Top 10: Halti menossa konkurssiin?

Relaan keskusteluissa on pohdittu vuodesta 2009 alkaen kotimaisen ulkoilubrändin Haltin tulevaisuutta ja taloudellista tilannetta. Nimimerkki 5480 avasi keskustelun Halti menossa konkurssiin? 10.3.3009 ja ketjua on luettu jo yli 62 000 kertaa. Keskusteluun on osallistunut sekä optimisteja että pessimistejä.

Luimme vanhan keskusteluketjun ja soitimme Haltin toimitusjohtaja Martti Uusitalolle saadaksemme tilannekatsauksen ja uudet suuntaviivat keskusteluketjulle.

”Olemme Haltillakin lukeneet tuota Relaan ketjua. Nettikeskusteluihin yrityksen nimissä osallistumisen vaikutuksia keskusteluun on kuitenkin vaikea ennakoida. Päätimmekin antaa Relaan keskustelun elää omaa vapaata elämäänsä”, Uusitalo kertoo.

Keskusteluketjussa on käyty monipuolisesti läpi Haltin taloudellisia tietoja. Ulkoilijoissa on selvästi myös piensijoittajia tai muuten talouselämää ja yrityskenttää tarkkailevia henkilöitä.

Keskustelun lähtökohdissa on myös parannettavaa. Haltilla on päättynyt useita tilikausia keskustelun kuluessa, mutta uusista tilinpäätöksistä saatavilla olevia julkisiakaan tunnuslukuja ei ole keskusteluun kaivettu.

Osakeyhtiöiden tilinpäätöstiedot ovat helposti ja monipuolisesti saatavissa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta noin kuudella eurolla. Vapaamuotoisen nettikeskustelun kannalta pienikin hinta tarvittavista lisätiedoista muodostuu kuitenkin helposti esteeksi.

 

Vaikea analysoida, helppo spekuloida

PRH:n kuuden euron maksukynnys vaikeuttaa siis Haltin taloudellista analysointia. Haltin yleinen taloudellinen viestintä ja raportointi taas on niukkaa.

Halti ei ole pörssinoteraattu julkinen osakeyhtiö, vaan yksityinen osakeyhtiö. Yksityiset osakeyhtiöt eivät usein julkaise yhtä laajoja ja yksityiskohtaisia taloudellisia raportteja kuin julkiset osakeyhtiöt. Haltin nettisivuilta onkin turha etsiä esimerkiksi pörssiyhtiöille tyypillisiä kauniisti muotoiltuja vuosikertomuksia.

Talouslehdetkin keskittyvät pörssiyhtiöiden analysointiin. Ne eivät siis ole julkaisseet jokavuotisia analyyseja Haltista, joten Relaan nettikeskustelijat ovat olleet oman onnensa ja analysointiosaamisensa armoilla.

Relaan Haltia koskevan keskusteluketjun suosio selittyykin osittain juuri Haltin taloudellisen analysoinnin haastavuudella. Nettispekulointi on kaikkein helpointa ja hedelmällisintä aiheista, joista ei ole yksiselitteistä totuutta kaikkien tiedossa.

 

Haltilla vähäinen merkitystä kansantaloudelle

Halti on melko pieni yritys, jonka työntekijämäärä on noin 60. Suomen kansantalouden ja työllisyyden kannalta Haltin taloudellinen merkitys on erittäin vähäinen. Relaan ketjun suosiota voikin pitää lähes kohtuuttomana.

Halti ei valmista tuotteitaan itse, vaan käyttää ulkomaalaisia alihankkijoita. Haltiin ei siis liity edes suomalaisten tehtaiden kohtaloa, joka aina tuntuu kiinnostavan suomalaisia.

Haltin tarvitsema osaaminen on suunnitteluosaamista ja kaupallista osaamista. Haltilla onkin merkitystä suomalaisen ulkoiluvaatteiden ja -tarvikkeiden suunnitteluosaamisessa.

Alan opiskelijoille on Suomessa vähän mahdollisia harjoittelupaikkoja, yhteistyökumppaneita ja työpaikkoja. Heille Haltin kohtalo on siis kiinnostava ja tärkeä asia.

”Olemme juuri palkanneet uusia taitavia suunnittelijoita. Esimerkiksi repuissa on odotettavissa uusien suunnittelijoiden tekemiä muutoksia”, Uusitalo kertoo.


