Keinoaallot mullistavat surffauksen

Surffaus on tunnettu ja arvostettu lifestyleharrastus. Surffauksessa ulkoliikuntaan yhdistyy korostetusti myös kokonaisvaltaista elämäntapaa ja arvomaailmaa.

Nyt surffaus on kuitenkin muuttumassa. Tulevaisuudessa surffaamisen harrastaja ei enää olekaan koko olemuksellaan rennolta surffaajalta näyttävä surffiheimon jäsen, vaan jokaisesta suomalaisesta voi naapurin mummoa myöten tulla surffiharrastaja. Tämän muutoksen mahdollistavat uudet keinotekoiset surffiaallot.

Näiden keinosurffiaaltojen teknologiaa ja laitteistoja on kehitetty yli kymmenen vuoden ajan. Nyt tekniikat alkavat olla vihdoin kypsiä käyttöönotettaviksi. Edelläkävijöitä uusimmissa tekniikoissa ovat esimerkiksi espanjalainen Wavegarden ja amerikkalainen American Wave Machines. Suomessa omaa erityisteknologiaansa kehittää Artwave.

Eurooppaan ja muualle tulevien uusien surffialtaiden määrää on vielä mahdotonta ennustaa. Ainakaan me Wagegardenilla emme siihen pysty. Nyt meillä on 19 projektia tai keskustelua Wavegardeneista käynnissä. Kaikki niistä eivät varmasti toteudu, mutta toisaalta aivan uusiakin projekteja tulee käynnistymään”, arvioi Wavegardenin Felip Verger lähitulevaisuuden keinosurffikeskusten määrää.

Yleistyessään uusien keinosurffikeskusten vaikutukset surffaukselle voivat olla yllättävän suuria ja ennustamattomia. Ne eivät muokkaa vain surffaamista. Ne muokkaavat mahdollisesti kokonaisvaltaista surffikulttuuria ja sen perusarvojakin.

Kaikki eivät toivo surffikulttuurin muutosta. Erityisesti vanhojen aktiivisurffaajien keskuudessa mietitään muutoksen vaikutusta omalle tärkeälle harrastukselle ja kulttuurille. Keskustelimmekin keinosurffiaalloista Wavegardenin Vergerin, Artwaven Atso Andersenin ja useiden suomalaisten aktiivisurffaajien kanssa.
 


WaveGardenin surffialtaassa voi lähivuosina surffata muuallakin kuin tässä Baskimaan salaisessa tuotekehityspaikassa. Kuva: Wavegarden.
 

Raha kunnolla osaksi surffausta

Yksi keinoaaltojen aiheuttamista muutoksista on rahan suhde surffiharrastamiseen ja rahan käyttö surffatessa. Keinoaaltojen tekeminen surffaajille on kallista.

Keinosurffiaalloilla surffaamiselle tuleekin varmasti tuntuva hintalappu. Toistaiseksi keinoaalloilla surffaamisen tulevasta hinnasta on kuitenkin vain alustavia arvioita.

"Meillä ei itsellämme ole aavistustakaan surffaamisen hinnasta tulevissa keskuksissa. Surffialtaita rakennuttavat asiakkaamme päättävät itsenäisesti hinnoittelustaan", sanoo Wavegardenin Verger.

Artwaven Andersen on samoilla linjoilla. "Omissa laskelmissamme käytämme ajatusta, että 2 tunnin sessio voisi maksaa 30-60 euron välillä. Sillä saisi vedettyä 5-10 aaltoa. Me kehitämme ja valmistamme kuitenkin teknologiaa surffipalveluntarjoajille ja palveluntarjoajat voivat lopulta hinnoitella surffauksen oman tahtonsa ja tarpeensa mukaan."

Keinosurffauksen kallis hinta johtuu erityisesti keinosurffiaaltojen rajallisesta asiakaskapasiteetista. Yksittäinen keinosurffiaalto palvelee tunnissa vain kourallista surffaajia. Vertailukohtana voidaan pitää vaikka talvista laskettelurinnettä, jossa yksi pieni ankkurihissirinnekin pystyy palvelemaan yli sataa laskettelijaa tunnissa.

