Ilvesjuoksu toi iloa ja polkuja Ilvesreitille

Hirvijärventie Lopen Djurvikissa on yksi Etelä-Suomen hiljaisimpia paikkoja. Päällystämättömän hiekkatien varrella eletään vuodesta toiseen rauhallista maaseutuelämää. Lähimpään kylätaajamaan on matkaa noin 10 kilometriä ja kauppoihin vielä enemmän.

Viime lauantaina tällä hiljaisella kylätiellä oli kuitenkin yllättävää sykettä ja jopa suuren urheilujuhlan tuntua. Värikkäitä juoksijoita laskeutui Mustamäen metsäpolulta tielle tasaisena virtana. Talojen pikkutytöt pystyttivät tien varteen pieniä Suomen lippuja kannustamaan juoksijoita ja jotkut valmistivat mehua tarjottavaksi uupuneimmille. Ilvesjuoksu näytti yhteisöllisen voimansa polkujen ulkopuolellakin.


Kevyt alkulämmittely ennen puolimaratoonareiden lähtöä.

 

Polut pelastuivat

Ilvesreitin heikosti erottuvien polkujen tamppaamiseksi ideoitu Ilvesjuoksu järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Yli 150 juoksijaa saapui polkujuoksutalkoisiin ja konsepti osoittautui heti toimivaksi. Aikaisemmin metsässä erottumattomat polut esimerkiksi Vähäjärven ja Pitkäjärven lähellä näkyvät nyt selvästi.

Retkeilijät eivät siis joudu enää kävelemään näitä metsäosuuksia pelkän kompassisuunnan tai suuntatavaiston varassa. Kesällä poluille suuntaavien kannattaakin kiittää Ilvesjuoksun juoksijoita sekä paikallisia Ilvesjuoksun ideoijia ja järjestäjiä. Ilvesjuoksun järjestämiseen osallistuivat esimerkiksi Riihimäen kaupunki, Lopen kunta, Riihimäen Retkeilijät, Riihimäen Pyrkivä, Lopen Samoojat, Lopen urheiluautoilijat ja Hämeen virkistysalueyhdistys.

Juoksutapahtuma oli kaikille järjestäjille uusi kokemus. Reippaiden ja hyväntuulisten juoksijoiden kanssa puuhastelu ilahdutti järjestäjiäkin ja Ilvesjuoksu 2015:n suunnittelu käynnistyi jo tapahtuman aikana. Tapahtumasta on muodostumassa uusi perinne.

Nopeimmin polkujenpelastuslenkin juoksi noin 43,5 kilometrin maratonmatkalla randonneur-kilpailijanakin tunnettu Joonas Kortelainen. Naistensarjan maratonin voiton vei Anna Hopia. Noin 23 kilometrin puolimaratonmatkalla nopeimpia olivat miesten Marko Kylmälä ja naisten Tuuli Koivu. Viestijoukkueista maratonreitin selvitti nopeimmin Samba Trail Running Club.


Maratonin voittaja Joonas Kortelainen sai palkinnoksi lahjakortin La Sportivan polkujuoksulenkkareihin.
 

Ilvesjuoksun ensimmäistä kilpailua rokottivat retkeilykäyttöön tarkoitetut polkuristeysten merkinnät. Juoksuvauhdeissa reitillä nähtiin paljon polkuristeysten harhakäännöksistä johtuvia hukkakilometrejä, jotka rokottivat kilpailuaikoja. Ensi kevään Ilvesjuoksuun polkuristeykset merkintäänkin juoksukisaa varten selvemmillä lisäopasteilla ja Ilvesjuoksu 2015:n kilpailussa on luvassa uusia kovia ennätysaikoja.
 

Juoksutapahtuma lanseerasi uuden käyttötavan poluille

Katoavilla retkeilypoluilla liikkuu yleensä vähän retkeilijöitä. Syy saattaa löytyä polkualueen ympäristöstä. Vähäiselle käytölle jääneiden polkujen varrelta voi puuttua esimerkiksi retkeilijöitä vetävät harjujen korkeat maisemapaikat tai uimavedet.

Ilvesjuoksun suurin hyöty tampatulle Ilvesreitin osuudelle voikin tulla uudesta reitille sopivasta käyttötavasta. Reitti osoittautui vaihtelevaksi ja hyväksi juuri juoksemiseen. Riihimäen, Hyvinkään, Lopen ja Forssan alueen juoksuharrastajien onkin nyt varmasti helpompi käydä juoksemassa lenkkejä Ilvesjuoksun reitillä ja polut saavat tasaista uutta käyttöä.


Ilvesjuoksun reitti risteilee metsässä ja maaseudulla.
 

Ilvesjuoksun osallistujat ja lenkin testijuoksijat kokivat hyviksi lenkeiksi kaikille polkujuoksusta kiinnostuneille esimerkiksi Riihimäen Riutalta tai Lopen Joentaasta näiden puolivälissä olevalle Mustamäelle juoksemisen. Mustamäellä on helppo kiertää lenkkiä ja lähteä paluumatkalle takaisin lähtöpaikalle. Riihimäen Riutalta lähdettäessä Mustamäen lenkille tulee pituutta noin 25 kilometriä ja Lopen Joentaasta lähdettäessä noin 20 kilometriä.

Monet osallistujista uskoivat näiden Ilvesjuoksun reittien soveltuvan myös osaaville maastopyöräilijöille. Vaikeiden teknisten polkupätkien osuudet ovat niin lyhyitä, että kokemattomampi maastopyöräilijä voi puolestaan taluttaakin ne. Polkujuoksun ja maastopyöräilyn kaltaiset sporttisemmat ulkoiluharastukset voivat siis jatkossa auttaa Riihimäen ja Lopen välisiä polkuja pysymään näkyissä ja tarjoavat vauhdikkaita luontovirikkeitä alueen asukkaille.
 

Alueen ominaispiirteet esiin

Jokainen retkeily- ja luontokohde tarjoaa mahdollisuuden nähdä omalle alueelleen tyypillistä suomalaista luontoa. Ilvesjuoksun reitiltä puuttuivat siis näyttävät harjut ja järvet, mutta juoksijat huomasivatkin heti alueen muut erityispiirteet.

Ilvesjuoksun reitti edustaa suomalaisen metsäluonnon lisäksi myös suomalaista maaseutua. Juoksijat saivat juosta polkujen lisäksi myös peltojen laidoilla ja maatilojen vieressä. Vaihtelevuus ja maaseutu sai positiivista palautetta monilta juoksijoilta.

Juoksijat ehtivät polkupelastustempauksen vauhdissa havainnoida myös alueen eläimiä. Jopa maratonvoittaja Joonas Kortelainen ehti bongata lukuisia eläinlajeja “Reitillähän näkyi kaikenlaista. Ainakin metsäkanoja, palokärki ja hirviä. Taisi heinikossa suhista muutama käärmekin”, Joonas kertoo. Aikaisemmin Ilvesjuoksun reitillä on nähty runsaasti myös valkohäntäperoja.

Ilvesjuoksu toi esille ulkoiluharrastusten ja suomalaisen luonnon monimuotoisuutta. Järjestäjät toivottavatkin kaikki tervetulleiksi Ilvesjuoksuun jälleen ensi vuonna.

 

 

Ilvesjuoksijat -kuvagalleriassa lähestulkoon kaikki juoksijat, löydätkö itsesi?
 

Teksti: Markku Jussila
Kuvat: Arttu Muukkonen

Käyttäjän Relaa kuva

Relaa

Elämä ulkona - Relaa netissä