Relaan talvileijatesti: Flysurfer Sonic Fr 11m2 – mehulinko

Toinen testileijamme on Flysurferin race ja big-air spesialisti Sonic Fr. Sonic on Flysurferin uudempia malleja, joka on suunniteltu erityisesti kisaamiseen. Fr tuleekin sanoista “Full race” eikä suinkaan “Freeride”. Sonic on haastaja Ozonen kisaleijalle Chronolle ja leijojen yhdennäköisyys on huomattava. Molemmat ovat korkean sivusuhteen leijoja eli pitkulaisia ja matalia. Flysurferin runoilijapojat kuvaavat Sonicia seuraavanlaisesti :”optimized for competition with merciless performance on all terrains” eli “optimoitu kilpailuihin armottomalla suorituskyvyllä kaikilla alustoilla” ja “The sheer force of this pure racing machine, gives you speed thrills, goosebumps and more”, suomeksi “Sonic on karu kisamasiina ja vetää ihosi kananlihalle ja enemmän”. Kananlihalle testiryhmän vetivät jo pelkät tekstit. Relaa otti selvää mitä tuo mysteerinen more todellisuudessa tarkoittaa.
 
Kangas ja rakenne
 
Sonic on vanhaa kunnon deluxe -kangasta. Se on aikojen saatossa todettu kestäväksi ja kevyeksi ja toimii kuin junan vessa. Flysurferin mukaan se on myös nopeampaa kuin uusi lotus -kangas. Ompeleet ja leikkaukset ovat laadukasta jälkeä. Soluja Soniciin on saatu ahdettua 49 kappaletta ja nämäkin on jaettu vaakaan kahtia, jolloin leijan muoto pysyy tiukkana. Etureuna on lisäksi jäykistetty ruodoilla, joilla se pitää muotonsa kovassakin kelissä. Siiven rakenne on suljettu, joten leijalla on turvallista mennä myös veteen. 
 
Narut ja puomi
 
Puomina toimii uusi Infinity Bar 3. Leijan kanssa paritettu puomi oli lyhyttä 50cm mallia, joka sattui kuin nenä päähän Sonicin luonteeseen. Leija on napakka kääntää ja näppärä ohjailla pienillä liikkeillä. Tehonsäätöalue eli depower ei ole yhtä laaja kuin Speedeissä, mutta täysin riittävä puuskaisellekin kelille. Lyhyempi depower on myös helpompi jos kädet eivät ole mallia apina.
 
Launchi
 
Minua ohjeistettiin Sonicin launchia ajatellen, että muista esitäyttää huolella. Täyttäminen on tärkeää, koska leijan täyttöaukot sijaitsevat melko kaukana siivenkärjistä. Leijan tipit eivät pääse paineistumaan kunnolla, jos leija nostetaan ylös vajaana. Tämä taas johtaa siivenkärkien roikkumiseen ja yleiseen kurjuuteen. Esitäyttäminen ei onnistu pelkästään puomista vetelemällä ja löysäämällä, täyttöaukon liimautuvat tuulesta kiinni ja solut eivät saa painetta. Esitäytön jälkeen, joka onnistuu parhaiten kaverin kanssa, leija on yhtä helppo nostaa ilmaan kuin mikä tahansa muukin patja. Ilmeisesti ulkonäkösyistä Flysurfer on päättänyt värittää poistoläpän leijan kanssa samalla värillä, joten sen auki unohtaminen ei näy puomin päähän samoin kuin Speedien oranssi huomioväri.
 
Taivaalla Sonic lentää kuin hävittäjä. Kääntymisnopeus on vauhdikas ja tehoakin käännöksissä tulee mukavasti. Sonicilla ajellessa tuli mieleen F-Onen Bandit -sarja, vaikkei kääntymisnopeus ihan samaa luokkaa olekaan. Vaste puomiin on patjaleijojen parhainta luokkaa. Puomipaine on selkeästi Speediä tiukempi ja leijan liikkeet on helppo tuntea käsillä. Vedettäessä puomi kiinni napaan leija ampaisee tuuli-ikkunan keskelle ja kiihtyvyys on huikea. Puomi ulkona ajettaessa leija lentää tuuli-ikkunan reunalla ja mahdollistaa jyrkän kryssimiskulman. Pääsin ajamaan Sonicilla oikeastaan vain todella hyvässä kelissä, joten ääriolosuhteiden ja kovien puuskien sieto jäi arvoitukseksi. Siipien sisääntaipumista ei testisessiolla sattunut. Leija piti muotonsa ilmassa hyvin ja ainoastaan todella huonoissa alastuloissa saimme leijan menemään takkuun narujen kanssa.
 