Lopullisesta hinnasta riippumatta keinosurffin hinta tulee olemaan erittäin merkittävä muutos surffauksen imagolle ja tulevaisuudelle. Surffiaallot ovat nimittäin olleet tähän asti ilmaisia. Surffirantojen lähellä asuville surffaaminen onkin ollut jopa muita harrastuksia halvempi vaihtoehto.

Keinosurffikehityksen myötä ilmaisten luonnonaaltojen tulevaisuus on kuitenkin epäselvä. Aletaanko joillakin surffirannoillakin laskuttaa surffaamisesta keinoaaltojen hintaesimerkkien jälkeen?

Moni surffikylä kaipaisi kipeästi lisätuloja. Maksullisuuden avulla voitaisiin myös hillitä luonnonsurffirannoilla ruuhkia ja samalla parantaa surffaajien turvallisuuttakin.
 

Säästöt matkakuluissa tekevät kalliista halpaa

Suurimmalle osalle esimerkiksi eurooppalaisista surffaajista ilmaiset luonnonaallot eivät kuitenkaan ole nytkään ilmaisia. Surffimatkailu on ollut monille ainoa mahdollinen keino oppia surffaamaan ja päästä hyville surffiaalloille. Pieni kysely suomalaisilta surffaajilta paljastaa suomisurffaajien vuosittaisten surffimatkabudjettien pyörivän 1000-10 000 eurossa.

Surffimatkoihin menevää rahaa ei kuitenkaan ajatella suoraan surffauksen hintana. Surffaajat eivät yleensä jaa matkansa hintaa sillä saamilleen surffiaalloille tai vedessä vietetyille surffaustunneille.

Tulevaisuudessa moni voi kuitenkin tarkastella surffimatkansa matkakuluja uudella tavalla. Läheinen keinosurffikeskus voi tarjota surffauksen kannalta hyvän vaihtoehdon matkalle ja matkan aikana pitäisikin saada varmasti riittävästi aaltoja ja surffitunteja kattamaan matkarahat. Kalliilta tuntuva keinosurffauksen hinta saattaakin osoittautua lopulta tässä vertailussa edullisemmaksi vaihtoehdoksi.


Puitteet hyvässä keinosurffikeskuksessa voivat olla etelänmatkan veroiset. Kuva: Wavegarden.
 

Luonnonsuojelijoista energiaökyilijöiksi

Perinteisesti surffaukseen on liitetty aaltojen ilmaisuuden lisäksi myös ympäristöystävällisyys. Surffaajat ovat olleet aktiivisesti mukana merien suojelussa, rantojen puhdistamisessa ja ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä. Myös luomu ja kierrätys kuuluvat surffaajien suosimaan arvomaailmaan. Jatkossa keinosurffi tulee kuitenkin muuttamaan surffauksen ympäristönäkökulmiakin.

Surffaaja käyttää surffatessaan hyväksi yli 20 000 kilogramman vesiramppia. Valtameri vyöryttää tällaisia yli 20 tonnin vesiramppeja maailman surffirannoille ilman rahaa ja myös täysin ilman sähköä.

Surffiin tarvittavan yli 20 tonnin vesimassan liikuttaminen keinoaallossa kuluttaa erittäin paljon energiaa. Keinoaaltolaitteisiin verrattuna esimerkiksi laskettelukeskuksien hiihtohissit ovat vaatimattomia sähköleluja. Isonkaan tuolihissin sähkömoottorin maksimivoimallakaan ei synnytettäisi vedessä kunnollista surffikelpoista aaltoa. Surffaus keinoaallolla saattaakin olla jopa maailman eniten energiaa kuluttava liikuntalaji.

Miten ympäristöystävällisestä arvomaailmasta tunnetut aktiivisurffaajat suhtautuvat oma lajinsa muuttumiseen maailman eniten energiaa kuluttavaksi lajiksi? Myös lajin yleinen imago ja arvostus voi samalla muuttua.

