Millaista on helihiihtää kasitonnisten juurella, Ode Siivonen?

Välillä eteen tulee vähän erikoisempia työkeikkoja. Sellaisella on vuoristo-opas Ode Siivonen, joka normaalisti opastaa asiakkaita Chamonix´ssa, Ranskassa. Tällä hetkellä hän kuitenkin johdattelee asiakkaita vapaalaskun saloihin Nepalissa paikallisen helihiihtofirman palkkalistoilla. Majoitus löytyy Pokharan kaupungista, josta noustaan helikopterilla Annanpurnan perusleiriin noin 4100 metriin.
"Helihiihto Nepalissa on todella siistiä! Maisemat ovat aivan uskomattomat ja isoja - siis todella isoja - linjoja on pilvin pimein. Basecampissa on parin metrin pohjat lunta ja putikkaa sopivasti päällä. Dropit ovat vajaasta neljästä tonnista kuuteen tonniin, ja maasto on sellaista Grand Montets -tyyppistä leppoisaa freerideä", Siivonen kertoo.

"Omituinen fiilis tulee tosiaan kun hengaa viiden kilometrin korkeudella ja huiput ovat vielä kolme kilometriä korkeammalla."

Siivonen kuuli nepalin helihiihtomeiningeistä vuoristo-opaskaveriltaan Jossi Lindblomilta, joka oli ollut samassa paikassa töissä aiemmin. Siivonen kiinnostui ja alkoi kasata omaa ryhmää reissun päälle, mutta päätyi lopulta matkaan yhden vanhan kaverinsa kanssa. Mutta Jossin avustuksella tuli opastuskeikka, joten nyt Siivonen pörrää toisena oppaana laskijaryhmän kanssa.
"Herätys on viideltä, porukka kasaan ja lentokentälle. Turvatarkastuksen kautta helikopterilla ja sitten on noin vartin lento perusleiriin. Kasilta lasketaan jo mäkeä ja päivässä on 3-6 nostoa. Aika perus freeridea, mutta olisihan täällä linjoja ihan joka makuun. Tulemme aikaisin pois karkuun iltapäivän ukkosia ja liian lämmintä lunta. Lumi sinänsä on hyvää peruspehmeää lunta, toki aurinko on aika vahva ja se vaikuttaa koostumukseen ja stabiiliuteen."


Ode Siivonen tarkkailee maisemia.


Tältä näyttää, muun muassa.


Laskijoiden joukossa on persoonallisuuksia. Yksi japanilainen herrasmies on muun muassa meditoinut Annapurnan juurella luolassa 47 vuotta sitten ja ottanut sitten bussin Delhistä Istanbuliin.
"Häneltä voisi saletisti pumpata aika hyviä tarinoita enemmänkin, mutta kun hän ei puhu juuri englantia eikä itselläni tuo japani oikein taivu, niin olemme pienessä pattitilanteessa."

Iltapäivisin Siivonen on palloillut Pokharassa. Ilmasto sallii t-paidassa hengailun, maisemat ovat tietysti upeita, hotellilla ruoka on hyvää ja nepalilaisilla hierojilla on "lempeät mutta vahvat kädet."

Helihiihtohommat Nepalissa ovat nyt ainoita tapoja päästä laskemaan. Skinnaaminenkin Annapurnan perusleirin seutuvilla näyttäisi olevan mahdollista.
"Siihen tarvitsee ainakin trekking-luvan ja ehkä myös jonkin kiipeilyluvan. Mutta basecampissa voi asua ja hengata, eli sillä tavalla se olisi melko vaivaton operaatio."

Annapurnan massiivi on hevosenkengän muotoinen vuorijono, jonka perällä perusleiri sijaitsee. Vaikka Annapurnan jylhä pääharjanne hallitsee maisemaa, löytyy alueelta paljonkin skinnattavaa, jos sellainen kiinnostaa, kertoo Mandala Travelin Kalle Viira, joka on käynyt usein seudulla.
"Lumet kestävät siellä varmasti huhtikuulle asti, mutta sitten lumiraja nousee nopeasti melkein kuuteen kilometriin. Perusleirin guesthouset ovat auki läpi vuoden, joten kyllähän siellä skinnaamaan pääsee. Tosin jos ei ole kuljetusta, kestää trekkaus leiriin noin viisi päivää. Mutta eksoottinen ski mountaineering -alue se on ihan varmasti. Ja maisemat ovat kyllä upeita."


Ja siitä lähtee lasku...


Joka jatkuu...


Ja jatkuu komeissa maisemissa.



Geolocation

Arttu Muukkonen

PeeTee
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 5 kuukautta sitten
Liittyi: 29.08.2011 - 19:47

Mitenkäs tuolla sataa lunta? Milloin eniten lumisateita ja onko silloin puuteripitoisuus ihan samaa tasoa Alppien tai Kalliovuorten kanssa tai peräti Japanin?

Arttu Muukkonen
Offline
Viimeksi kirjautunut: 7 kuukautta 3 viikkoa sitten
Liittyi: 16.09.2011 - 19:47

Kalle sanoi haastatellessani, että lunta tulee aika paljon, mutta keväällä se sulaa nopeasti. Lähettyvillä on Gulmargin hiihtokeskus ja siellähän lunta tulee parhaimmillaan kuin Japanissa. Aurinko vaan lämmittelee sen verran, että iltapäivällä voi jo tuntea lumen tulevan raskaammaksi - ainakin silloin kun käytiin mestoilla ja oltiin siellä tammi-helmikuun aikaan.