Onko munankuoreni vain hentoinen?

Laskettelukypärien käytöstä on puhuttu tänä talvena paljon. Esimerkiksi Relaan kypäräkyselyyn vastanneista peräti 88 prosenttia kertoi käyttävänsä kypärää aina niin rinteessä kuin offareillakin laskiessaan. Ainoastaan neljä prosenttia sanoi laskettelevansa aina ilman kypärää.

Kypärän käyttöä on pohdittu myös suuremmassa mittakaavassa. Vakavasta päävammasta kuntoutuva freestylelaskija Pekka Hyysalo on noussut laajaan tietoisuuteen, herättänyt ihmiset ajattelemaan kypärän merkitystä ja puhunut kypäränkäytön puolesta. Toisaalta esiin on noussut myös se tosiseikka, että ex-formulakuljettaja Michael Schumacher käytti kypärää, mutta loukkaantui silti lasketteluonnettomuudessa erittäin vakavasti.

Eilen sähköpostiini kolahti Vakuutusyhtiö Folksamin tiedote, jossa kerrottiin yhtiön testanneen 13 Suomessa ja Ruotsissa yleisesti myytävää laskettelukypärämallia. Ensin en oikein jaksanut kiinnostua tiedotteesta: Hyviä arvosanoja olivat saaneet sellaiset kypärät, kuten Sweet Protection Igniter MIPS ja Scott Chase MIPS. Heikkojen joukossa olivat muun muassa Bilteman ja Everestin kypärämallit. Ei kovin yllättävää, ajattelin.

Mutta mitä ihmettä – oma kypäräni, Smith Vantage, oli koko testijoukon häntäpäässä! Nyt alkoi ihmetyttää ja kiinnostaa. Tämähän koskettaa aivan suoraan minuakin.

Kaikilla kypärillä on CE-hyväksyntä

Kaikki Suomessa myytävät laskettelukypärät ovat läpäisseet kunnialla tarkkaan määritellyt isku- ja penetraatiotestit. Kypärien ominaisuuksia säädellään eurooppalaisella CE-hyväksynnällä EN1077 sekä amerikkalaisilla SNELL- ja ASTM F2040 -standardeilla.

Kypärät voivat kuitenkin olla turvallisempia kuin standardin perusvaatimukset. Lisäturvaa kypäriin haetaan erikoismateriaaleilla, kuten hiilikuidulla ja aramidilla, tai teknisillä ratkaisuilla, kuten MIPS:llä (Multidirectional Impact Protection System). MIPS:n idea on varsin simppeli: se on kuin neppari, joka pitää kypärän ulko- ja sisäosan kiinni toisissaan. Viistoissa iskuissa MIPS laukeaa, päästää kypärän ulko-osan liukumaan tai kiertymään suhteessa sisäosaan ja vähentää näin päähän kohdistuvia kiertäviä voimia.

Folksamin tekemät kypärätestit ylittävät CE-normit. Esimerkiksi iskutesti tehtiin CE-hyväksynnässä käytetyn 20 km/h nopeuden sijaan 25 km/h törmäysnopeudella. Lisäksi kahdella eri kokeella jäljiteltiin viistoja iskuja, joissa pää altistuu kiertoliikkeelle. Vinon iskun testissä parhaiten suojasivat kypärät, joissa on nimen omaan tuollaisiin tilanteisiin lisäturvaa tuomaan kehitetty MIPS.

Folksamin mukaan Ruotsissa yksi kymmenestä laskettelurinteessä loukkaantuneesta saa päävamman. Puolet näistä päävammoista voitaisiin välttää, mikäli laskijalla olisi käytössään kypärä. 

Folksam jakoi testatut kypärät kolmeen ryhmään: keskivertokypäriin sekä turvallisuudessa niiden ylä- ja alapuolelle sijoittuviin malleihin. Olennaista on kuitenkin huomata, että kaikki nämä kypärät täyttävät lain vaatimukset.