Keinosurffauksen ympäristöystävällisyyteen pätevät kuitenkin pitkälti samat asiat kuin surffauksen rahapuoleenkin. Keinosurffauksessa kuluvaa energiaa voidaan jatkossa verrata surffaajan vuosittaisten surffilentomatkojen energiankulutukseen ja ympäristöhaittoihin.

Surffaajien suosimat kaukolennot kuluttavat pitkien matkojensa vuoksi valtavasti energiaa ja aiheuttavat suuret päästöt. Yhdenkin vuosittaisen pitkän surffimatkan pitkät lennot rasittavat ympäristöä pahimmillaan jopa yhtä paljon kuin surffaajan muu eläminen vuodessa kotiseudullaan.

Valtavasta energiankulutuksestaan huolimatta keinosurffikeskuksia voidaankin siis markkinoida paikallisille surffaajille jopa ympäristöystävällisenä vaihtoehtona. Keinosurffikeskuksen avulla surffaaja voi onnistua vähentämään tuntuvasti epäekologisia pitkien matkojen surffilentojaan.

Matkatarpeen vähentäminen on suomalaisen Artwavenkin tavoitteena. “Toivottavasti saamme vähennettyä reissujen tarvetta! Aktiivisurffaajien matkustustarve riippuu kuitenkin todella paljon tarjolla olevasta keinoaaltoteknologiasta. Nykyisillä keinoaaltoteknologioilla aktiivisurffaajien matkustamisen vähentäminen ei ole vielä mahdollista. Nykyteknologiat eivät vielä tuota riittävän hyviä ja luonnollisia aaltoja”, Artwaven Andersen arvioi.
 


Keinosurffiaallot mullistavat ainakin surffauksen opettelua ja opettamista. Kuva: WaveGarden.
 

Aloittelijat, lapset ja eläkeläiset surffaajiksi

Keinosurffikeskusten mullistukset eivät rajoitu surffauksen rahapuolen ja ympäristövaikutusten muutoksiin. Keinosurffi voi vaikuttaa surffauksen imagoon myös muuttamalla tyypillisiä surffaajia.

Surffaus on perinteisesti ollut vaikea harrastus. Valtameren voimat ovat aloittelijoiden näkökulmasta jopa pelottavia. Esimerkiksi lapsille tai eläkeläisille on ollut tarjolla vain vähän turvallisia ja helposti lähestyttäviä paikkoja opetella surffaamaan.

Surffauksen vaikeus on vaikuttanut luonnollisesti surffauksen imagoonkin. Surffaaja on aina aika rankka mimmi tai kova kundi.

Keinosurffikeskuksissa surffauksen kokeileminen, aloittaminen ja harjoitteleminen taas tulee olemaan erittäin helppoa ja turvallista. Keinoaalloilla surffausta tulee olemaan helpompi opetella kuin esimerkiksi laskettelua laskettelukeskuksissa. Kaatumisia voi olla enemmän, mutta rauhallisessa ja sopivan syvyisessä vedessä kaatumiset eivät satu lainkaan. Keinosurffiaallolla kaatumisestakin tulee aina vain hauskaa ja osa mukavaa kokemusta.

Keinoaallot voivatkin esitellä surffauksen ensimmäistä kertaa uudenlaisille käyttäjäryhmille. Surffauksella onkin valtavasti potentiaalia uudenlaisten harrastajien keskuudessa. Tasapainoilu vedessä seisten kehittää juuri niitä taitoja ja lihaksia, joita toimistotuoleilla ja sohvilla vietetty aika on nykyihmisiltä pilannut. Surffauksesta voidaan helposti kehittää uusia hauskoja variaatioita erilaisten selkä-, nivel- ja lihasvaivojen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

Uudenlaiset surffaajaryhmät ja surffausmuodot eivät istu surffauksen nykyiseen extremeä ja vaikeutta sisältävään imagoon. Mitä tapahtuu surffauksen ja coolien nykysurffaajien imagolle kun veteen tulevatkin myös lapset, vanhukset ja kuntoutuspotilaat?

