukaan edes keitintä tai suodatinta. Päiväretkillä tarvittava muutama litra nestettä ei paina paljoa. Parin litran kuljettamiseen tarvittavia vesipulloja ja vesipusseja on nykyään tarjolla laajat valikoimat.

Kannetun veden varassa voi ulkoilla silloin kun on varma pääsystä vesijohtoveden ääreen tai juomia myyvään kauppaan päivän päätteeksi. Mukana kannettavan veden määrä pitää arvioida riittävän suureksi. Liikunnallisessa ulkoilussa jokaisen aikuisen kannattaa varata päiväetapilleen vähintään kaksi litraa nestettä juotavaksi. Kuumina kesäpäivinä juomatarve voi olla aikuisella yli kolmekin litraa. Lisähikoilu sporttisimmassa ulkoilumuodoissa kasvattaa luonnollisesti juotavan tarvetta entisestään.

Urheilullisissa ulkoilumuodoissa päiväetapilla tarvittavien juomalitrojen kantamisessa ja juomisessa suositaan nykyään juomareppujen juomapusseja. Hidasvauhtisemmassa retkeilyssä juotavat taas kulkevat edelleen yleensä pulloissa. Juotavan pakkaamista pulloissa reppuun helpottavat nykyään erilaiset pehmeät tai kokoon taittuvat pullot.

Vesi painaa paljon. Vesi ja juoma onkin helposti painavin rerkirepussa mukana kannettava yksittäinen asia. Mukana kannettavat nesteet kannattaakin jakaa ulkoilijaporukan kesken tasaisesti. Jokainen huolehtii yleensä itse omien juomiensa kantamisesta, vaikka muita retkitavaroita jaettaisiinkin porukan kesken.

Pidemmillä vesijohtojen ulottumattumiin suuntautuvilla matkoilla juomia ei voi kantaa mukana. Silloin vettä puhdistetaan matkan varrelta löytyvistä luonnonvesistä keittämällä, suodattimilla ja puhdistustableteilla.


Ennen päiväretkeä on täytettävä juoma-astiat. Juomareput ja niiden juomapussit ovat korvanneet perinteisiä pulloja vauhdikkaita ulkoilumuotoja harrastavien keskuudessa. Kuva Mari Jussila.
 

Keittäminen onnistuu ilman erikoisvälineitä

Keittäminen on yksinkertaisin ja perinteisin tapa puhdistaa luonnonvesiä juomakelpoiseksi. Luonnosta löytyvänt veden keittämiseen tarvittavat retkikeittimet ovat nykyään kevyitä, helppokäyttöisiä ja tehokkaita. Moderni ja laadukas kahden hengen keittosetti saattaa painaa repussa alle 500 grammaa ja mahtua yhden pienen keittoastian sisään.

Keittäminen on suosituin puhdistustapa. Se on periaatteessa ilmaista sillä monilla retkeilijöillä on muutenkin keitin mukana”, kertoo Petri Pakkanen keittämisen suosiosta.
 

Mausta vesi juotavaksi

Keitettäessä vesi maistuu samalta kuin järvi, joki tai puro mistä vesi on otettu. Keitettävän veden tuliskin olla melko kirkasta”, Pakkanen muistuttaa.

Usein luonnonvesissä on voimakas ympäröivästä maaperästä lähtevä maku. Keittäminen ei paranna tai muuta veden makua. Keittämiseen turvautuvan retkeilijän kannattaakin miettiä keinoja maustaa keitetty vesi helpommin juotavaksi. Myös retkikeittiön herkkureseptejä mietittäessä kannattaa huomioida mahdolliset ruoanlaittossa käytettävien luonnonvesien sivumaut.

Veden voi esisuodattaa esimerkiksi kahvisuodattimilla tai vanhalla mutta puhtaalla kangasrievulla. Oma vinkkini veden maun parantamiseen ovat hiilihappovesien kotona valmistamiseen myytävät makutiivisteet. Esimerkiksi Sodastream myy täysin luontaisia tiivisteitä, joita laitetaan vain teelusikallinen litraan vettä. Ne eivät siis paina repussa ja niiden avulla keskellä erämaatakin voi nauttia vaikka vadelman makuista vettä.

