Koti & harrastus: Himopolkijan pyörähuone

Eteisen naulakossa on hattujen sijaan kypärätelineitä. Suurin osa hyllystä on tyhjänä, sillä osa perheestä on ulkona, tietysti pyörien kanssa.

Kerrostalokodin yksi huone jatkaa siitä, mihin hattuhylly jäi. Pyörähuone on nimensä mukaisesti sisustettu polkupyörillä. Tai ehkä sisustaa on väärä sana, sillä pyörät roikkuvat seinällä siksi, että niitä on kätevä säätää harrastepöydän ääressä.

Roger Sittnikowin perheessä pyörät ovat aina kulkeneet osana kotia.
"Kun asuimme kahdestaan 17 neliön yksiössä, mahtui parven alle kolme pyörää limittäin," Sittnikow naurahtaa.

Myös vaimo Sini ja tytär harrastavat pyöräilyä.

Sittnikow on intohimoinen kahden pyörän kannattaja - ehkä ulkoiluharrastajista poikkeavasti myös moottoripyörät kiinnostavat - liekö peruja isän ralliharrastuksesta. Mikä tahansa pyöräilyn muoto sopii entiselle kilpapyöräilijälle, inhokkeja ei juuri ole. "Alamäen ja maantien väliltä käy kaikki."

Fiksiä ei valikoimasta tosin löydy - se kuuluu miehen mielestä vain rataympäristöön.

Pyörähuoneen seinien lisäksi pyöriä löytyy myös kellarivarastosta lukkojen takaa. Museopyörien lisäksi melkein jokaiselle lajille on omansa. Siihen juuri perustuu pyörien määrä, joka nousee toiselle kymmenelle.
"Eri lajeihin todella tarvitsee erilaisen pyörän. Toki voisi ajella vain kahdella tai vaikka yhdellä pyörällä, mutta kun ajaa enemmän, alkaa erot tunnistaa entistä selkeämmin. Silloin on kiva, kun pyörä on suunniteltu juuri sitä lajia varten geometriaa ja painopisteitä myöten."

 


Muuten tylsän näköinen välinelaatikko on täytetty tarroilla. Kuva: Arttu Muukkonen

 


Park Toolin työskentelyessu, tietysti. Kuva: Arttu Muukkonen

 

Sittnikowia kiinnostaa ulkona polkemisen lisäksi myös pyöriin liittyvä hienomekaniikka. Tarkkuus, säätö, itse tekeminen. Samaa tenhoa on pienoismalleissa, joita Sittnikow rakentaa alusta alkaen omin käsin kilpailutasolla. Toinen seinä pyörähuoneesta onkin varattu erilaisilla pienoismalleille.

Mutta pyörien tenho, se kestää, vaikka kokemusta on autojenkin rakentelusta.
"Pyörät ovat yksinkertaisempia ja kun ei asu maalla, ei tule tilaongelmaa. Pyöräilyssä kiinnostavaa on yksinkertaisuuden kautta syntyvä tyylikkyys. Se on myös tehokkain liikkumismuoto ihmiselle, teho-hyötysuhteeltaan aivan ylivoimainen."

Mekaniikan puolelle menee myös yksityiskohtien viilailu. Tarkkana luonteena Sittnikow on muun muassa luennoinut vanteiden yksityiskohdista Helsingin Polkupyöräilijöiden illassa. Eikä fiksi tosiaan ole Sittnikowin ihanne.
"Tykkään, kun pyörässä on joustoa ja mekaanisia osia. Säätöä saa olla, se ei ole mielestäni rasite vaan osa harrastusta. Uusin kiinnostukseni kohde on jousituksen säätö. Aiemmin ajoin vaan kovilla renkailla ja lujaa, mutta nyt olen alkanut hifistellä rengaspaineen ja jousituksen kanssa, että miten sen oikeasti saa säädettyä aivan kohdalleen. On kiva säätää vain yhden pyörän jousitusta ja lähteä sitten polulle kokeilemaan, miten se toimii - ja sitten säätää lisää."