Nykysurffaajille on onneksi aikaa sopeutua muutokseen. Uudet käyttäjäryhmät eivät valtaa keinosurffiaaltoja aivan ensimmäisenä.

Esimerkiksi laskettelun kehitys on hyvä esimerkki surffin kehityksestä keinoaaltojen myötä. Jotain vastaavaa tapahtuu surffille, jos keinoaaltoteknologiat kehittyvät riittävän hyviksi.
Alkuvaiheessa nykyiset aktiivisurffarit ovat varmasti suurin keinoaaltojen käyttäjäryhmä. Jatkossa näille aktiivisurffareille tullaan kuitenkin rakentamaan omat keinoaallot, jonne ei ole aloittelijoilla asiaa. Ja aloittelijoille ja perusharrastajille taas rakennetaan ihan omat keinoaallot. Samalla tavalla laskettelukeskuksissa rinteet on rakennettu eritasoisille laskijoille
”, ennustaa Andersen tulevaa kehitystä.
 

Kiinnostava tulevaisuus

Keinoaaltosurffaamiseen liittyy vielä toistaiseksi enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Voi olla ettei surffaus ja surffauksen imago lopulta muutukaan keinosurffikeskusten myötä. Surffauksen imago saattaa jopa korostua lajin tunnettuuden lisääntyessä. Toisaalta voi olla ettemme kymmenen vuoden päästä enää tunnistakaan surffausta imagoltaan samaksi lajiksi kuin nykyään.

Varmaa surffauksenkin kehityksessä on vain muutos. Eikä surffaus ole viimeinen teknologian myötä muutoksessa oleva ulkourheilulaji. Sähkön ja älytekniikoiden avulla mullistetaan tulevaisuudessa monia muitakin ulkoilulajeja. Samalla muokataan myös niiden harrastamista ja lajeihin liittyvää imagoa.
 

Lue myös artikkeli suomalaisesta Artwave-keinoaallosta.

Markku Jussila

PeeTee
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 4 kuukautta sitten
Liittyi: 29.08.2011 - 19:47

[quote=Markku Jussila]
Pieni kysely suomalaisilta surffaajilta paljastaa suomisurffaajien vuosittaisten surffimatkabudjettien pyörivän 1000-10 000 eurossa.

Surffimatkoihin menevää rahaa ei kuitenkaan ajatella suoraan surffauksen hintana. Surffaajat eivät yleensä jaa matkansa hintaa sillä saamilleen surffiaalloille tai vedessä vietetyille surffaustunneille.
[/quote]

Ei tarvita korkeeta matematiikkaa. Se on aika monella härmäsurffaajalla ton 1000-10000 euroa per surffattu hyvä aalto. Tai enemmän mutta kun matikassa opetettiin ettei nollalla voi jakaa.

Huntti per hyvä aalto ois monelle halpaa surffia muttei kukaan tekoaallosta hunttia maksais kun jää reissurantakuvat ja halvat paikalliset cervezat saamatta.

juska-
Offline
Viimeksi kirjautunut: 3 viikkoa 5 päivää sitten
Liittyi: 20.08.2012 - 12:20

[quote=peetee]
Ei tarvita korkeeta matematiikkaa. Se on aika monella härmäsurffaajalla ton 1000-10000 euroa per surffattu hyvä aalto. Tai enemmän mutta kun matikassa opetettiin ettei nollalla voi jakaa.

Huntti per hyvä aalto ois monelle halpaa surffia muttei kukaan tekoaallosta hunttia maksais kun jää reissurantakuvat ja halvat paikalliset cervezat saamatta.[/quote]

Sit ku alkaa take-offit sujuu ja osaa vähän lukee merta ni hinta per aalto tulee aika vauhdilla alas. Arvioin että edellisellä 2vk reissullani hyvän aallon hinnaksi tuli about 5e. Hinta tietysti tippuu kun reissu pitenee; lennothan ne on ku maksaa.

Tuntuupa kyllä oudolta laskeskella surffireissun hintaa per aalto!

