Valopäät tulevat

Kaamos on Suomelle eksoottista identiteettiä luova erityisominaisuus. Silti pimeä tuntuu haittaavan suomalaisten ulkoiluharrastuksia. Relaa selvittikin tulevaisuuden mahdollisuuksia ulkoilla entistä valoisammassa uusien tehovalaisimien avulla.
 

Kannettavat valot ovat kehittyneet nopeasti

Aikaisemmin ulkoilu oli kaamosaikaan valaistujen reittien varassa. Nykyään juostaan, pyöräillään ja hiihdetään paljon pimeässäkin maastossa. Sen mahdollistavat nykyaikaiset tehokkaat otsalamput, pyöränvalot ja kädessä pidettävät taskulamput. Ne ovat kehittyneet todella nopeasti. Kehitystä ovat vieneet eteenpäin ledejä hyödyntävät valaisimet.

Ennen ledien vallankumousta tehokkaita valaisimia käyttivät lähinnä maastopyöräilijät. Silloin paljon valoa saatiin esimerkiksi xenon kaasupurkausvaloista. Näissä xenon hid –valoissa kaasu kuumennetaan erittäin korkealla sähköjännitteellä plasmaksi, jonka jälkeen se valaisee pienemmälläkin jännitteellä ja akun virtaa saadaan riittämään ulkoiluun.

Plasman tekeminen ei kuulosta helpolta eikä tarjonnutkaan helppokäyttöisiä, luotettavia ja edullisia lamppuja. Yksinkertaisemmille ledeille oli luontaista kysyntää.

Ledi on nykyään tehokkain tapa tuottaa valoa. Teoriassa ledissä kaikki virta on mahdollista muuttaa näkyväksi valoksi. Kaikissa muissa tunnetuissa teknologioissa energiaa muuttuu aina teoriassakin muiksikin muodoiksi, esimerkiksi silmälle näkymättömäksi  säteilyksi tai lämmöksi,” kertoo erikoistutkija Eino Tetri Aalto yliopiston valaistusyksiköstä.
 

Maailma on jo melkein valmis

Parhaat nykyledit ovat jo erittäin hyviä. “Nykyään valmistetaan melko yleisesti ledejä, jotka tuottavat valoa peräti 150 luumenia per watti. Seuraaville kymmenelle vuodelle tämän tehokkuuden on ennustettu paranevan noin 30 prosenttia,” Tetri kertoo.

Valoa mitattaessa selkein perusyksikkö on luumen. Jokainen valaisin tai valaisimessa oleva yksittäinen ledi tuottaa tietyn määrän luumeneita tietyllä sähköteholla. Ledien vertailun perustana toimii suhdeluku luumenia per watti. Luumenia per watti –suhdeluvun avulla on helppo verrata löytää kaikkein tehokkaimmat ja parhaat yksittäiset ledit.

Ledien tekninen tulevaisuus on melko hyvin tiedossa. “Teoreettinen absoluuttinen maksimi ledeillä olisi kellanvihreällä valolla 683 luumenia per watti ja valkoisella valolla 400 luumenia per watti. Teoreettinen maksimi edellyttäisi täydellistä 100% hyötysuhdetta eli missään ledin osassa ei olisi lainkaan hävikkiä.

Nykyään laadukkaat ledit tuottavat siis valoa 100 - 150 luumenia per watti. Tunnetuin laadukkaiden tehokkaiden ledien valmistaja on Cree Ltd. Esimerkiksi Creen XP-G, MC-E ja XM-L mallisia ledejä käytetäänkin monissa tehokkaissa valaisimissa ja tuodaan esille niitä mainostettaessakin.