Myös vedenpuhdistustabletteja käytettäessä kannattaa vesi maustaa paremman makuiseksi. Vedenpuhdistustabletit nimittäin tuovat itsessäänkin veteen hieman epämiellyttävää makua. Vedenpuhdistustabletilla maustettu luonnonvesi saattaa siis olla ilman maustamista erittäin epämiellyttävää juotavaa.

Keittämisellä ja puhdistustableteilla on veden maun lisäksi toinenkin yhtenevä ominaisuus. Juomaveden tekemiseen niillä on varattava aikaa ja janoa pitää sen vuoksi ennakoida etukäteen.

Puhdistustabletit vaativat vähintään puolen tunnin vaikutusajan ja tehokkaampi lopputulos tableteilla voi vaatia tunteja. Veden keittäminen taas on nopeaa, mutta tulikuuma vesi jäähtyy kesäkaudella erittäin hitaasti. Jokainen mukillinen vaatii noin 10 minuuttia jäähtyäkseen turvallisesti juotavaksi. Reilumpi määrä keitettyä vettä taas voi vaatia yli puoli tuntia jäähtymisaikaa ennen kuin se on jäähtynyt riittävästi esimerkiksi juomarepun pussissa reppuun laitettavaksi.


Retkikeittimet ovat kevyitä ja mahtuvat pieneen tilaan. Kuva Arttu Muukkonen.
 

Modernit retkisuodattimet tekevät vettä aktiiviulkoilijoille

Keittäminen ei ole enää ainoa suosittu vedespuhdistusmenetelmä. Nykyaikaisen aktiiviretkeilijän varustevalikoimaan kuuluvatkin nykyään melko yleisesti erilliset vedenpuhdistimet. Vedenpuhdistimet suodattavat vedestä lian ja epäpuhtaudet erilaisten suodattimien ja filtterien avulla. Tunnetuimmat retkivedenpuhdistimien tuotemerkit ovat MSR ja Katadyn.

Retkeilijälle sopivat pienet vedenpuhdistimet painavat suunnilleen saman kuin nykyaikaiset kevyet retkikeittimet ja vievät repussa suunnilleen saman verran tilaakin. Vedenpuhdistimilla saa pumpattua litran puhdasta vettä noin minuutissa.

Retkivedenpuhdistimissa käytetään yleisesti kolmea eri suodatusmenetelmää.  Perussuodatus tehdään yleensä keraamisella suodattimella. Keraamisessa suodattimessa on mikroskooppisen pieniä reikiä, joista vesi pääsee pumppaamispaineella tai ajan kanssa valumalla läpi, mutta bakteerit ja muut epäpuhtaudet eivät.

Keraaminen suodatin puhdistaa tehokkaasti tarveydelle haitalliset epäpuhtaudet, muttei pahaa makua. Pelkän keraamisen suodatuksen jälkeen luonnosta saatu vesi maistuu samalta kuin kuin pelkän keittämisen jälkeenkin. Veden maustamiselle voi siis olla edelleen tarvetta.

Keraaminen suodatin on vedenpuhdistimien tärkein osa ja kallein osa. Käyttöikänsä päätteeksi tukkeutunutta keraamista suodatinta ei yleensä kannata vaihtaa. Kokonaan uuden vedenpuhdistimen ostaminen voi tulla edullisemmaksi. Käytettyjä vedenpuhdistimia ostettaessa onkin tärkeää selvittää paljonko puhdistimella on jo puhdistettu vettä ja arvioida keraamisen suodattimen jäljellä oleva käyttöaika.
 

Hiilisuodin poistaa pahan maun vedestä

Keraamisen suodattimen lisäksi monissa vedenpuhdistimissa on myös hiilisuodatin. Hiilisuodatin on ainoa veden makuakin neutralisoiva puhdistusmuoto. Sen avulla voi siis jättää veteen lisättävät mausteet pois repusta. Hiilisuodatin helpottaa myös retkigourmetruokien kokkaamista kun luonnonveden mahdollinen paha maku ei pääse maistumaan ruoissa joihin käytettäisiin kerättyä vettä.

Pahan maun poistamisen ei ole hiilisuodattimien ainoa etu. Ne sitovat itseensä myös esimerkiksi öljypohjaisia epäpuhtauksia.

