Manaslun lumivyöryssä Nepalissa jo tusina kuollutta – "Tämä oli odotettavissa"

Manaslulla (8156 m) syyskuun 23. päivä 2012 tapahtunut lumivyöry on vaatinut jo tusinan kuolonuhria. (Edit 25.9.: Relaan käyttämä luku perustuu alueen pelastustyöntekijöiden välittämään tietoon maanantaina 24.9. Tiistaina 25.9. on yleistuynyt käsitys, että kuolleeksi on julistettu kahdeksan kiipeilijää, kadoksissa on kolme. Lisäksi sairaalassa on kymmenkunta.) Suomalaiskiipeilijöitä ei vuorella ollut. Kateissa Nepalin luoteisosassa sijaitsevalla vuorella on edelleen runsaasti kiipeilijöitä. Kansainvälinen pelastuslentofirma Fish Tail Air kertoo sivuillaan, että on todennäköistä, että kuolonuhrien lukumäärä nousee. Sankka sumu on vaikeuttanut pelastustoimia.

Vyöry laukesi neljän maissa aamuyöllä noin 7300 metrin korkeudessa. Se räjäytti kolmosleirin 6800 metrissä tuusannuuskaksi. Vyöryn voima saatiin kokea myös kakkosleirissä 500 korkeusmetriä alempana. Vuorella oli vyöryn lauetessa 231 kiipeilijää tai opasta, joista lumen vietäviksi joutui kolmisenkymmentä.

"Valitettavasti tämä oli odotettavissa. Manaslu sijaitsee alueella, jolla sataa rankasti lunta. Kerralla voi tulla jopa kolme metriä. Tilastollisesti Manaslu on kasitonnisista yksi vaarallisimmista juuri lumivyöryjen takia", kertoo Mia Graeffe, viime keväänä Lhotselle (8516 m) kiivennyt espoolainen.

Suomalaisista Manaslulla ovat kiipeilleet ainakin Samuli Mansikka (2009) ja Anna-Mari Hyryläinen (2010). Relaa.com ei tavoittanut heitä kommentoimaan onnettomuutta. Mansikan Manaslu-retkestä voi lukea hänen kotisivuiltaan.

 

 

Vapaalaskuikoni Glen Plake selvisi vammoilla

Onnettomuudessa oli mukana vuorimaailman julkkiksia, kuten vapaalaskulegenda, irokeesista ja röhönaurusta tunnettu amerikkalainen Glen Plake. Plake selvisi hengissä, mutta samassa teltassa ollut ranskalainen Gregory Costa sekä viereisessä teltassa nukkunut Rémy Lécluse ovat edelleen kadoksissa. Miesten tavoitteena oli kiivetä Manaslun huipulle ilman lisähappea, ja laskea sen jälkeen vuori alas. Relaan toimituksen Arttu Muukkosen jutun Glen Plakesta vuodelta 2011 voi lukaista täällä.

Suurin osa kuolleista on ranskalaisia. Menehtyneissä on myös ainakin yksi espanjalainen, kaksi saksalaista, italialainen ja nepalilainen. On hyvin todennäköistä, että kyseessä on yksi Himalajan synkimpiä vuorikiipeilyonnettomuuksia. Relaa seuraa tilannetta ja päivittää tätä artikkelia sitä mukaa, kun uutta tietoa tulee.

Tänä vuonna Manaslulla on normaalia enemmän väkeä. Se johtuu siitä, että Kiinan viranomaiset ovat rajoittaneet kiipeilyä Tiibetin puolella, minkä takia esimerkiksi Cho Oyulle (8201 m) tai Shishapangmalle (8013 m) halunneet joutuivat miettimään uuden kohteen. Näin oli käynyt myös Plaken seurueelle.