Ledit kehittyvät nykyisestä 150 luumenista per watti melko tasaista vauhtia. Seuraava selkeä tavoite on vielä kaukana absoluuttisesta 400 luumenia per watti teoreettisesta maksimitehosta. Seuraavan tavoitteen on määrittänyt alaa aktiivisesti edistävä Yhdysvaltojen energiaministeriö, US Department of Energy. Se on määrittänyt vuoden 2025 tavoitteeksi ledeille 200-250 luumenia per watti valon väristä riippuen. Valkoiset sävyt ovat ledeillä aina tehottomampia kuin muut värit.
 

Valkoista eri tavoin

Ledit eivät luonnostaan voi tuottaa valkoista valoa. Ledien valot ovat aina periaatteessa sinisiä, punaisia tai vihreitä. Ihminen on kuitenkin tottunut valkoiseen valoon ja ulkoilijankin lamppujen on tuotettava pääasiassa valkoista valoa, jotta ulkoilu olisi miellyttävää ja silmä toimisi tehokkaasti.

Valkoinen valo tehdään ledeillä joko fosforin avulla sinisestä ledistä tai yhdistelemällä erivärisiä ledejä. “Periaatteessa yhdistelemällä saadaan tuotettua valkoista valoa tehokkaimmin. Se vaatii kuitenkin suurta määrää yksittäisiä erivärisiä ledejä ja ulkoista optiikkaa sekoittamaan niistä tuleva valo. Kun tarvitaan pientä muutamilla ledeillä toimivaa valaisinta, niin valkoinen valo kannattaa tehdä fosforikonversion avulla.”
 

Akkukehityskin on hyvässä vaiheessa

Valaisimien toinen keskeinen komponentti on akku. Akkujen nykytila ja kehitys on vastaava kuin ledien. Laadukkaat litiumioniakut (lithium-ion, li-ion) ovat vallaanneet markkinat ledien tavoin.

Litiumioniakkujen kapasiteetti on 150-250 wattituntia/kg. Se on nykytekniikoissa ylivoimainen muihin akkuihin verrattuna. Laadukasta valaisinta ostettaessa ei siis tarvitse miettiä muita akkutyyppejä sillä litiumioniakkujen hinnatkin alkavat olla järkeviä.

Seuraavan kerran akkuteknologian odotetaan mullistuvan vasta tulevien LVP-akkujen (Lithium Vanadium Phosphate eli litium vanadiini fosfaatti) myötä. LVP-akkujen kehityksessä menee kuitenkin vielä useita vuosia eikä niitä välttämättä pitkiin aikoihin sovelleta kannettaviin valaisimiin.


Valot ovat nyt tulossa myös hiihtäjien ja laskettelijoiden päähän. Kuva Antti Laiho.
 

Ulkoilija tarvitsisi usein yli 500 luumenia

Ledi- ja akkutekniikat ovat siis nyt hyvällä mallilla vaikka kehittyvätkin edelleen. Käytännössä lampun ostaja voi nyt kuitekin jo keskittyä valitsemaan itelleen sopivaa tehokasta lamppua odottamatta mullistavia uutuusteknologioita. Kysyimme neuvoja valaisimen valintaan niihin erikoistuneen Valostore.fi:n teknologiajohtaja Topias Kankaalta. Valostore suorittaa myymilleen valaisimille esimerkiksi omia monipuolisia mittauksia ja käyttöaikatestejä.

Minä suosittelisin moniin käyttötarkoituksiin yli 500 luumenin valaisinta. Normaalitilanteissa hidasvauhtisessa ulkoilussa alle 200 luumeniakin riittää jos keila on sopiva. Lampussa on kuitenkin oltava reserviäkin.

Reserviä tarvitaan esimerkiksi silloin kun pitää vähän aikaa tähyillä kaukana olevaa kohdetta. Jos lampun kokonaistehot ovat alhaiset niin kauas katsottaessa ei saada kytkettyä tarvittavaa lisävaloa päälle.

Maastopyöräilyyn, juoksuun ja muuhun vauhdikkaaseen ulkoiluun lampussa saa olla tehoa 1000 luumeniakin. Näissä lajeissa tuppaa olemaan niin ettei valoa ole ikinä liikaa.