Hiilisuodin pitää vaihtaa aina noin 400 litran välein. Sen vaihtamistarve kannaattaa huomioida myös vedenpuhdistimen hintaa ja kustannuksia mietittäessä”, muistuttaa Pakkanen.

Keraamisen suodattimen ja hiilisuodattimen lisäksi vedenpuhdistimissa voidaan käyttää myös lasikuitusuodattimia. Lasikuitusuodatin ei suodata vettä yhtä tehokkaasti kuin keraaminen suodatin. Sitä käytetäänkin joissakin vedenpuhdistimissa lisäsuodattimena johon ohjataan vain osa vedestä. Näin voidaan säästää tärkeää hiilisuodatinta ja pidentää kalliin laitteen käyttöikää.
 

Kokemus auttaa vesiasioissakin

Veden hankkiminen luonnosta ja puhdistaminen ovat omia osaamisalueitaan. Niissäkin kokemus palkitaan ja konkariretkeilijä selviää vesirumbasta aloittelijaa nopeammin ja helpommin. Petri Pakkanen antaa esimerkin kantapään kautta opittavista asioista.

Käännä pullon tai astian suuaukko poispäin virrasta kun otat vettä purosta tai joesta. Silloin suurimmat roskat eivät mene vesiastiaan.

Nykyaikainen moderni retkeily onkin usein yhdistelmä uusia teknologioita ja välineitä sekä vanhaa ulkoiluperinnetietoa ja kokemuspohjaisia niksejä. Onneksi esimerkiksi internet auttaa aloitteljoitakin tiedon ja niksienkin löytämisessä. Nykyään kaikilla suomalaisilla onkin kaikkien aikojen parhaat edellytykset nauttia luonnossa retkeilystä vesiemme epäpuhtauksistakin huolimatta.
 

Lue myös: Kuumaa juomaa kannattaa juoda helteelläkin

Markku Jussila

Mikko Kolehmainen
Offline
Viimeksi kirjautunut: 3 viikkoa 5 päivää sitten
Liittyi: 12.10.2011 - 10:50

Xinix vedenpuhdistustipat olisi tietty voinut esitellä. Suht edullisia, tabletteja nopeampia, ei vaikuta makuun. Eikä taida saada Suomesta. Makuun voi sitten vaikuttaa kevyesti poretableteilla ja samalla tulee elektrolyytit ( high5, Maxim, nuun)

punni
Offline
Viimeksi kirjautunut: 3 vuotta 2 viikkoa sitten
Liittyi: 17.09.2007 - 12:58

Olisiko Xinixit nopeampia kun tabletit? Vai aika samanlaisia käyttää kun tabut?

Mikko Kolehmainen
Offline
Viimeksi kirjautunut: 3 viikkoa 5 päivää sitten
Liittyi: 12.10.2011 - 10:50

5-15min on yleensä annettu hautua

Plo
Offline
Viimeksi kirjautunut: 3 vuotta 3 viikkoa sitten
Liittyi: 10.05.2011 - 13:25

Vedensuodattimet eivät poista vedestä viruksia, joten ne eivät tarjoa täyttä suojaa pöpöjä vastaan.

Minulla (meillä) on kokemusta Katadyn Variosta. Suodatin on kolho (hankala kuljettaa) ja rupeaa fuskaamaan, kun keraaminen suodatin likaantuu. Fuskaaminen alkaa nopeasti.

Vaivaan auttaa suodattimen hinkkaaminen puhtaaksi mukana tulevalla sienellä tai hiomapaperilla. Sen joutuu tekemään kirkasta vettä suodattaessakin parin päivän välein.

Huonojen ominaisuuksiensa vastapainoksi Katadyn poistaa varsin hyvin järven maun. Vaikka vettä ei maustaisikaan, niin suodatettu, muovipullossa kajakin kannella lämmennyt Saimaa menee sujuvasti kurkusta alas.

Yksi vaihtoehto veden maustamiseen on sitruunamehu, jota myydään pienissä puristettavissa pulloissa kaikissa ruokakaupoissa. Ne ovat halpoja ja puristettavuutensa vuoksi käteviä käyttää. Ohjeen mukaan ne pitäisi säilyttää avaamisen jälkeen jääkaapissa, mutta en ole oireita saanut, vaikka olen säilyttänyt niitä lämpimässä. Muutama tippa riittää antamaan vedelle selvän sitruunasävähdyksen.