Vaikee kuvitella et keinoaallosta vois koskaan saada samankaltaista täyttymyksen tunnetta kun oikeella breakilla verellä, hiellä, tuskalla, olemattomilla yöunilla ja line-up-taistelulla catchatystä aallosta.

PeeTee
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 4 kuukautta sitten
Liittyi: 29.08.2011 - 19:47

Kyllä monet palaset loksahtaa harvinaisen hyvin kohdalleen jos 500 euron etelänmatkalla skooraa ittelleen 100 hyvää aaltoo. Onnee moisesta mutta aika monen turha haaveilla vastaavasta.

Korpijaakko
Offline
Viimeksi kirjautunut: 3 kuukautta 3 päivää sitten
Liittyi: 20.07.2006 - 02:50

"Yhdenkin vuosittaisen surffimatkan pitkät lennot rasittavat ympäristöä enemmän kuin surffaajan koko muu eläminen vuodessa kotiseudullaan."

Surffaamisesta en paljon tiedä, mutta suhteellisuudentajusta kuitenkin: suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on n. 10000kg CO_2ekv/a. Motivan mukaan edestakaisen Helsinki-Bangkok-lennon (pisin listattu lento) päästöt per hlö ovat 1072kg CO2_ekv eli saman verran kuin n. 10000km ajelu suhteellisen pienkulutteisella henkilöautolla. Ja vaikka ajateltaisiin, että surffarimme olisi ekologisesti ja pihisti elävä ympäristön ystävä ja hiilijalanjälki olisi puolet suomalaisen keskimääräisestä jalanjäljestä eli n. 5000kg CO2_ekv sisältäen sen pitkän lennon (vrt. Leo Stranius ilmoittaa jalanjäljekseen n. 3000kg CO2_ekv), niin lennon osuus on silti n. 25% muusta elämisestä. Vai meninkö pahasti metsään?

Markku Jussila
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi Yksi kuukausi sitten
Liittyi: 15.08.2011 - 21:35

[quote=Bound]"Yhdenkin vuosittaisen surffimatkan pitkät lennot rasittavat ympäristöä enemmän kuin surffaajan koko muu eläminen vuodessa kotiseudullaan."

Surffaamisesta en paljon tiedä, mutta suhteellisuudentajusta kuitenkin: suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on n. 10000kg CO_2ekv/a. Motivan mukaan edestakaisen Helsinki-Bangkok-lennon (pisin listattu lento) päästöt per hlö ovat 1072kg CO2_ekv eli saman verran kuin n. 10000km ajelu suhteellisen pienkulutteisella henkilöautolla. Ja vaikka ajateltaisiin, että surffarimme olisi ekologisesti ja pihisti elävä ympäristön ystävä ja hiilijalanjälki olisi puolet suomalaisen keskimääräisestä jalanjäljestä eli n. 5000kg CO2_ekv sisältäen sen pitkän lennon (vrt. Leo Stranius ilmoittaa jalanjäljekseen n. 3000kg CO2_ekv), niin lennon osuus on silti n. 25% muusta elämisestä. Vai meninkö pahasti metsään?[/quote]

Kiitos, korjasin hieman tuota kohtaa.

Keskivertosurffaajista monet asuvat keskuslämmitetyissä pienehköissä kaupunkiasunnoissa, joten keskiarvo napsahtaisi varmaan tuonne 5000 ja 10000 co2-kilon välille. Ja nuokin luvut sisältävät jo paljon matkustamista. Siksi tekstissä verrattiin siihen kotiseudun osuuteen vuosipäästöistä. Esim. Straniuksen pieni vuosikulutus on osittain juuri sen seurausta että Stranius välttelee pitkiä matkoja eikä todellakaan tee pitkiä lentomatkoja.

(Straniuksen lukuhan on muuten elämäntapaan nähden erittäin korkea, koska Straniuksella kantahelsinkiläisenä kaukolämpö tulee poikkeuksellisesti pitkälti kivihiilestä. En muista mikä Straniuksen vuosikulutus olisi jos Helsingin Energia ei käyttäisi niin paljoa kivihiiltä, mutta muistaakseni se olisi radikaalisti pienempi.)