Yli 500 luumenin tai peräti tuhansien luumenien kanssa on opeteltava hyvää lamppuetikettiä. Taajamissa alle 200 luumeniakin riittää eikä enempää kannata edes pitää päällä. Taajaman ulkopuolellakin on aina varmistettava ettei vastaantulevia ulkoilijoita häikäistä kirkkaalla valolla. Esimerkiksi internetissä liian kirkkaita valoja vastaantulijoille suuntaaville pyöräilijöille ja ulkoilijoille vaaditaan usein vähintään sakkorangaistuksia. Yleensä ihan syystäkin.
 

Valokeilan muoto on yhtä tärkeää kuin valoteho

Valaisimien tarjoamien luumeneiden vertailu on järkevää ja helppoa. Sen ei kannata kuitenkaan antaa liikaa vaikuttaa valaisimen valintaa. “Luumeneita tärkeämpi on käytön kannalta oikeastaan valon voimakkuus eli candela. Valovoiman pitäisi olla riittävä kaikissa tarvittavissa paikoissa. Riippuu valokeilan muodosta ja valokeilan toteutuksesta montako candelaa eri kohtiin osuu,” erikoistutkija Tetri kertoo.

Topio Kangas vahvistaa saman: “Valokeilan muoto on tärkein asia valotehon lisäksi. Valokeiloja on erilaisia eri käyttötarkoituksiin – kapeaa, leveää, yhdistelmävalokeilaa ja säädettävää.

Kapea valokeila valaisee pisimmälle. Kauas valoa tarvitaan nopeasti edettäessä esimerkiksi pyöräillessä, lasketellessa tai juostessa. Muulloinkin kauas tarvitaan valoa silloin kun halutaan katsoa avaraa maisemaa esimerkiksi tunturiella, aukioilla tai järvellä.

Kauas valaiseva kapea valokeila soveltuu huonosti silloin kun valoa tarvitaan lähelle. Lähivaloa tarvitaan esimerkiksi karttaa katsottaessa, ruokaa laitettaessa tai kiipeillessä. Lähivaloon sopii leveä valokeila.

Yleiskäyttöön yhdistelmävalokeila on paras valinta ja se onkin kaikkein yleisin valokeilatyyppi. Yhdistelmävalokeilassa keskiosalla näkee kauas, mutta reunallekin riittää valoa,” Kangas toteaa.
 

Ladattavat akut ovat hyviä

Virtalähde ja siihen liittyen paloaika on varsinaisen valon lisäksi tärkein asia valaisimessa. Paloajan tulee olla niin pitkä että ulkoilumatka saadaan valaistua alusta loppuun - ja vielä takaisinkin. Ja paloaikaa olisi hyvä olla vielä vähän ylimääräistäkin. Tunnin ulkoiluihin kannattaa valita valaisin jossa riittää virtaa noin kahdeksi tunniksi,” Kangas ohjeistaa.

Ladattavat akut ovat nykyään suositeltavia suurimpaan osaan käyttötarkoituksista. Vain pidemmillä vaelluksilla voi olla järkevämpi käyttää vaihdettavilla paristoilla toimivia lamppuja koska tyhjentyneiden akkujen lataaminen erämaassa on vaikeaa.

Uskon että usb-johdolla lataaminen yleistyy,” vinkkaa Kangas lampunosajille.
 

Käytettävyys ja lisäominaisuudet viimeistelevät hyvät perusominaisuudet

Lamppuja arvioitaessa pitää huomiota kiinnittää muihinkin ominaisuuksiin kuin valotehoon, valokeilaan, akkuun ja käyttöaikaan. Ulkoilun kannalta lampun kestävyys, vedenkestävyys, säätimet ja käyttökytkimet sekä säädettävyys ovat keskeisiä.