Me keitämme veden suodattamisen jälkeen. Paras väline siihen lienee sprii-Trangia. Se on vaivattomin, ei vaadi vahtimista. Sen kuin täyttää, tuikkaa veden tulemaan ja korjaa jäähtymisen jälkeen pois.

http://varuste.net/Katadyn+Vario?_tu=54664

Yudi
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 10 kuukautta sitten
Liittyi: 02.08.2004 - 10:46

[quote=Markku Jussila]Vedenpuhdistimet suodattavat vedestä lian ja epäpuhtaudet erilaisten suodattimien ja filtterien avulla.[/quote]

Mitä eroa on suodattimella ja filtterillä???

Tällainen yleismukava höpinä on tietysti helppoa kirjoittaa, mutta voisiko tuo "Partioaitan asiantuntija" kertoa miten hyvin eri puhdistusmenetelmät toimivat erilaisiin bakteereihin, viruksiin ja parasiitteihin?

Itseä ainakin kaikki nämä keinomaut (vadelma, karpalo, jne.) "ällöttävä". Juomavedet itse keitän ja laitan suolaa veteen niin "sivumaut" ei maistu.

juska-
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 viikko 1 päivä sitten
Liittyi: 20.08.2012 - 12:20

Steripenistä (penis hihi) ei sit ollu myöskään mitään mainintaa?! Ei oo paskataudit vaivannu ku sillä on purojen tai kehitysmaiden vesiä valohoitanut, ja on aika kompakti ratkasu suodattimiin verrattuna.

Korpijaakko
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 viikko 1 päivä sitten
Liittyi: 20.07.2006 - 02:50

Itse olen juonut pintavesiä aika vapaasti myös Pohjois-Karjalassa, toisinaan ison ryhmän osana, eikä kenellekään ole tullut vaivoja. Mutta ei tietysti voi yleistää. Ja vesijohtoveden tai kaupan lisäksi myös lähteistä saa juotavaa vettä Etelä-Suomessakin. Vaatii tietysti paikallistuntemusta tai muuta ymmärrystä ympäristöstä.

Steripenistä olisi ollut kiva kuulla. Olen kokeillut muutaman kerran ja vaikuttaa ihan kätevältä. Toinen kovasti kehuttu suodatin, josta olisi olltu kvian ähdä maininta, olisi Sawyerin Mini -suodatin. Ei ole pilattu koolla, painolla tai hinnlla ja lupaukset on suuria. Ja ulkoilublogien perusteella ne myös pitävät paikkansa (tietysti posketonta suodatusmäärää ei ole kukaan itsenäinen blogaaja ehtinyt testaamaan). Toisin sanoen, vähän lisää pohjatyötä näihin artikkeleihin?

ecky
Käyttäjän ecky kuva
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 9 kuukautta sitten
Liittyi: 02.03.2010 - 16:04

Onneksi on nää kommentoijat olemassa, niin kuulin tuosta Steripenistä. Pitääpä harkita jos hankkisi itsellekin.

Mutta tästä artikkelista.... Kuka on lukijaryhmä? Nää jossain swazimaassa seikkailevat hooseetravellerit, vaellusta harrastava Raimo sieltä kajakkikerhosta, vai naapurin Mirva ja Pera, jotka eivät vielä ikinä ole käyneet frisbeegolfrataa kauempana luonnossa, mutta aikovat tänä kesänä kävellä pienen karhunkierroksen ilman yöpymistä välillä?

Mut hyödyllinenhän tää tosiaan oli, kiitos virinneen keskustelun.

-- 

"The stars obtuse emit a shivered ray"  James Thomson

 

Plo
Offline
Viimeksi kirjautunut: 3 vuotta 3 viikkoa sitten
Liittyi: 10.05.2011 - 13:25

[quote=ecky]Onneksi on nää kommentoijat olemassa, niin kuulin tuosta Steripenistä.[/quote]

Kun ostimme suodatinta, pohdimme Steripenin ostamista, mutta löysimme paljon käyttäjäkokemuksia, joissa kerrotaan, että kynä syö (kalliita) paristoja hirmuista tahtia. Siksi se jäi ostamatta. Onkohan asiaan tullut parannusta?