Kiinnityskoukkujen muoto on tärkeä yksityiskohta. Kuva: Arttu Muukkonen

 


... Kuten myös kiinnitysliinojen väri. Kuva: Arttu Muukkonen

 

Seinällä värit kohtaavat

Pyöräharrastajille tyyli tuntuu olevan tärkeää. Myös Sittnikowin pyörähuoneessa aistii pelin hengen. Aiemmin alumiiniset kiinnityskoukut oli säädetty tarkasti kunkin pyörän renkaan koon mukaan, mutta nykyisin riittää hieman vähempikin tarkkuus - samaan tapaan kuin enää ei pyörälenkille lähtiessä sukanvarren pituudella ole niin suurta merkitystä.

Mutta esimerkiksi remmit, joilla pyörä kiinnitetään seinään, on sovitettu väriltään pyörien runkoihin. Vihreään runkoon vihreä kiinnitysremmi, pääväriltään mustaan musta.

Kiinnitykset eivät sinänsä ole kalliita.
"Koukut maksoivat alle kympin, toiset koukut jostain K-Raudasta ehkä vitosella."

Useimmat kotona vierailevat tietävät Sittnikowien lajivalinnasta. Niinpä harva yllättyy, kun näkee pyörähuoneen koko komeudessaan.
"Moni tulee käymään niin, että ottaa pyöränsä mukaan, jotta voimme yhdessä säätää sitä. Mutta joskus joku ikkunankorjaaja on ehkä katsellut tätä vähän pidempään."

Osa seinällä roikkuvista pyöristä on tehdasvalmisteisia, osan Sittnikow on koonnut itse. Uudet hankinnat ovat nyt vähemmällä, sillä tekemistä riittää perheenjäsentenkin pyörissä.  Tosin uusin hankinta - tyttären pieni täysjousto - kaipaa vielä rakentelua ja säätämistä.
"Kunhan runko on suora, siitä on hyvä aloittaa. On kiva vähän katsella osia netistä ja tilailla sopivia. Talvella ajattelin tehdä siihen ainakin voimansiirron uusiksi ja vähän muutakin. Eli ei rakentelun kohteen tarvitse olla edes oma pyörä, perheenjäsenenkin omaisuus kelpaa."

Valmis paketti kelpaa siis vain harvoin. Toki auttaa, että on hyvin kiinnostunut aiheesta.
"Tapanani on sanoa, että tehtaalta tulee hyviä aihioita, oli tehdas mikä tahansa. On kiva miettiä ja katsella, miten jotakin voisi parantaa ja tehdä vielä käyttökelpoisemmaksi."

Entä mitä tästä kaikesta parantamisesta ja säätämisestä sitten on hyötyä? Tietysti miellyttävämpi eteneminen.

Kaikille luonteille monotoninen kammen pyörittäminen ei sovi, mutta Sittnikow pitää siitä.
"Kun pyörä on säädetty oikein ja pääsee oikein vauhtiin, ei pyörää enää ajattele erillisenä kulkuneuvona, vaan siinä ajattelee vaan etenemistä, ei välinettä. Vähän sama on laskemisessa: eihän sitä ajattele miten suksilla liikkuu, vaan etenee paikasta toiseen. Pyöräilyssä on samaa fiilistä, kun kaikki toimii. Voi vaan liitää metsän läpi, kurvista toiseen ja mutkasta seuraavaan ajattelematta välinettä, jonka kanssa liikkuu."

 

Sarjassa aiemmin ilmestyneitä:
Koti & harrastus: Ulkovarastosta löytyy itse tehty cave (9.6.2013)
Koti & harrastus: Kajakit ja kiipeilykamat olohuoneessa (6.7.2013)

 

Koti & harrastus on uusi sarja, jossa vieraillaan eri lajien harrastajien sellaisissa kodeissa tai muissa henkilökohtaisissa tiloissa, joissa oma laji näkyy arjessa.

Haluaisitko kertoa omasta varastosta, harrastustilasta tai muusta omaan lajiisi liittyvästä järjestelystä? Ota yhteys arttu at ulko fi. Kiitos!

Artikkelisarja: 

Arttu Muukkonen