Lisäominaisuuksissa ja käytettävyydessä tapahtuu nyt nopeaa kehitystä lamppujen älykkyyden avulla. Petzl aloitti älykkäiden reaktiivisten valaisimien kehittämisen ja myymisen. Reaktiiviset lamput mittaavat omilla valomittareillaan automaattisesti ympäristön valoisuutta eri kohdista ja säätävät sen mukaan lampun valoa.

Yksinkertaisimmillaan reaktiivinen älylamppu säätää mittaamaansa valoisuuden perusteella vain omaa valotehoaan. Monipuolisemmissa lampuissa reaktiivisuudella säädetään valotehon lisäksi myös valokeilan muotoa.

Ensimmäinen reaktiivinen otsalamppu oli Petzl Nao. Nyt myös Petzlin suosituista pienemmistä Tikka–otsalampuista on saatavilla reaktiiviset älyversiot.

Akkujen rajallisen nykykapasiteetin ja painon johdosta reaktiivisuutta hyödynnetään paljon virran säästämisessä ja siten valaisimen käyttöajan pidentämisessä.

Parempien akkujen myötä reaktiivisuuden kehitys ei tulevaisuudessa kuitenkaan tule tarpeettomaksi. Silloin reaktiivisuuden hyödyntämisessä ja lampun älykkyydessä päästään keskittymään pelkän virransäästön sijaan valon optimoimiseen erilaisiin muutuviin käyttötilanteisiin. Odotettavissa on siis tulevaisuudessa yhä sopivampaa valoa kaikenlaisiin tilanteisiin.

Reaktiiviset älyvalot sisältävät tietotekniikkaa, joka tarjoaa valaisimissakin paljon mahdollisuuksia uudenlaiseen jatkokehitykseen. Valaisimiin voi tulevaisuudessa yhä useammin ja helpommin ohjelmoida omiin tarpeisiin sopivia ominaisuuksia ja erikoiskäyttöprofiileja.

Reaktiivinen ympäristön valoisuuden mittaaminen ei ole tulevaisuudessa ainoa keino älylamppujen ohjaamiseen. Älykkyyttä voidaan hyödyntää lampun käytettävyydessä ja toiminnassa muutenkin. “Esimerkiksi valaisimen päälle ja pois kytkeminen käden heilautuksella on jatkossa mahdollista,” arvioi Kangas. Hän muistuttaa kuitenkin että uusiilla ominaisuuksilla on usein kääntöpuolensakin: “Joskus toimintoja ja ominaisuuksia on niin paljon, että lampun käyttäminen vaatii jatkuvasti käyttöohjekirjan selailemista.
 

Huippulampun tunnusmerkkejä 2013

  • Kokonaisvalotehoa yli 500 luumenia.
  • Perustuu laadukkaisiin energiatehokkaisiin ledeihin, joista jokainen tuottaa valoa yli 100 luumenia/watti hyötysuhteella.
  • Ladattava litiumioniakku virtalähteenä.
  • Helposti ja nopeasti säädettävä tai säätyvä valokeila ja valoteho.
  • Kestävyys ja vedenpitävyys omaan tarpeeseen riittävät.

 

Tähtitaivas pistää hiljaiseksi. Ursan sivuilta saa päivän tähtikartan.

Ulkoilijalle on siis tarjolla hyviä valoja ja ne kehittyvät edelleen. Valojen keskellä kannattaa kuitenkin muistaa nauttia luonnollisesta pimeydestäkin sopivina annoksina. Kokeile kirkkaiden lamppujen käyttämistä esimerkiksi tähtitaivaspiknikin toteuttamiseen.