Toinen Steripeniä vastaan puhuva seikka oli se, että se ei poista makuja, minkä hyvä suodatin tekee.

Lapin kirkkaisiin vesiin Steripen olisi erinomainen, jos paristojen kulutus on saatu kuriin. Tähän saakka olen juonut lapin vettä sellaisenaan, mutta toisaalta törmännyt jo useaan vatsatautiporukkaan. Ei ole siis luottaminen näennäisesti puhtaaeen ja kirkkaaseen veteen.

Korpijaakko
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 viikko 1 päivä sitten
Liittyi: 20.07.2006 - 02:50

[quote=Plo]Kun ostimme suodatinta, pohdimme Steripenin ostamista, mutta löysimme paljon käyttäjäkokemuksia, joissa kerrotaan, että kynä syö (kalliita) paristoja hirmuista tahtia. Siksi se jäi ostamatta. Onkohan asiaan tullut parannusta?

Toinen Steripeniä vastaan puhuva seikka oli se, että se ei poista makuja, minkä hyvä suodatin tekee.

Lapin kirkkaisiin vesiin Steripen olisi erinomainen, jos paristojen kulutus on saatu kuriin. Tähän saakka olen juonut lapin vettä sellaisenaan, mutta toisaalta törmännyt jo useaan vatsatautiporukkaan. Ei ole siis luottaminen näennäisesti puhtaaeen ja kirkkaaseen veteen.[/quote]

Näyttäisi valmistajan tietojen mukaan neljälla AA litium-paristolla (yleiseti saatavilla n. 1,65eur/kpl) puhdistaa 100L eli 0,066eur/litra. En tiedä onko halpaa vai kallista, riippuu mihin vrtaa. Ladattavilla NiMh-akuilla puhdistaa 50L, jolloin litrahinta tulee varmasti edullisemmaksi. Muistelisin, että alkuvaiheessa Steripeniin kävivät vain CR123-paristot. Kokeilemani mallissa oli ladattavat AA-kokoiset NiMh-akut.

Plo
Offline
Viimeksi kirjautunut: 3 vuotta 3 viikkoa sitten
Liittyi: 10.05.2011 - 13:25

[quote=Bound]Näyttäisi valmistajan tietojen mukaan neljälla AA litium-paristolla (yleiseti saatavilla n. 1,65eur/kpl) puhdistaa 100L eli 0,066eur/litra.[/quote]

Tuo nyt ei paha hinta ole, suorastaan mitätön satunnaiseen retkeilykäyttöön. Olisivatko sitten olleet netin äänekkäitä, joita vastaan Steripen puolustautuu?

http://www.steripen.com/steripen-misconceptions

Hyde
Offline
Viimeksi kirjautunut: 8 kuukautta 1 viikko sitten
Liittyi: 18.12.2002 - 13:44

"Yksi huonoimmista asioista ulkoilijan ja retkeilijän kannalta on suomalaisten järvien veden pilaantuminen alle 50 vuodessa juomakelvottomaksi Lappia lukuunottamatta."

Aika vahva väite ja kaipaisi kyllä jotakin viittausta, sillä Suomen Ympäristökeskuksen pintavesien ekologisen tutkimuksen mukaan Suomen järvien pinta-alasta 85 prosenttia ja jokivesistä 65 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa.

Luonnon vedet eivät ole koskaan täysin puhtaita, eivätkä laadultaan sellaisenaan kelpaa asetusten ja säädösten mukaiseksi talousvedeksi. Kaikki epäpuhtaudet eivät kuitenkaan ole pelkästään ihmisen aikaansaannosta, sillä esimerkiksi Kolibakteeria levittävät sekä ihmiset että eläimet.

Steripen UV-käsittely on vaivaton, nopea ja toimii kun vesi on kirkasta. Samea vesi, jos sellaista on pakko käyttää, täytyy UV-käsittelyä varten ensin puhdistaa esim. suodattimella. Itse käytän Steripeniä esim. Lapin purovesiin ja jäätikkövesiin, sekä vaikka Aasiassa jos pullovesi näyttää uudelleenkorkitetulta eikä muuta ole saatavilla. Classic -mallin kanssa ei ole paristoja tarvinnut omilla reissuilla vaihtaa. Lisäksi mukana on klooritabletteja ea-pakkauksessa hätävarana.