Lasketteluasut ovat perinteisesti Haltin ykköstuoteryhmä.


Halti on pelaajana maaottelussa

Haltin koko tai taloudellinen rooli ei kerro totuutta Haltin merkityksestä suomalaisille ulkoilijoille. Haltin merkitys on ennemmin fiiliksessä kuin euroissa.

Halti on rankattu Markkinointi&Mainonnan tutkimuksissa Suomen arvostetuimmaksi ulkoilubrändiksi ja Suomen toiseksi arvostetuimmaksi vaatebrändiksi. Suomalaista ulkoilijaa harmittaisi, jos maailmasta puuttuisivat tällaiset arvostetut ja tunnetut suomalaiset ulkoilubrändit.

Kotimaisen suosiminen olisi silloin vielä nykyistäkin vaikeampaa. Mutta ennen kaikkea suomalaisten ulkoilubrändien katoaminen olisi ulkoilijan näkökulmasta vastaava arvovaltatappio kuin häviäminen jääkiekkomaaotteluissa naapurimaalle.

”Esimerkiksi ruotsalaisten rooli suomalaisessa ulkoilubisneksessä on kasvanut todella vahvaksi. Myös norjalaiset ovat tulleet vahvasti mukaan”, Uusitalo kuvailee kotimarkkinoiden tilannetta.

Jälleenmyyjäpuolella toimivat esimerkiksi ruotsalainen Stadium ja Partioaitta sekä jatkossa myös norjalainen XXL. Tuotemerkkeinä suosittuja ovat muun muassa ruotsalaiset Fjällräven, Haglöfs ja Peak Performance sekä norjalaiset Norrøna ja Helly Hansen.

 

Konkurssi vaikuttaisi tuotevalintoihin

Haltiin kohdistuvan kiinnostuksen taustalla voi olla myös taloutta ja kotimaisuusfiilistä käytännöllisemmät näkökulmat. Monilla Relaan käyttäjillä lienee käytössä Haltin tuotteita. Vielä useammalle uusien ulkoiluvaatteiden ja –tuotteiden ostaminen on ajankohtaista. Keskusteluketjussa onkin käsitelty ja arvioitu myös Haltin tuotteita.

Konkurssi vaikuttaisi varmasti Haltin tuotteiden ostohalukkuuteen. Konkurssiin liittyy aina mahdollisia epäselvyyksiä tuotteiden saatavuudesta, korjausmahdollisuuksista ja takuukysymyksistä.

Tuotteiden takuun osalta on muistettava, että takuuasioista huolehtii ja vastaa yleensä jälleenmyyjä. Jälleenmyyjä on siis velvollinen hoitamaan esimerkiksi takuukorjauksen tuotteen rikkoutuessa. Valmistajan konkurssi ei vaikuta jälleenmyyjän velvollisuuksiin asioissa. Konkurssiin joutuvienkin valmistajien tuotteita voi siis ostaa ja käyttää turvallisin mielin.


Haltin taloudellinen tilanne on parantunut

Haltin taloudellinen tilanne ei ole keskustelun alkamisesta vuodesta 2009 dramaattisesti muuttunut. Kaikki pienetkin muutokset ovat tosin olleet positiivisia.

Haasteita Haltilla riittää varmasti nyt ja jatkossakin. Kansainväliset ulkoiluvaatteiden ja -välineiden markkinat ovat erittäin kilpaillut. Kotimarkkinat eivät taas Haltin kokoiselle yritykselle yksin riitä. Viime syksynäkin Haltilla käytiin toiminnan tehostamiseksi yt-neuvottelut, joiden seurauksena yksi työntekijä irtisanottiin.

Haltin tilanne oli kuitenkin Relaan keskustelun alkaessa vuonna 2009 aivan toinen kuin muutamaa vuotta aikaisemmin.

”Erityisesti vuonna 2007 sukelsimme oikein kunnolla”, Uusitalo muistelee vaikeita vuosia.

Relaan keskustelun käynnistyessä vuonna 2009 Haltilla oli kuitenkin jo tehty isoja päätöksiä ja muutoksia. Isot muutokset olivat käynnistyneet jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi sijoitusyhtiö 3i:n tuli mukaan pääomistajiin vuonna 2004. Vaikean vuoden 2007 myötä perusteellisia muutoksia jatkettiin.