Kaamosaikaan ehtii  ilman yöpymistäkin iltapäivän ja alkuillan aikana retkeilemään rauhalliseen etäiseen paikkaan, jossa voi auringon laskettua herkutella lämmintä syötävää ja juotavaa piknikillä pelkän tähtitaivaan alla. Retki-illaksi on vain valittava poutapäivä. Mukaan kannattaa ottaa tähtikartta, jonka avulla voi etsiä taivaalta itselle uusiakin tähtikuvioita. Tähtitaivaspiknikin jälkeen on kirkkaiden valojen avulla helppo palata takaisin kotiin. Nautitaan valoista ja nautitaan tähtitaivaista.

Käyttäjän Relaa kuva

Relaa

Elämä ulkona - Relaa netissä
Markku Jussila
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 3 kuukautta sitten
Liittyi: 15.08.2011 - 21:35

Tuntuu korkalta tuo 500 ja yli 1000 luumenin suositus. Mutta toisaalta muutaman vuoden päästä sellaiset valot ovat ihan normaaleja pyöräteillä ja metsässä.

kilpuri
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 6 kuukautta sitten
Liittyi: 17.09.2007 - 12:34

Hiihtäessä on iso etu jos on hyvä otsalamppu ja voi hiihdellä pimeässä valaisemattomiakin latuja. Niillä ei ole hämärän ja pimeän aikaan ruuhkia silloinkaan kun valaistuilla laduilla on kova ruuhka.

Runo_Jorma
Offline
Viimeksi kirjautunut: 7 kuukautta 2 viikkoa sitten
Liittyi: 13.12.2012 - 09:02

Omasta lampusta lähtee tehoa 355 lumenia ja en edes käytä maastopyöräilessä täydellä teholla, Ehkä nopeammissa alamäissä voi laittaa tehokkaammalle.

Laskettelukin menee tuolla lampulla ihan hyvin, jos on pimeän lisäksi sumua / sataa lunta niin jo 50% tehoilla sokaistuu hejastuksista.

Omasta kokemuksesta tuo yli 500 lumenia vaikuttaa aika paljolta jo, varmasti hyvä jos löytyy reserviä mutta itse tullu vähemmällä pärjättyä

matlis
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 kuukautta 4 viikkoa sitten
Liittyi: 16.03.2004 - 10:01

Mulla on muutama otsalamppu, joita käytän suunnistuksessa ja niiden mitatut lumenit on 900-1050 luokkaa. Tuollaisia noin 900-1000 lumenin lamppuja saa muutamalla kympillä. Riippuen käyttötarkoituksesta ongelmaksi saattaa muodostua lyhyt paloaika. Sitä voi tietty kompensoita akkukennojen määrällä. Noissa lampuissa on yleensä muutama valovaihtoehto esim. täysiteho, puoliteho, strobo ja off.

Pari päivää sitten iltaulkoilin hakemassa rasteja kaksi tuntia. Tiheämmissä paikoissa pidin lamppua puoliteholla etten häikäistyisi ja akun varausilmaisin ei mennyt vielä punaiselle (4 kennoa).

Noin 1000 lumenia ei ole liikaa rasteja hakiessa.

Viimeisimmän lampun tilasin täältä (ja tässä lamppu):
http://www.ebay.co.uk/itm/1800LM-CREE-XML-T6-LED-Rechargeable-Bicycle-Bi...

Ilmoituksen 1800lm on ennemminkin 1000lm ja maksimiteholla paloaika on alle 2h (kaverin paloaikataestien perusteella). Eli ihan kaikkea ei kannata uskoa.

Kaitsu
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 kuukautta 2 viikkoa sitten
Liittyi: 19.12.2002 - 10:18

Jou! Jopa tuolla pururadalla näkyy hönöjä otsalamppuineen. Joltain kyselinkin, miksi hölkyttelevät lamput otsalla, kuulemma näkevät paremmin. En enää kysellyt, että mitä, kun minäkin vanha likinäköinen ukko näin hölköttelyyn riittävästi.

