Mayday mayday - vappu Pyhässä merihädässä

Teksti ja kännykuvat: Samu Niksi

Pyhän radiotorni kohoaa tien päässä kuin vapaalaskijan fallos Vapaalaskuiltamissa. MayDay noudattaa Pyhän kansainvälistä linjaa – On FreeKendia, WildWestiä, Unpluggedia ja Wuppia. Vapuksi minä sitä kutsun.

Rinteeseen. Pyhä on kuin Ylläs – molemmissa rinteet ovat aina loistokunnossa, huipulla tuulee ja ketään ei ole missään. Jenkeissä privaattirinteisiin päästäkseen pitää kuulua kerhoon, täällä riittää kun ostaa hissilipun. Hyvinvointiyhteiskunta. Helsingissä koivut ovat jo silmulla, täällä on satanut puuteria. Varmaan ensimmäistä kertaa tänä talvena, tosin.

Nuoriso ja olympiaurheilijastomme on vielä koulussa, sillä alkuviikosta edes kuntosalilla ei ole ruuhkaa. Masters of Megamassitkin ovat vielä Rukan kevätkarnevaalien jäljiltä hitaalla penthousessaan.

Hotellin ravintolassa saa yksityispalvelua. Loppuillasta joku toinenkin tulee etsimään salaattia. Mutta hetkinen, Niptwitsien kämpillä on keikka. Ainoa selväpäinen kalleleinonen ajaa auton tieltä, muut lakaisevat asfalttia, juniorit skeittaavat, huskysilmäinen kitaristi soittaa katolla, boomboxit tärisevät. Jostain tulee sponsorikaljaa.

Tämähän on kuin Itävallassa after skissä, paitsi täällä nahkahousut ovat humppa-artistin sijaan verbierläisellä yhden miehen sirkuksella. Nähdään myös ihme: Pyhällä käy poliiseja. Kaksi kertaa. Loppu Lappi on tänään vapaavaltio. Enemmänhän rähinää ja keskitason pomoja on tänään kyllä Levillä tai Äkhäslompholosa.

 

Hitsaushommia.


Aatonaatto

NRJ:n kävelevä pepsodent-hymy Mikko Suursalmi on ammattilainen: hän juontaa hyppykisaa tuntematta yhtään hyppyä. Loskan mediamestari Antti Taavila taas tuntee hypyt, mutta Tampereen dialekti on sen verran voimakas, että paremmin ymmärtää mitä juniorit tekevät kun katsoo niiden hyppyjä. Relaan Muukkonen hymyilee kuin paremmissakin päissään, Leuku ei tänä vuonna osallistu monoski-sarjaan, vaan viihtyy katsomon puolella. Hyvä näin.

Adoniksesta mallia ottanut veistos Jussi Saarinen on paikallisen räppilaulaja Antti Rikkilän ja kumppaneiden kanssa rakentanut sellaisen qp-corner-minipaippi-hyppyrihässäkän, etteivät vuoden 2000 jälkeen syntyneet laskijat ole nähneet sellaista aiemmin. Vuonna 1999 kisauransa aloittanut Iisko Heiskanen sen sijaan vetää tupladuffyja vauva kainalossaan. Nuoriso, treenatkaa myös qp:ta.


Taavila ja Suursalmi tarttuivat mikkeihin. (Kuva: MayDay 2014)

 


Olympiajulkimo Antti Ollila. (Kuva: MayDay 2014)

 


Olympiajulkimo Lauri Kivari.
(Kuva: MayDay 2014)



Muukkonen ja Leuku omilla jaloillaan.
(Kuva: MayDay 2014)

 


Iisko Liskodisko Heiskanen tekee mitä tahtoo.
(Kuva: MayDay 2014)

 

Pian Lauri Kivari täräyttää tuplatakajyrgenin. Joku niistä läsähtää vähän tonttiin, mutta jos mies on 190 senttiä pitkä ja painaa reilut 50 kiloa takki päällä, ei pehmeä alastulo tee kuin hyvää.

Lunta sataa. Wurstin jallusima maistuu vapulta. Yläosassa on sumuista. Juniorit ovat jo lähteneet etkoille, me siirrymme Calleen. Callessa kalja maksaa 7,40. Tuttu tunnelma, ihan kuin Teatterissa. Savon Sutkistudio tarjoaa. Setämiehet ovat jättäneet Pyhän vapaaksi. Hyvä, koska Reuna luulisi olevansa lastentarhassa, Temppu olisi punnertamassa.

Etkot Nipvizin kämpillä. Hotellille ajoissa. Poke kysyy paperit. Hah. Vieressä nuoriso ihmettelee että kysyykö ne kaikilta. Ynnään narikkaan rahaa turhaan tarjotessani, että kysyjä on syntynyt todennäköisesti 1997 tai 1998. Voiko sen ikäinen jo muodostaa lauseita?

Roope Salminen ja koirat soittavat covereita. Viime vuonna Stigi, tänä vuonna tämä. Inflaatio laukkaa. Mistä erottaa artistin ja katsojan? Katsomossa kaikilla on lihaksia, Salmisella vain silmäpussit. Haippaaja on lainattu Cheekin keikkakokoonpanosta, koska eturivi on täynnä ihailevia tyttöjä. Tolvanen hakee samoille apajille. Laakso ja Räty jännittävät reisilihaksiaan. Baarissa loppuu tarjoilu. Respan ohi etuoville, savupilven läpi ylöspäin. Kulmakämppä taas täynnä. Ilta on ihana.