Bangkokissahan siellä 1070 co2-kilon päässä ei muuten surffata. Indokohteisiinkin mentäessä Bankgkok olisi vasta välilaskupaikka. Ja yleistymässä ovat myös Australian, Uuden-Seelannin ja Väli-Amerikan surffimatkat.

1500 co2-kiloa menee varmasti liian monella surffimatkalla rikki. Eli tosiaan noin 20% lisäys koko vuoden kokonaisympäristökuormitukseen tulee yksittäisestä surffimatkasta. Ja isompi luku jos vertaa erilaisesta matkustamisesta karsittuun kotilähialueen vuosilukuun.

Kovaa kamaa kuitenkin. Millään muulla keinolla ei vastaavassa parin viikon ajassa pystyisi samaan ympäristökuormitukseen. Eli kyllä tuossa surffimatkustuspuolessa tuleville keinosurffikeskuksille riittää varmasti markkinointikulmaa oman ekologisuutensa perustelemiseen.

karskinen
Käyttäjän karskinen kuva
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 2 kuukautta sitten
Liittyi: 14.10.2009 - 17:48

Ehdolla, että reissu Uuteen-Seelantiin jää tekemättä. Muuten koneaalto on vain lisäkulutusta.

Runo_Jorma
Offline
Viimeksi kirjautunut: 5 kuukautta 1 viikko sitten
Liittyi: 13.12.2012 - 09:02

Jännä että tätä perustellaan ympäristöarvoilla.

Eiköhän tämänkin (kuten kaikessa bisneksessä) ajatuksena ole saada lajin pariin isompi joukko ihmisiä. Tuskin Suomessa saisi nykyisellä harrastepohjalla toimintaa kannattavaksi? Kun alkeet oppii suomessa, niin voi luontevasti siirtyä luonnon aalloille.

Varmasti osa surffaa vain keinoaalloilla, mutta uskallan väittää, että netto-lentomatkustamiseen tämä ei vaikuta mitään, tai sitten lisää sitä (Uudet harrastajat lisäävät volyymia).

Mielenkiintoinen laite kyllä, mutta hinnoittelupolitiikka mietityttää. Tämänhän toisaalta näkee vasta, kun laite on toiminnassa jossain.

kilpuri
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 4 kuukautta sitten
Liittyi: 17.09.2007 - 12:34

Sähköiset surffiaallot, sähköiset maastopyörät,...

Aika yksipuoliseltahan tuo tulevaisuus vaikuttaa.

PeeTee
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 4 kuukautta sitten
Liittyi: 29.08.2011 - 19:47

[quote=Runo_Jorma]Jännä että tätä perustellaan ympäristöarvoilla.

Varmasti osa surffaa vain keinoaalloilla, mutta uskallan väittää, että netto-lentomatkustamiseen tämä ei vaikuta mitään, tai sitten lisää sitä (Uudet harrastajat lisäävät volyymia).

[/quote]

Totta!

Keinosurffiaaltofirmojen ihan turha väittää mitään ympäristöjuttuja ja yrittää myydä niillä. Surffi on itsekkään hedonismin huippua ja keinosurffifirmojen ainoo pointti on tehdä lisää sitä kaikille hedonistinautiskelijoille keinoja kaihtamatta.

Mikko S
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi Yksi kuukausi sitten
Liittyi: 09.12.2003 - 10:03

Tuskinpa matkustus vähenee sillä, että pääsee Suomessa keinoaalloille. Päinvastoin, kokeilun kynnys madaltuu, tulee lisää harrastajia ja toisaalta myös vanhemmat harrastajat pysyvät paremmin lajissa kiinni (erityisesti ne 1-2 reissua / vuosi tekevät). Lisääntynyt aktiivisuus lisää matkojen määrää.

Keinoaalto vs balin matka on keino perustella, miksi moinen energiasyöppö on tarpeellinen ja hyväksyttävä näinä ilmastonmuutoksen päivinä. Puhdasta viherpesua.