Parempia kuin keskivertokypärät

  • Sweet Protection Igniter MIPS
  • Scott Chase MIPS
  • Everest U EXT MIPS HLM

Keskivertokypärät

  • Anon Raider
  • Giro G10
  • Giro Combyn
  • POC Receptor Bug
  • POC Receptor Backcountry MIPS
  • Salomon Brigade

Huonompia kuin keskivertokypärät

  • Biltema-kypärä
  • Everest U All Mountain F12
  • Head Pro
  • Smith Vantage

Mikä yhdistää menestyjiä?

Markkinoinnissa korostetaan usein kypärien keveyttä, tuuletusta ja ulkonäköä. Mutta onko kypärämyyjiltä unohtuneet turvallisuusargumentit? Vai ahdistavatko iskuvoimat ja päävammat meitä asiakkaita niin paljon, ettemme halua edes kuulla niistä? Ei niiden ainakaan pitäisi ahdistaa, sillä päävammojahan me haluamme kypäränkäytöllä estää.

Folksamin testissä ei testimenestyjien ja kypärien hinnan välille voi vetää suoraa yhteyttä. Sweet Protectionin kypärä toki on joukon kallein (140–250€) ja testin paras, mutta myös joukon edullisimpiin kuuluva Everest U EXT MIPS HLM (80€) vakuutti testaajat.

MIPS näyttääkin olevan menestyjiä yhdistävä tekijä. Aivan suoraa korrelaatiota testitulosten ja MIPS:n välille ei kuitenkaan voi vetää, sillä yksi MIPS-kypäristä, POC Receptor Backcountry MIPS, jäi myös keskivertojoukkoon. Mietittäväksi myös jää, minkälainen rooli ruotsalaisella MIPS:llä on testin taustalla: onko esimerkiksi testin toteuttamisessa hyödynnetty yrityksen asiantuntemusta ja myös korostettu vinojen iskujen roolia CE-hyväksyntään verrattuna?

Mutta se minun kypäräni, Smith Vantage, on selvästi premium-hintainen kypärä, jolta olisin odottanut parempaa menestystä. Mikä mahtoi mennä vikaan? Otin yhteyttä suoraan Smithiin.

Smithin kypäriä Suomessa myyvälle Esa Korpela Oy:lle Folksamin kypärätestin tulokset tulivat yllätyksenä.

”Testiraporteissa ei valotettu, miten testit on suoritettu, joten tuloksiin on mahdotonta ottaa kantaa. CE-hyväksyntä kuitenkin määrittää sen yhteisesti hyväksytyn turvallisuustason, joka laskettelukypäriltä vaaditaan ja sitä varten tehtävät testit ovat kaikkien tiedossa”, Esa Korpela kommentoi.

Ai niin, jutun alussa mainittu Hyysalo suosittelee kaikille laskettelijoille kypäränkäyttöä – ja promoaa samalla omaa Fight Back -kypärämalliaan. Suosittelu ei kuitenkaan ole turhaa, sillä Hyysalon Fight Back -kypärä ei ole sen enempää eikä vähempää kuin tässä testissä kaikki iskutestit voittanut Sweet Protection Igniter MIPS.

Osallistu keskusteluun ja jaa kokemuksiasi laskettelukypäristä.

Antti Laiho

PeeTee

Ovatko MIPS-kypärät paksumpia kuin vastaavat MIPSittömät?

JM

Artikkelin alussa on mun mielestä aika paha mielikuva/asiavirhe.

----
Hyviä arvosanoja olivat saaneet sellaiset kypärät, kuten Sweet Protection Igniter MIPS ja Scott Chase MIPS. Heikkojen joukossa olivat muun muassa Bilteman ja Everestin kypärämallit.
---

Tossa mun mielestä annetaan aika suoraan kuva että älä nyt ainakaan osta bulkkiketjun in-house merkin kypärää, vaikka todellisuudessa ko. merkiltä oli testissä kaksi mallia kuten myöhemmin todetaan ja toinen niistä oli parhaassa kategoriassa.