Varsinkin öisin, kun muu taustavalohäirintä on vähäistä, näkee tosi hyvin hiihdellä ilman mitään valoja. Kaupunkien hiihtourilla ei todellakaan tarvitse mitään otsalamppuja, ja kuutamokeleillä metsässäkin lamput ovat paitsi turhia, myös pilaavat mahtavan tunnelman. Alkuun tuntuu pimiältä, mutta silmät tottuvat pian.

Kandee käydä koittamassa! Uneton yö, aikansa ikäloppusetä su-ma-yönä sätkii sängyn ja vessan väliä, ja kun lähtee viimein ulos suksien kanssa, löytää ehkä talven parhaan hiihtoelämyksen.

Henkka
Offline
Viimeksi kirjautunut: Yksi kuukausi 1 viikko sitten
Liittyi: 01.04.2004 - 14:49

Matlis, pistin tommoisen tuikun tilaukseen. Mitenkä toi laturi, tarviiko adapterin suomalaiseen sähköpistokkeeseen?

matlis
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 kuukautta 4 viikkoa sitten
Liittyi: 16.03.2004 - 10:01

[quote=Henkka]Matlis, pistin tommoisen tuikun tilaukseen. Mitenkä toi laturi, tarviiko adapterin suomalaiseen sähköpistokkeeseen?[/quote]

Mun lamppuni tuli ihan meikäläisellä pistokkeella.

matlis
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 kuukautta 4 viikkoa sitten
Liittyi: 16.03.2004 - 10:01

[quote=Kaitsu]Jou! Jopa tuolla pururadalla näkyy hönöjä otsalamppuineen. Joltain kyselinkin, miksi hölkyttelevät lamput otsalla, kuulemma näkevät paremmin. En enää kysellyt, että mitä, kun minäkin vanha likinäköinen ukko näin hölköttelyyn riittävästi.

Varsinkin öisin, kun muu taustavalohäirintä on vähäistä, näkee tosi hyvin hiihdellä ilman mitään valoja. Kaupunkien hiihtourilla ei todellakaan tarvitse mitään otsalamppuja, ja kuutamokeleillä metsässäkin lamput ovat paitsi turhia, myös pilaavat mahtavan tunnelman. Alkuun tuntuu pimiältä, mutta silmät tottuvat pian.

Kandee käydä koittamassa! Uneton yö, aikansa ikäloppusetä su-ma-yönä sätkii sängyn ja vessan väliä, ja kun lähtee viimein ulos suksien kanssa, löytää ehkä talven parhaan hiihtoelämyksen.[/quote]

Hiihtoelämys kuulostaa mainiolta.

Muuten tuo riippuu siitä mihin pyrkii :)
Joku juoksija joskus kertoi juoksevansa silloin tällöin lampun kanssa, koska valokeilan liikkeestä pystyi tekemään päätelmiä juoksutekniikasta. Tiedä sitten.

Toisaalta eräs ampuja kertoi hiihtelevänsä pimeässä metsässä, koska se kehitti tasapainoa.

PeeTee
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 6 kuukautta sitten
Liittyi: 29.08.2011 - 19:47

[quote=Kaitsu]Jou! Jopa tuolla pururadalla näkyy hönöjä otsalamppuineen. Joltain kyselinkin, miksi hölkyttelevät lamput otsalla, kuulemma näkevät paremmin. En enää kysellyt, että mitä, kun minäkin vanha likinäköinen ukko näin hölköttelyyn riittävästi.

Varsinkin öisin, kun muu taustavalohäirintä on vähäistä, näkee tosi hyvin hiihdellä ilman mitään valoja. Kaupunkien hiihtourilla ei todellakaan tarvitse mitään otsalamppuja, ja kuutamokeleillä metsässäkin lamput ovat paitsi turhia, myös pilaavat mahtavan tunnelman. Alkuun tuntuu pimiältä, mutta silmät tottuvat pian.