Linkkejä:

SYKE. 2013. Ympäristön tila Suomessa 2013
http://hdl.handle.net/10138/42264

Niemi. 2010. Henkilökohtaisten vedenpuhdistusmenetelmien testaaminen.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005139213

Hörman. 2005. Assessment of the microbial safety of the drinking water produced from surface water under field conditions.
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/ela/elint/vk/horman/assessme.pdf

juska-
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 viikko 1 päivä sitten
Liittyi: 20.08.2012 - 12:20

Mä oon käyttäny pari settiä litium-paristoja (4xAA) Steripen Emergencyssäni, ja niillä tosiaan puhdistaa vettä ison kasan. Halvalla on kyllä korven Jaakko litiumeja löytänyt, jos noin halvalla on irronnut!

Sittemmin vaihdoin sisään laadukkaat ladattavat akkuparistot, mutta niiden kestosta ei oo tietoa kun en kauheesti oo niillä valoa väläytellyt eikä ne vielä oo ekastakaan latauksesta tyhjentyneet. Kuitenkin viisaampi ratkasu pitäs olla kun litiumit, tosin litiumit on ihan helvetin kevyitä, jos se ratkaisee.

satunnainenhaah...
Käyttäjän satunnainenhaahuilija kuva
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 vuotta 5 kuukautta sitten
Liittyi: 06.01.2013 - 17:51

Minä käytän veden puhdistamiseen siivilöintiä, Micropur-tabletteja ja Akva Filter Glass -suodatinta. Tarkemmin blogissani: http://satunnainenhaahuilija.blogspot.fi/2013/08/suoveden-puhdistus-juom....

matti
Offline
Viimeksi kirjautunut: 4 viikkoa 19 tuntia sitten
Liittyi: 18.12.2002 - 22:00

Menisiköhän tähän ketjuun luontevaksi jatkoksi lukiolaisten hyvä työ?

http://sipura.pp.fi/Opetus/ERA2014/Tunturivesitutkimus2014b.pdf

Hercules
Offline
Viimeksi kirjautunut: 3 viikkoa 15 tuntia sitten
Liittyi: 05.04.2005 - 18:04

Ja tässä ehkä kätevin vedenpuhdistaja johon olen törmännyt: http://www.varusteleka.fi/fi/product/bcb-pure-water-straw-advanced/29378

Kokemuksia?

Porcus se movet

Korpijaakko
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 viikko 1 päivä sitten
Liittyi: 20.07.2006 - 02:50

[quote=Hercules]Ja tässä ehkä kätevin vedenpuhdistaja johon olen törmännyt: http://www.varusteleka.fi/fi/product/bcb-pure-water-straw-advanced/29378

Kokemuksia?[/quote]

Ei juuri tuosta, mutta kahdesta muusta pillimallista (ensimmäisen valmistajaa en muista, toinen Sawyer). Ensimmäinen pieni täysin onneton, jonkun lusikan sai vettä läpi kun tosissaan imi posket lommolla. Toinen tuli hyvityksenä. Vähän parempi, mutta ei ole todellakaan ensisijaiseksi vedenpuhdistusvälineeksi ja tabletit on varalle
paljon kätevämpiä.

Sawyer Minin mukana tulee myös pilli ja kuulemma toimii. Poikkipinta-ala on paljon isompi ja suodatin teknisesti erilainen, joten kuulostaisi uskottavalta. Viimeksi tuota kehuttiin minulle toissa viikolla. Onko foorumilaisilla kokemuksia?

eliasannila
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 4 kuukautta sitten
Liittyi: 11.05.2012 - 11:04

No mulla on, kun sitä kerran kehuinkin, mutta jos nyt jotakuta muutakin kiinnostaa :)