Mitä noihin testeihin tulee, niin muistelen CE:stä ja Snellistä olleen Ridemonkeyssa DH pyöräilyyn liittyen joskus keskustelua ja Snell on hämärän muistikuvan mukaan aikapaljon tiukempi, pistemäiset kuormitukset on isompia tms. Snell on vapaaehtonen.

puster

Olisi hyvä saada tälläset testitulokset jollekin asteikolle. Ymmärtäisi onko harjonta nyt merkityksellistä vai suojaako kaikki CE-hyväksytyt jo niin paljon, että esim. istuvuuden optimointi olisi oleellisempaa kypäräkaupoilla.

sakariatrelaa

Markkinointimiehet kun muokkaa kaiken ain. CE vaatimuksen täyttäminen on ikäänkuin alin hyväksyttävä laatu. Se ei tarkoita että kaikilla olisi sama laatu. Toiset tekee parasta ja toiset ostaa alihankkijalta mikä nyt kaupaksi menee. Mitä halvemmalla tuote pitää saada, sitä lähempää mennään alinta hyväksyttävää. Jep se suojaa, jos tietäisit että joku muu suojaa selvästi paremmin...

Markku Jussila

[quote=puster]Olisi hyvä saada tälläset testitulokset jollekin asteikolle. Ymmärtäisi onko harjonta nyt merkityksellistä vai suojaako kaikki CE-hyväksytyt jo niin paljon, että esim. istuvuuden optimointi olisi oleellisempaa kypäräkaupoilla.[/quote]

Tää on totta!

Olisi hyvä kuulla joltain CE:tä tuntevilta kunnon arviot CE-minimin riittävyydestä joissakin käytännön tilanteissa. Tyyliin "kunnon kaatuminen reipasvauhtisessa rinnelaskussa niin että pää kolahtaa kyljelle lentämisen jälkeen jäiseen kohtaan rinnettä", "pienestä hyppyristä takaraivolle ja selälle jäiseen alastuloon."

Ei maallikolle 20 km/h tai 25 km/h törmäysnopeus paljoa kerro.

Eikä peruslaskijan kannata aina ajatella erikoistilanteita. Esim. Schumin case oli erikoistilanne jollaisiin ei aina voi varautua. Harva peruslaskija haluaa ajatella että mäen ainoa terävä kivi osuu juuri pään kohdalle. varsinkin kun laskee lähinnä rinteessä. Kyllä nuo peruskontaktit jäisen rinteen kanssa kiinnostavat varmasti useimpia, mutta juuri niihin näitä testi- ja mainoslausetuloksia on mahdoton suhteuttaa.

Jos joku auttaisi suhteuttamaan esim. CE-vaatimuksia tuollaisiin peruslaskijalle selviin esimerkkeihin niin ihmisten olisi helpompi miettiä että pitääkö hakea lisäsuojaavuutta vai voiko tyytyä heikompaan suojaavuuteen ja keskittyä käyttömukavuuteen tai vaikka silmää miellyttäviin väreihin.

Snowdream

Hyysalolla oli onnettomuuden sattuessa Sweetin kypärä päässään ja vammat olivat samat kuin Schumacherilla (TBI, diffuusi aivovamma, aivoverenvuotoja). Huonommalla kypärällä henkiinjäämistaistelua ei olisi tod.näk. tullut.
Kannattaa siis satsata kunnon kypärään, se on halpa henkivakuutus.

Odeski

CE-merkintä tarkoittaa, että tuote täyttää viranomaisen antamat vähimmäisvaatimukset. Useissa tuoteryhmissä, kuten kypärissä usein. Tuotetta ei saa myydä EU:n alueella, ellei siinä ole CE-merkintää. Valmistaja joutuu teettämään tai tekemään tuotteelle speksatut testit hyväksytysti ja valmistamaan ne sopivan laatujärjestelmän puitteissa, jotta saa laittaa merkinät.
Merkintä ei kerro siitä läpäisikö kypärä juuri testin raja-arvot vai täyttikö vaatimukset kirkkaasti.

JanKar

En olisi tuloksista huolissaan. On aika selvää että keveämpien kypärien absoluuttinen lujuus on yleensä alhaisempi. Lujuutta pienentäviä tekijöitä on ensisijaisesti kuoren paksuus ja materiaali sekä ilmanottoalukkojen koko, määrä ja sijoitus. Maalaisjärjelläkin voi ajatella että lähes umpinainen rata- tai parkkikypärä on "kestävämpi" kuin hyvin ilmastoitu ja höyhenen kevyt touring malli. Silti kaikilla on sama CE merkintä. Edellisessä viestissä olikin hyvin referoitu CE merkinnän taustoja.