Kandee käydä koittamassa! Uneton yö, aikansa ikäloppusetä su-ma-yönä sätkii sängyn ja vessan väliä, ja kun lähtee viimein ulos suksien kanssa, löytää ehkä talven parhaan hiihtoelämyksen.[/quote]
Ei se yöllisen rauhallisen hiihtolenkin tunnelma hyvästä otsalampusta mitenkään pilalle mene. Itseisarvoisesti ei minusta tarvitse piemään lähteä. Rauhalliseen ja hiljaiseen menemistä sen sijaan voisin itsekin suositella. Mutta valaisematon latu pysyy täysin hiljaisena ja rauhallisena vaikka laittaisikin ostalampun loistamaan.

Plo
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 vuotta 9 kuukautta sitten
Liittyi: 10.05.2011 - 13:25

[quote=peetee]Ei se yöllisen rauhallisen hiihtolenkin tunnelma hyvästä otsalampusta mitenkään pilalle mene.[/quote]

Kyllähän se hirveästi maailmaa rajaa. Jos on sellainen keli, että näkee ilman lamppuakin, ei lamppu tee muuta kuin rajaa näkökentän paljon pienemmäksi kuin se olisi ilman lamppua. Toki sen näkee sitten kirkkaasti, mutta jos siitä ei ole mitään iloa, niin...

akuusist
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 vuotta 5 kuukautta sitten
Liittyi: 31.01.2004 - 00:51

Minäpä luulen että kamera- ja näyttötekniikka kehittyvät niin että pimeänäkölaitteet syrjäyttävät monessa hommassa lamput.

Markku Jussila
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 3 kuukautta sitten
Liittyi: 15.08.2011 - 21:35

[quote=akuusist]Minäpä luulen että kamera- ja näyttötekniikka kehittyvät niin että pimeänäkölaitteet syrjäyttävät monessa hommassa lamput.[/quote]

Ohoh. Radikaali ja kiinnostava näkemys!

Pimeänäkölaite voi olla harhaanjohtava termi. Kun kyse on tulevaisuudessa näyttötekniikoita hyödyntävistä goggleista, niin ehkä ne ovat lähempänä virtuaalilaseja kuin perinteisiä pimeänäkölaitteita eli valovahvistimia. Pienikokoiset 3d-actionkamerat + 3d-virtuaalilasit ovat tosiaan erittäin nopeasti kehittyvää tekniikkaa. Ja sama virtuaalilasi ilman kameroita kävisi sitten kotona tietokonepelaamiseen.

Vaikka ajatus nyt tuntuu naurettavalta scifi-fantasioinnilta niin ihan mahdottomana en ajatusta pidä edes 5 vuoden tähtäimellä.

Mutta silti veikkaan valaisinpuolen olevan todella pitkään vallitseva tapa nauttia pimeässä liikkumisesta. Älykkäät ja tehokkaat valaisimet ovat kuitenkin niin halpoja noihin verrattuna. Ja halvempi vaihtoehto myy.

ramstein
Offline
Viimeksi kirjautunut: 3 vuotta 4 kuukautta sitten
Liittyi: 25.03.2013 - 09:58

Niinhän se on, että valotkin kehittyvät ja auttavat monessa asiassa.
Kehityksellä on myös se ominaisuus, että vastoin luuloja ja toiveita kokonaisuus ei kasvakaan keskimäärin vaan sitä tietoa ja taitoa putoaa toisesta päästä pois. Hyvä lamppu on hyvä ja tarpeellinenkin, mutta jonain päivänä löytyy ensimmäinen kulkija joka ei ole koskaan ollut pimeässä joka todellisuudessa on äärimmäisen harvoin täysin pimeä. No senkin lamputtelijan silmät tottuvat pimeään, mutta on varmasti outoa kulkea pimeyden valossa ensimmäistä kertaa aikuisena.
Silleen samaan tapaan kuin nykyseikkailija voi kuolla nälkään hirvenpaistin viereen kun ei ole kunnon puukkoa mukana, vuolla nyt sitten älykännykällä....