Vuodesta 2009 alkaen Haltin tulos onkin ollut 2000-luvun puoliväliä parempi. Taloudellisen analyysin näkökulmasta Relaan keskustelu alkoi siis muutaman vuoden myöhässä. Keskusteluketjun pessimistisimmät arviot Haltin tilanteesta perustuivat ennemmin synkän vuoden 2007 tilanteeseen ja muistoihin kuin vuoden 2009 näkymiin.

Martti Uusitalo naurahtaa konkurssipohdinnoille ja vakuuttelee Relaan lukijoita konkreettisella esimerkillä.

”Olemme tehneet viime vuosina investointeja, jotka olisivat olleet konkurssia oikeasti pohtivalle yritykselle täysin mahdottomia. Halti on esimerkiksi mukana sellaisissa tapahtumissa, joiden kumppanien taustat tarkastellaan huolellisesti ja kumppaniksi otetaan vain vakaalla pohjalla olevia arvostettuja brändejä.”

”Viime vuonna sekä liikevaihto että vienti kasvoivat. Tilanne on niin hyvä, että voimme panostaa tulevaisuuteen ja esimerkiksi ensi syksyksi on tulossa kiinnostavia uutuuksia. Toki esimerkiksi huono alkutalvi vaikuttaa toimialan myyntiin, muttei Haltilla tarvitse sääennusteita pelonsekaisesti katsella”, Uusitalo jatkaa.

 

Olisiko konkurssi ollut mahdollinen?

Joskus nettikeskusteluissa ollaan oikeassakin, vaikka Haltin konkurssimanaus onkin osoittautunut toistaiseksi turhaksi. Mitä Haltin isojen taloudellisten ongelmien jatkuminen vuosina 2009 tai 2010 olisivat voineet merkitä käytännössä?

Edellä kuvatulla tavalla kolaus olisi ollut siis kova erityisesti ulkoiluvaatteiden ja –tarvikkeiden suunnittelusta kiinnostuneille ammattilaisille. Lisäksi kaikki suomalaiset ulkoilijat olisivat kokeneet henkisesti jonkinlaisen menetyksen.

Toisaalta konkurssi ei olisi ollut vaikeassakaan taloudellisessa tilanteessa ainoa vaihtoehto Haltille. Haltissa pääomasijoitusyhtiö 3i:llä on vankka asema, vaikka se omistaakin vähemmistön eli 49 prosenttia yhtiöstä.

Pääomasijoittajat eivät kovin usein hae omistamiaan yrityksiä konkurssiin. Pääomasijoittajien erityisosaamista ovat nimittäin yritysostot ja -myynnit. Jos pääomasijoittajat haluavat irtautua jostakin yrityksestä, he järjestävät usein yrityskaupan, jossa myydään yhtiö tai osat siitä.

Yrityskauppojen mahdollisuus tuli esille Relaan keskustelussakin. Haltin tapauksessa tätä näkökulmaa olisi voitu pohtia tarvittaessa enemmänkin.

Konkurssi on kuitenkin käsitteenä raflaavampi ja helpompi kun mahdolliset yritysjärjestelyt. Se siis sopii paremmin nettikeskusteluun, joissa asioilla on tapana kärjistyä kuin iltapäivälehtien lööpeissä konsanaan.

 

Keskustelu saa jatkua

Toivottavasti Relaassa keskustellaan tulevaisuudessakin suomalaisista ulkoilutuotteista ja –merkeistä.

”Hienoa, että suomalaiset ulkoilubrändit herättävät keskustelua”, Uusitalokin toteaa ensimmäisenä Relaan keskustelua arvioidessaan.

Ja jos alan osaaminen Suomessa paranee entisestään, voivat uudet keskustelut lähteä liikkeelle muista avainsanoista kuin konkurssista.


HALTI OY:N TILIKAUSI 2010
Liikevaihto: 28,2 milj. euroa
Voitto: 0,8 milj. euroa

Vuoden 2011 tilinpäätös ei ole vielä valmis, mutta Uusitalon mukaan liikevaihto kasvoi hieman alle 10 prosenttia ja viennin määrä hieman alle 50 prosenttia.


Top 10 -juttusarjassa tehdään katsauksia Relaan kautta aikain kymmenen suosituimman keskusteluketjun tilanteeseen.

Artikkelisarja: 
Foorumilinkki: 
http://www.relaa.com/keskustelu/index.php?topic=38854.0

Markku Jussila