Jos ajatellaan kypärän tarkoitusta. Ottaa vastaan iskuja - ei välittää niitä kalloon (esim. MIPS). On tarkoituksenmukaista että kypärä lopulta särkyy kun sitä kuormitetaan riittävän kovalla voimalla, tällöin iskuvoima purkautuu oikein. Kerran pannutin pyörällä oikein kunnolla, päätyen lopulta olkapään kanssa leikkauspöydälle. En edes ajatellut lyöneeni päätäni kunnes kotona huomasin kypärän olevan kokonaan halki, se oli hoitanut hommansa täydellisesti.

Ilmiö on siis sama muidenkin lajien osalta (kiipeily, pyöräily). Olen nähnyt jääkiipeillessä tapauksen kun kalleimmasta päästä oleva Pezl;
http://www.petzl.com/en/outdoor/mountaineering-and-climbing-helmets/mete...
hajoaa kappaleiksi jääpalan osuessa siihen. Henkilölle ei kumminkaan käynyt mitenkään.
Todennäköisesti vanhempikin perinteinen muovikuorinen vuoristokypärä ei olisi ollut tilanteesta moksiskaan, mutta kumaus pääkopassa olisi ollut varmasti aikamoinen.

On siis henkilön itse päätettävissä mitä ominaisuuksia kypärässään painottaa. Lähtökohta kumminkin on että kaikki kypärät suojaa ja niitä kannattaa käyttää. Tästä syystä on myös tärkeää että kypärä istuu käyttäjälleen hyvin ja se on muutenkin mieleinen, silloin sitä tulee pidettyäkin, merkistä ja mallista riippumatta.

Ihmehiihtäjä2

Hienoa että tällainen testi tuli nähtyä. Ehkä oma hienpolttama styroksipotta lähtee vaihtoon näin 4 vuoden iässä. Tässä näkyy taas se että kohtuurahalla (60-80 eur) saa erittäin turvallisen ja laadukkaan kypärän (Salomon Brigade, Everest U EXT MIPS jne).
Lopulla saa brändiä, hypeä, fantsuu matskuu, kuviteltua massasta erottumista jne. Ja joskus toki näppäriä ideoita! Eikä kai ole sanottu että hiilikuitu kestää esim. terävän kiven iskun paremmin kuin "muovi". Hiilikuituhan ei ole materiaali joka kestää terävien esineiden iskuja erityisen hyvin vaikka siitä saa kyllä tehtyä kevyitä ja iskunkestäviä _rakenteita_.

Rane

Alppihiihtoon tarkoitetuilla kypärillä on tiukemmat suojaavuusvaatimukset. Suurpujottelussa ja vauhtilajeissa on käytettävä kypärää, joka täyttää seuraavat FIS:n määräykset:
"GS/SG/DH Requirements:
- Helmet model to fulfill and to be certified under both ASTM 2040 and
EN 1077 (class A)
- In addition Helmet model to pass an additional specific test under EN
1077 test procedure but at higher test speed of 6.8m/s
Additional test to be effected through CEN laboratories. The
laboratory shall issue a test protocol showing that the tested model
passed the EN test requirements at the increased speed."

Vaikutti siltä, ettei artikkelin kirjoittaja ollut tietoinen, että on olemassa tiukempiakin vaatimuksia kypärille. Katsoin muutaman kypärävalmistajan nettisivuja ja FIS:n vaatimusten täyttämisestä ei puhuta mitään. On kaupallisesti kannattavampaa tehdä halvalla näyttävän näköisiä kypäriä ja hehkuttaa "omia teknologioita" joiden päämerkitys on markkinoinnissa. Jos joku haluaa hankkia suojaavamman kypärän, suosittelen kisakäyttöön hyväksyttä mallia, joka täyttää FIS:n määräykset. Näitä ei perusurheilukaupasta löydy hyllystä, mutta tilaamalla hankkivat. Näköjään kypärävalmistajat haluavat, ettei suurin osa kypärän ostajista kysele, mitä standardeja heidän kypäränsä täyttävät.