Roope Salmisen haippaaja. #Aah (Kuva: MayDay 2014)

 

 

Aatto

Vappuaatto käyntiin kuohuvalla. Callen terassilla on palju. Tiimikisa näyttää hyvältä. Pohjalaista puukkojengiä, kasarisukkapuikkoja, ratalaskijan näköistä ruuhkatukkaa ja sitten mitä helvettiä verbier-jengi. Saarimäellä on tukka lähtenyt jo aiemmin, mutta sitten tullaan. On nahkamaskia, eritekaukaloa, on suden kuonokoppaa, nahkastringit henkseleillä, seiloria, turkkia, todellista spandexia.

Samanlaisia asuja käyttäviä näkee Havis Amandalla, mutta siellä ulsterit pysyvät peittona. Täällä ei. Alastomuus on sinänsä aina hauskaa, mutta vähän helppoa ja halpaa. S/M-valikoima taas kallista ja pelottavaa. Kenen varastoista nämä ovat? Se joku tykkää muustakin kuin vapaalaskusta. Swinghill saa uusia merkityksiä.


S/M Katumäyrät valmiina lähtöön. Vain SaiPa-pipo puuttuu.
(Kuva: MayDay 2014)



Ne myös laskivat. (Kuva: MayDay 2014)

 

(Kuva: MayDay 2014)


Batman tai Rydman lentää. Varma ländi.
(Kuva: MayDay 2014)

 


Olympiajulkimo Aleksi Patja ja muu tiimi.
(Kuva: MayDay 2014)

 

Mutta tuo nuoriso. Morjens. Hyppyri kuin hyppyri, isosti lähtee. Isoveli-ikään ehtineet AJ ja Roope vetävät Batmanina ja Rydmanina läpi tapahtuman, ansaitusti asukisan voitto. AJ:lta hieno flippi altaaseen. Kosteaa on sisältä ja ulkoa. Lauri Kivari kävi Sotshissa ja tuli Pyhälle hakemaan kokonaiskisan voiton. Patja ja kumppanit tiimikisan kärkeen.

Paljussa viihtyy, oluthuolto toimii, luottokortin saldoja katsotaan sitten toukokuussa. Jalo Seppäsen silmät, rouhea ääni, mies ja kitara.

 


(Kuva: MayDay 2014)

 


Jalo ja jengi.
(Kuva: MayDay 2014)

 

Etkot Titwitzeilla. Koffi on hyvä yhteistyökumppani. Miten jätkillä on ollut varaa hankkia DJ? Mutta ei se haittaa. Okolla pantterikuosia. Kostilainen näyttää taas Jukka Pojalta. Vanhojen merkkien mukaan ensi vuonna junnuosastolla sama tyyli. Ellei jo ensi viikonloppuna.

Bileet. FreeKingissä ja FreeKendissä sitä luulee olevansa cool, kun käyttää Norronaa. Täällä kaipaisi vähän jotain nappia suuhun, kun DJ -tähti jota en tunne soittaa musiikkia, jonka tahtiin ei voi tanssia. Seilorimimmit ja taikuritytöt pyörivät omissa porukoissaan, ei auta pillifarkut ja pumpattu hauis. Pitäisi osata voltteja. Ketään ei kiinnosta edes Nixin jyrkänlasku. Turha pyörittää Vimeosta South West Ridgejä. Lähempänä olisivat kevään pääsykokeiden kuulumiset. Ei mitään hajua sellaisista pitkään aikaan.

Keskitymme porukalla gt:n latkimiseen. Vielä tulee Hipusta onneksi jengiä, joka on vielä aikuisempaa. Siinä vaiheessa kun laitan Pyhälle pikkutakin, voin jäädä yhtä hyvin Helsinkiin. Sinne on vielä aikaa.

Jatkot, tuo epätoivoisten ihmisten viimeinen pyyntitapahtuma. Harvoin saa muuta kuin hedarin. Kananmunia lentää, siistijä polttaa aamulla Sollin autossa röökiä, en ihmettele. Madame onnistuu taas, helppoa kuin lasta löisi, kuuluu pikkupoikien vierestä.

Vappupäivän brunssilla on paljon vakavia kasvoja.
 

 

 


Loppusärky

MayDay toimii kuin huppari parkissa. Tuhannet pyörivät valkolakkipäissään Helsingissä ja Turussa, sadat päissään Pyhällä. Vappulaulut ovat yhtä asenteellisia, soivat ne sitten marsseilla tai Callen afterissa. Harvalle jää muistoja, mutta kuvista voi ihailla mitä on tapahtunut. Kevät on parasta aikaa tunturissa, vappumerihätä on kaunis tapahtuma, jossa sukupolvet kohtaavat, miehet ovat proteiinia ja naiset taikuriseiloreita. Ja sama toisin päin.

 

Käyttäjän Relaa kuva

Relaa

Elämä ulkona - Relaa netissä