Sitä en kyllä epäile ettei keinoaalloista tulisi huikean suosittuja.

Runo_Jorma
Offline
Viimeksi kirjautunut: 5 kuukautta 1 viikko sitten
Liittyi: 13.12.2012 - 09:02

Lisätään vielä että jos laite on järkevästi hinnoiteltu, niin varmaa itsekkin voisi surffausta kokeilla. En tiedä voisiko päivälipun "kipurajana" pitää laskettelulipun hintaa?

Nykyiselläänhän kynnys surffauksen aloittamiseen taitaa olla aika korkea, tai tunteja vedessä lillumista ennenkuin löytyy hyvä aalto ja saa sen surffattua.

Koneella saisi varmaan säädettyä aallon korkeutta ym. jolloin nuo "alkuaskeleet" saisi otettua nopeammin. Lajin kehittymisen kannalta nämä vekottimet varmasti erittäin hyviä.

PeeTee
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 4 kuukautta sitten
Liittyi: 29.08.2011 - 19:47

[quote=Runo_Jorma]Lisätään vielä että jos laite on järkevästi hinnoiteltu, niin varmaa itsekkin voisi surffausta kokeilla. En tiedä voisiko päivälipun "kipurajana" pitää laskettelulipun hintaa?
[/quote]

Ei tarvii kokeilla jos kipuraja laskettelulipuissa.

Maailmalla olleissa jutuissa ja testeissä konesurffiaaltojen hinta ollut aina moninkertainen lasketteluun verrattuna.

Aika mahdoton yhtälö olis: laskettelua paljon isommat kulut / laskettelua moninkertaisesti pienemmät asiakasvolyymit = silti laskettelua pienempi hinta.

Jos nyt tulisi edes 30 euroa/tunti niin halpaa olisi ja varmana surffaajiakin riittäisi.

Runo_Jorma
Offline
Viimeksi kirjautunut: 5 kuukautta 1 viikko sitten
Liittyi: 13.12.2012 - 09:02

[quote=peetee][quote=Runo_Jorma]Lisätään vielä että jos laite on järkevästi hinnoiteltu, niin varmaa itsekkin voisi surffausta kokeilla. En tiedä voisiko päivälipun "kipurajana" pitää laskettelulipun hintaa?
[/quote]

Ei tarvii kokeilla jos kipuraja laskettelulipuissa.

Maailmalla olleissa jutuissa ja testeissä konesurffiaaltojen hinta ollut aina moninkertainen lasketteluun verrattuna.

Aika mahdoton yhtälö olis: laskettelua paljon isommat kulut / laskettelua moninkertaisesti pienemmät asiakasvolyymit = silti laskettelua pienempi hinta.

Jos nyt tulisi edes 30 euroa/tunti niin halpaa olisi ja varmana surffaajiakin riittäisi.[/quote]

Pienemmät asiakasvolyymit kyllä totta.

Mutta jos tuon Artwaven pystyy asentamaan jo valmiiseen lampeen tms. Niin välttämättä homman pyörittäminen ei niin kallista? (Ei investointi kuluja lammen kaivamiseen). Laitteiston asennus kyllä varmaan tyyristä.

Tuossa Artwaven artikkelissa puhuttiin 60kW keskikulutuksesta, joka ei sinänsä ole paljoa jos verrataan keskikokoiseen tuolihissiin (Kulutus varmasti korkeampi). Laskettua rinnettä ei varmaan voi rinnastaa surffattuun aaltoon, mutta tuollainen keskikokoinen tuolihissi vetää 2000 - 3000 ihmistä tunnissa. Paljonkohan olisi Artwaven vastaava? Wavegardenin sivuilla puhutaan 50 - 100 ihmistä laguunissa ja aalto / 60sec.