Himalajan massiivisilla vuorilla vyöryriski on läsnä koko ajan. Viime vuosina keskustelu ilmastonmuutokset vaikutuksista vuorikiipeilyyn on kiihtynyt. Äärikelit ja niiden aiheuttamat riskitilanteet tuntuvat lisääntyvän Himalajallakin. Tämä on näkynyt esimerkiksi lisääntyneinä kivivyöryinä.

 

 

Draamaa Lhotse-retkikunnallakin 2011

Lhotse ei ole aivan yhtä häijyssä vyörymaineessa kuin Manaslu ja vaikkapa Annapurna I, mutta myös siellä on riskinsä. Graeffe kertoo, että Lhotsella vyöryherkäksi tiedetty kohta joudutaan ohittamaan retkikunnan aikana useita kertoja.

"Se ohitetaan yöllä ja mahdollisimman nopeasti vyöryvaaran minimoimiseksi. On myös tärkeää välttää ruuhkien synnyttämiä pullonkauloja. Siksi olimme liikkeellä hyvin varhain."

Graeffen ryhmä sai kuitenkin karuja maistiaisia vyöryjen voimasta.

"Ykkösleirimme jäi Nuptselta lähteneen lumivyöryn paineaallon alle. Itse vyöry pysähtyi ennen leiriä, mutta paineaalto sai aikaiseksi paljon tuhoa. Onneksi meillä oli sillä hetkellä leirissä pelkkiä varastotelttoja. Ne repeytyivät, mutta tavarat löytyivät läheisestä railosta", Graeffe muistelee.

Lisäksi Graeffen retkikunnan kolmosleiri tuhoutui sortuneiden serakkien aiheuttamassa jää- ja lumivyöryssä.

"Kuulimme aamuviideltä kovan paukahduksen kakkosleiriin saakka. Olimme siirtymässä kolmoseen huiputusyritystä varten. Jouduimme perustamaan kolmosleirin uudelleen nousuyrityksen aikana. Saimme kavettua lisähapet ja osan ruuasta leirin raunioista, muuten vaihtoehtoina olisi ollut perääntyä perusleiriin tai yrittää nousua ilman lisähappea."

Naapuriretkikunnalle ei käynyt yhtä hyvin.

"Heillä oli kolmosessa oli runsaasti väkeä. Ainakin kolme sherpaa evakuoitiin monivammaisena", Graeffe kertoo.

 

 

Tiedosta ja hyväksy riskit tai pysy kotona

Graffe kiteyttää, että jos ei ymmärrä vuorten riskejä, ei sinne ole mitään asiaa.

"Ei kukaan lähde seikkailulle kuolemaan, mutta tosiasiat on tiedostettava etukäteen ja oma riskinottovalmius tiukasti rajattava. Olosuhteiden nopeasti muuttuessa on oltava valmis tekemään nopeita päätöksiä."

Edellinen runsaasti kuolonuhreja vaatinut vyöry Manaslulla tapahtui 1972. Silloin menehtyi kuusi korealaista kiipeilijää ja kymmenen heidän retkikuntaansa tukenutta nepalilaista.

Himalaja-kiipeilyn tilastoija-auktoriteetin Elizabeth Hawleyn mukaan Manaslu on kasitonnisista kolmanneksi vaarallisin. Vuodesta 1950 vuoteen 2006 vuorelle on yrittänyt 1259 kiipeilijää, joista henkensä sai hyvästellä 41.

 

Uutistoimisto AP:n tiedote onnettomuudesta.

Outside-lehti uutisoi onnettomuudesta näin.

EpicTV raportoi uutisesta näin, mukana Glen Plaken kertomus tapahtuneesta.

 

EDIT 24.9.2012 klo 20:33: EpicTV:n yhteenveto vahvistetuista menehtyneistä ja selviytyneistä. Tässä kolme kuolonuhria vähemmän kuin pelastuslentäjien välittämissä tiedoissa.

Jutun kuvat: Alpine Ascents International, Fish Tail Air

 

Foorumilinkki: 
http://www.relaa.com/keskustelu/index.php?topic=41804.0

Artturi Kröger