Vierekkäin Speed 5n kanssa ajettuna Sonic tuottaa saman verran vauhtia, mutta kryssikulma on aavistuksen parempi vaikka pinta-alaa on neliö vähemmän. Alatuuleen päästeltäessä Sonic -kuski katoaa horisonttiin räkäisen naurun saattelemana. Äkkipikaisen käytöksen ansiosta Sonicilla ajaminen on kuin huonoa käytöstä liikenteessä: paljon tiukkoja kurveja ja tarpeettomia kiihdytyksiä. 
 
Hyppääminen
 
Nopean kääntymisen ansiosta Sonicin poppi eli hyppyyn lähtevä alkusysäys on huikea. Leija ampaisee taivaalle ja pysyy siellä. Liitovarjoista mukailtu profiili tuntuu ilmassa: leija liitää selvästi vähemmällä vastuksella kuin esimerkiksi Speed. Hangtime on pitkä ja ohjailtava, mutta ei yhtä vaivaton kuin Speedeissä. Sonic on selvästi hieman kokeneempien kuskien leija. Huonoista alastuloista sain leijan pari kertaa rusetille ja leijaa ei saanut selviteltyä puomin päästä. Puuskissa tehot saattavat yllättää, jos ei ole valmistautunut nykäisyyn. Hyvästä kääntymisnopeudesta johtuen leijan saa pyörähtään (looppaamaan) hypyn aikana ilmassa tiukalla ohjausliikkeellä.
 
 
Parkkeeraus ja pakkaus
 
Leija pakittaa melko kiltisti etunaruista vetämällä. Täysin ongelmatonta ei parkkiin laittaminen ole tälläkään, mutta samat keinot toimivat kuin Speedin kanssa. Hiemen leijan perässä valumalla ja naruista ohjailemalla leija asettuu takareunalleen parkkiin. Pakkaaminen on nopeaa, Sonic tyhjenee yhdestä keskelle sijoitetusta poistoaukosta rullailtaessa ja hieman painellessa paineita pois. Reppu on sama Flysurfer -säkki kuin aina ennenkin, ei siitä sen enempää.
 
Yhteenveto
 
Sonic on kokeneemman harrastajan tai kisakuskin valinta. Teho, kääntymisnopeus ja hyppyominaisuudet ovat kuin leijojen urheiluautolla. Puuskan kesto ja hallittavuus ovat hyvää luokkaa, mutta ei kuitenkaan Speedien tasolla. Sonic on kuin mehulinko, joka puristaa kuskista mehut pois, mutta hyvällä tavalla. Suljettu patja toimii sekä maalla, merellä ja ilmassa.
 
Tekniset tiedot: (Lähde flysurfer.com)
 
Flysurfer Sonic Fr 11
  • Pinta-ala : 11,4 m2
  • Projisoitu pinta-ala: 9.4 m2
  • Kulmasuhde (aspect ratio): 6.75
  • Soluja: 49/95
  • Narujen pituus: 21m
  • Paino: 2.6kg
  • Profiilin syvyys: 153cm
  • Kärkiväli: 877cm
  • Tuulialue (vedessä): 9-28 solmua
  • Suositushinta: 1749e (ei sis. puomia)
 
Relaa tykkäsi:
  • Kääntymisnopeus ja ärhäkkä asenne
  • Hangtime ja hypyt
  • Pakkaamisen vaivattomuus
 
Relaa ei pitänyt:
  • Leijan kanssa tuli pari kertaa ongelmia siiven sotkeutumisesta naruihin
  • Ohuet narut ja niistä aiheutuva päänvaiva
  • Esitäyttämisessä oltava tarkka
  • Se reppu...

Flysurferia maahantuo Antti Eerolainen, antti.eerolainen@custom-accessories.com

​​Seuraavana leijatestisarjassamme tunturileijojen klassikko Ozonen Frenzy Lw.

Testitiimi: Petteri Lajunen ja Anssi Pesonen

Teksti: Petteri Lajunen, Kuvat: Mikko Kemppainen

 

 

Käyttäjän plajunen kuva

plajunen

Petteri on innokas leijalautailija, maastopyöräilijä, softakehittäjä ja Relaan tekninen tonttu.