Vesi tulee läpi varsin kevyesti kun imaisee ja jos kiinnittää pussiin, kevyesti pussia puristamalla tulee vettä juotavalla nopeudella. Hyvää on myös se että siinä filtterissä on tosiaan normaalit limupullokierteet, että saa kiinni vaikka siihen limupulloon. (pullo on oman kokemukseni mukaan helppokäyttösempi kuin pussi erityisesti pienistä puroista täyttäessä)

Huono puolihan tossa on se että jos vesi on esimerkiksi kovin mutaista tai muuten vaan täynnä jotain ihme skeidaa tukkii isompi lika filtterin nopeasti. Filtterin putsaaminen onnistuu kyllä ruiskulla melko kätevästi, mutta koska puhdistus pitää tehdä puhtaalla vedellä menee homma hankalaksi. Jos esimerkiksi filtteri pitää putsata kahden litran välein ja putsaamiseen menee puoli litraa vettä jokainen käsittää että ei se nyt ihan ideaalia ole. Tämä ongelma siis vain silloin kun vedessä on selkeästi mutaa/roskia. Muissa tilanteissa en ole vielä filtteriä saanut tukkoon.

No puhdistaako se mitään? Valmistaja lupaa että bakteerit, alkueläimet ja virukset lähtee. Kaikki kemikaalit ei. Ite en ole kyllä mitään, minkä tietäisin varmuudella olevan juomakelvotonta koittanut sillä puhdistaa että tiedä sitten. Vatsataudilta on vältytty.

Lefa
Käyttäjän Lefa kuva
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 viikko 5 päivää sitten
Liittyi: 15.08.2004 - 20:28

[quote=Korpijaakko]
Sawyer Minin mukana tulee myös pilli ja kuulemma toimii. Poikkipinta-ala on paljon isompi ja suodatin teknisesti erilainen, joten kuulostaisi uskottavalta. Viimeksi tuota kehuttiin minulle toissa viikolla. Onko foorumilaisilla kokemuksia?[/quote]

Ulkomaisilla outdoor-palstoilla on valtavasti kokemuksia Sawyer Ministä ja Youtubessa videoita.
Ihme vehje.

Minulla on ennestään Katadyn Vario, mutta tämä on jotain aivan muuta. Tilasin Minin itsellenikin, mutta en ole vielä ehtinyt kylppäriä pitemmälle kokeilemaan. Näyttäisi siltä, että painovoimaisena systeeminä S.Mini olisi ylivoimaisen kätevä retkipuhdistin, varsinkin jos samaan letkuun yhdistää vielä pienen aktiivihiilisuodattimen. Rakentelen sellaisesta juuri kokeilukappaletta.

Varion hiilitilavuus on 44 ml eikä se kokemukseni mukaan riitä ruskean järviveden kunnolliseen kirkastamiseen. Muutkin kaupalliset aktiivihiilisuodattimet näyttävät surkean pieniltä. Yritän kokeiluilla hakea optimitilavuutta. Löytyisikö tähän jostain parempaa tietoa?

Kennola
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 kuukautta 3 viikkoa sitten
Liittyi: 25.04.2015 - 13:27

Kärjistäen voisi todeta, että Etelä-Suomen vedet ovat muuttuneet juomakelvottomaksi samaa tahtia kuin vedenpuhdistusvälineet ovat tulleet markkinoille. Mulla on melko selvät periaatteet juomaveden käytöstä ja en ole Etelä-Suomeassakaan vettä juuri kantanut mukanani ja en ole vedenpuhdistusvälineitä mukanani kantanut. En ole koskaan vesistä sairastunut, enkä kuullut koskaan oppilaitteni tai muiden retkikevereideni sairastuneen. Seuraavia vesilähteitä olen tavannut käyttää (paremmuus järjestyksessä): kaivo tai lähde, oligo- ja dystrofiset järvet, suolammet, suosta puristettu vesi, kalliolla olevat sadevesilammikot. Turun ohikulkutien sisäpuolelta en montaa vesilähdettä käyttäisi, mutta jo hieman kauempaa alkaa jo ihan kelvollisia vesilähteitä löytymään. Lopuksi kannattaa hetki miettiä sitäkin, että miten uskallat uida tai (koski-)meloa vedessä, jota et kelpuuttaisi juomavedeksi. Itse en ainakaan noissa tilanteissa täysin pysty estämään veden joutumista suuhunkin.