Lähinnä laskeskelin hintaa, kun tuotekehityskustannukset on maksettu pois (ja oletettavasti) asiakaspohja olisi kasvanut. Laskettelussa suurinosa ihmisistä ei tahkoa rinteitä aamusta iltaan, vaan porukka menee syömään ja afteriin jossain vaiheessa. Monta tuntia ihmiset yleensä surffaavat putkeen ennen taukoa? Saisiko tästä järkevän hintaista pakettia, tyyliin 4h surffausta, safkat ja yleinen hengailu = tekemistä päiväksi.

Markku Jussila
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi Yksi kuukausi sitten
Liittyi: 15.08.2011 - 21:35

[quote=Runo_Jorma]Laskettua rinnettä ei varmaan voi rinnastaa surffattuun aaltoon, mutta tuollainen keskikokoinen tuolihissi vetää 2000 - 3000 ihmistä tunnissa. Paljonkohan olisi Artwaven vastaava? [/quote]

Tuossa 2000-3000 tarkoittaa ilmeisesti "henkilönostoja". Ihmisiä tuolihissillä käy paljon vähemmän, koska suurin osa heistä laskeekin tunnissa useampia laskuja. Varmaan jo 600 laskettalijaakin saa täytettyä koko hissikapasiteetin ja käytettyä tuon 2000-3000 "henkilönostoa tunnissa."

ArtWave ja keinoaaltovertailu riippuu tietysti tosi monesta muuttujasta. Mutta täysin vastaava "henkilönostoja" vastaava suhdeluku olisi varmaan noin 30-50 "aallollamenoa" tunnissa. Ja tuokin siis siitä riippuen montako tyyppiä yhdelle aallolle keskimäärin lasketaan. Sen mukaan montako tyyppiä joka aallolle lasketaan ja kuinka monta aaltoa tunnissa jokainen haluaa, niin tuo voisi sitten tarkoittaa jotain noin 6-20 surffaajaa per tunti per keinoaalto. Ei kovin iso ihmisjoukko verrattuna sen tuolihissin ympärillä kuhiseviin useisiin satoihin laskettelijoihin.

Joka tapauksessa kapasiteettiero isoon tuolihissiin on huima! Kapasiteettiero tuolihissillä ja keinosurffiaallolla on melkein lähempänä 100-kertaista kuin 10-kertaista!

Mutta vaikka tuolihissillä olisikin esimerkiksi 50-kertaa suurempi asiakaskapasiteetti, niin surffin hinta ei välttämättä eroaisi radikaalisti laskettelun hinnasta.

Laskettelussa kausi on todella lyhyt. Lisäksi kausi osuu pimeään aikaan. Eikä kauden aikana ole kovin paljoa lomiakaan työläisillä. Laskettelussa hinta ei siksi vastaa ollenkaan hissien täyskapasiteetilla syntyvää "optimihintaa". Jos lasketteluhissit pyörisivät melkein aina täyskapasiteetilla, niin laskettelu olisi helposti ainakin puolet nykyistä halvempaa. Mutta laskettelu on suhteessa paljon kalliimpaa ja hissilipuissa joudutaan maksamaan paljon alikapasiteetilla pyörivistä hiljaisista päivistä ja hiljaisista tunneista sekä kesäkauden todella pitkästä seisokista.

Surffissa kausi olisi Suomessakin laskettelukautta pidempi. Surffin kesäkausi osuu myös valoisaan aikaan. Ja lomiakin ihmisillä on silloin enemmän. Surffissa hinta saataisiin siis vastaamaan aika helposti täyskapasiteetin mukaan tulevaa "optimihintaa."

Mutta tuo lopullinen surffin hinta on kuitenkin täysin avoin kortti. Haastattelin Wavegardenin ja Artwaven lisäksi lyhyesti muitakin alan toimijoita. Kukaan ei vielä pystynyt sanomaan mitään järkevää ennustetta tuohon tulevaan surffin hintakysymykseen. Ja kun ensimmäiset avoimet keskukset 2015-2016 avautuvat niin hinnat saattavat silloinkin vielä elää reilustikin. Vasta joskus 2020-luvulla voi olla hieman vakiintuneempi käsitys siitä mitä keinoaalloilla surffaaminen lopulta maksaa.