Ei tuulta, ei aaltoja, ei ongelma.

Kuvat ja teksti: Tomi Tähti

Loppukesästä sup-laudan kaupanteon yhteydessä Offshoren Juha Silan kautta itselle päätyi Miller Divisionin Kirra- surffirullalauta. Jonkin aikaa kapula sai muutamaa lyhyttä testiä lukuunottamatta olla seinäkoristeena. Syksyn tultua ja kelien viilennettyä alkoi pohdinta, että mitähän sitä taas keksikään, kun tuuletkaan eivät juuri minkäänlaisia aaltoja olleet luomassa.

Etelä-Suomeen on viimevuosina noussut betonista tehtyjä rullalautailu ”puistoja”, kuin sieniä sateella. Pelkästään Espoosta löytyy tällä hetkellä kolme parkkia, joista Leppävaara taitaa olla Suomen suurimpia, jos ei jopa suurin. Nopealla vilkaisulla ei tilanne näyttänyt kovin pahalta kehä-kolmosen ulkopuolellakaan. Melko monesta pienestä kylästäkin löytyy jo mukavaa muotoa.


Luulisi täältä jokaisen löytävän jotain, mikä miellyttää.

Päätettiin lähteä Juhanin kanssa Leppävaaraan betonille katsomaan, miten homma sujuu. Kun Helsinki Surfshopilta saatiin testiin Carverin CX ja C7 trukeilla varustetut lankut, niin koko päiväksihän siinä riitti taas puuhasteltavaa. Itse en oikeastaan koskaan ole rullalautaillut, mitä nyt muutaman kerran laudan päällä patsastellut. Juhanilla taas on takana aktiivisempi ura, mutta viimevuosilta olivat rullailut käyneet vähäisiksi.


Vasemmalla CX- ja oikealla C7-trukeilla varustettu lauta.

Verrattuna normaalin neppislautaan Millerin Kirrassa ja Carvereissa on reilun kokoiset renkaat. Itseasiassa ne ovat saman kokoiset normi lonkkarin renkaiden kanssa. Itse dekki on leveähkö kymmenentuumainen ja akseliväli on myös reiluhko, mutta ei silti lonkarin pitkä. Koko jutun ydin on etutrukki, joka kääntyy reilusti enemmän, kuin normaalit trukit sallivat. Kääntymisen mahdollistaa pystysuorassa laudan pohjaan nähden sijaitseva kingpin, jonka varassa hanger kääntyy. Bonuksena renkaat eivät kääntyessään osu laudan pohjaan ääriasennoissakaan. Carverin C7-trukin mekanismi on sitten sen verta monimutkainen, että turhaan sitä yrittää selittää. Valmistajan sivuilla on hyvä kuvaus toimintaperiaatteeseen.


Millerin Kirra- ja Carverin CX-trukit poikkeavat toisistaan ulkoisesti jonkin verran, mutta toiminnallisesti ovat hyvin lähellä toisiaan.


Normaali rullalaudan trukissa kingpin on selvästi eteenpäin kallellaan.

Alkuun homma tuntui siltä miltä se näyttikin, norsu posliinikaupassa. Sillä poikkeuksella, että todellisuudessa betonikaupassa oli posliininorsu. Onneksi homma alkoi muistua mieleen hetken ihmettelyn jälkeen eikä vielä ole tarvittu pikaliimaa yhdistämään pirstaloituneita palasia. Kirra ja Carverit ovat siinä mielessä hauskoja tuttavuuksia että alkuvauhtien jälkeen ei edes tasaisella tarvitse potkia lisää vauhtia. Kääntämällä lautaa jyrkästi saa pumpattua vauhtia helposti enemmän, kuin potkimalla olisi mahdollista. Se taas mahdollistaa täydelliselle tumpelolle, niin kuin itse olen rullalaudan kanssa, sujuvat linjat parkissa. Jos päätyy tilanteeseen, että vauhdit hyytyy niin pari pumppausta ja taas ollaan seuraavassa kaaressa.

Parhaimmillaan tämän tyylin lankut ovat juuri kokemattoman surffiin hurahtaneen kaverin alla. Käännökset kaaressa voi vetää melkein samalla tavalla kuin oikeassa aallossa ja itseasiassa samaa kaartaa voi pumpata oikean aallon tyyliin. Betonikaarien ajelu käy myös hyvästä jalkatreenistä, eikä tasapaino ja koordinaatiokaan pane pahakseen lisääntynyttä jumppaa.

Jos normineppiksellä homma on välillä vähän repivää niin surffiskedellä voi nautiskellen ajella pitkiä linjoja. Silti eri lajihan tuo on, ero ei ole aivan potkulautailu vs. rullalautailu, mutta eri laji kuitenkin. Tavallaan lähestytään Dogtown meininkiä, mistä rullalautailu nykymuodossaan on alkunsa saanutkin.

Päivän päätteeksi voisi todeta, että Millerin Kirra- ja Carverin CX-trukilla varustetut lankut ovat käytökseltään melkein samasta puusta veistetyt. Pieni ero originaali asetuksilla tulee Millerin kovemmista trukkikumeista. Kun Carverin kumit vaihdettiin Milleriin päästiin siitäkin erosta melko täydellisesti. Carverin C7-trukki onkin sitten oma juttunsa. Pumppaaminen tasaisella käännöksiä tekemällä on tehokkaampaa, mutta kaaressa trukin käytös on selvästi kulmikkaampi kuin CX-trukin. C7 on käytökseltään hiukan rauhallisempi, kun taas CX reagoi nopeammin jalanliikkeisiin. Tästä johtuen CX oli molempien mielestä mukavampi laite.

Oikein mukavaa syyspäivän vietettä rullailu Millerillä ja Carverilla oli, vaikka ei nyt aivan oikeaa aaltoa saatukaan kiinni.

Tomi.T