Artwave on kansainvälinen surffiaaltoinnovaatio Suomesta

Suomi on surffaajalle huono kotimaa. Aktiiviharrastaminen perustuu täällä lähinnä ulkomaanmatkoihin. Mutta varsinaista surffaamistakin vieraampaa suomalaisille on kansainvälinen surffibusiness. Esimerkiksi Kaliforniassa, Australiassa ja Baskimaalla surffiteollisuudella on pitkä historia ja miljardien arvoinen nykytila. Suomalainen surffibusiness taas on niihin verrattuna pienen harrastajapiirin sisäistä nappikauppaa.

Nämä haastavat lähtökohdat eivät kuitenkaan jarruta suomalaista Artwavea. Artwave on Aalto yliopiston ja Tekesin käynnistämä kehitysprojekti, jossa luodaan uudenlaista keinoaaltoteknologiaa maailmalla syntymässä oleville keinosurffimarkkinoille. Samalla Artwave yrittää kääntää suomisurffauksen haasteet omaksi kilpailuedukseen.

Artwaven vetäjinä toimivat Aalto yliopiston Atso Andersen ja Pauli Immonen. Kysyimme heiltä mistä Artwavessa on kysymys.
 

Aaltoja luonnonvesiin

Keinosurffibusines on keskittynyt maailmalla suurikokoisten surffialtaiden kehittämiseen. Surffialtaat ovat jopa yli 100 metriä pitkiä ja kymmenien metrien levyisiä altaita, joissa voidaan surffata reilun metrin korkuisilla aalloilla.

Monissa paikoissa allas on luonnollinen valinta keinosurffipaikaksi. Hyviä luonnollisia vesialtaita eli järviä tai puhtaita merenrantoja ei kaikkialla ole. Suomi taas edustaa toista ääripäätä. Tuhansien järvien maassa riittää kauniita ja melko puhtaitakin järviä. Surffaajankin kannalta järvissä on kaikkea hyvää, vain surffiaallot puuttuvat.

Tästä suomalaisen luonnon erityispiirteestä kumpuaa Artwaven konsepti.

"Artwave perustuu olemassa olevien luonnonvesialtaiden eli satama-altaiden, järvien, jokien ja merenlahtien hyödyntämiseen. Toki Artwavelle voisi
tehdä altaankin, mutta mielellään ei. Me haluamme tehdä aallot luonnon ehdoilla", kertoo Atso Andersen.


Atso Andersen vetää Artwave-projektia.
 

Luonnonvesien äärellä Artwaven käyttöönotto on helppoa. Sopiva rantatontti ja vesialue ovat melkein ainoat vaatimukset kertoo Pauli Immonen:

"Artwavella on vaatimuksena sopivan rannan ja vesialueen lisäksi vain riittävä sähköliitäntä.
Vesialueen on oltava vähintään 4 metriä syvää ja käytettävissä olevaa vesialaa on oltava ainakin 100 m x 30 m.
Rantatontilta pitäisi löytyä suhteellisen tasainen paikka 40-jalkaiselle merikontille ja kontin ympärilläkin on oltava vähän ylimääräistä tilaa. Rannan pitäisi syventyä mielellään nopeasti tarvittavaan 4 metrin syvyyteen.
Sähköliitännän on oltava 400 V ja alustavien suunnitelmien mukaan 630 A. Testejä tullaan tekemään syksyllä myös 400 A liitännällä. Sitten opitaan riittääkö sekin Artwavejen tarpeisiin.
"
 

Artwavessa luonnollisuus ja minimihäiriöt luonnolle ajatellaan kokonaisvaltaisesti. Laitteisto ja aallot eivät saa aiheuttaa häiritsevää eroosiota rantaan, liiallisia virtauksia veteen tai melua. Tarvittaessa Artwave-surffikeskus voikin muistuttaa täysin luonnontilaista vesistöä. Ainoa ero on siinä, että vedessä kulkeekin säännöllisesti surffattavia aaltoja.

Artwaven luonnollisuus pätee myös surffaukseen. Aallosta tehdään mahdollisimman paljon merien luonnollisia surffiaaltoja muistuttavia. Lisäksi surffauskokemukseen liitetään luonnonsurffista tuttuja asioita kuten melominen surffilaudalla takaisin lähtöpaikalle surffauksen lopuksi ja oman vuoron odotteleminen vedessä lähtöpaikalla eli lineupilla.
 

Surffauksen mobiiliteknologiaa

Luonnonvesien lisäksi Suomi tunnetaan myös mobiiliteknologiasta. Mobiiliteknologia on toinen Artwaven erikoisuus. Tällä kertaa se ei tarkoita oheistuotteeksi tehtävää surffipeliä älypuhelimiin vaan koko konseptin mobiiliutta.

"Artwave on täysin siirrettävä. Rantarakennelmat perustuvat siirrettäviin kontteihin. Kun Artwave viedään pois, niin paikalle ei jää mitään pysyvää vauriota tai jälkeä. Tässä on iso ero jopa hoidettuihin hiihtolatuihin verrattuna. Nekin tehdään pysyvän luontoon ympärivuotisesti jäävän uran tai polun päälle", kertoo Andersen.

Siirrettävä ja väliaikainen surffiaaltolaitteisto saattaa kiinnostaa maailmalla esimerkiksi tapahtumajärjestäjiä. Surffikilpailuja tai surffausnäytöksiä ei ole voitu aikaisemmin viedä yleisön luokse esimerkiksi kaupunkien keskustojen satama-altaisiin.

Artwaven kanssa kilpaileville isoille surffialtaille lyhytaikaiset asennukset eivät muutenkaan ole mahdollisia. Surffialtaan rakennuttaminen vaatii aina sitoutumisen kymmeniksi vuosiksi ja paikan entisöminen tarvittaessa surffialtaan purkamisen jälkeen on vaikeaa.

Mobiilina teknologiana Artwave on myös edullista. Keinosurffikeskuksen perustajalle säästöä tulee erityisesti isojen rakennusprojektien välttämisestä.

Mobiiliuden lisäksi Artwave muistuttaa moderneja tietojärjestelmäprojekteja myös skaalattavuudeltaan. Artwave on skaalattavissa helposti. Järvissä ja merenlahdissa voisi olla usein tilaa suurillekin aalloille ja aaltokeskuksille. Kilpailevia allasprojekteja on altaan kaivamisen jälkeen mahdotonta skaalata. Muutenkin isoille tai poikkeksellisen pitkille aalloille olisi kallista ja vaikeaa rakentaa riittävän isoja altaita.

"Aallon pituus eli vetomatkan pituus vedessä on Artwavella erittäin helposti skaalattavissa. Siihen riittää vain rannalta syvällä vedessä aaltosiivistölle menevän vetoköyden pituuden lisääminen. Aallon korkeutta ja leveyttäkin voidaan toki kasvattaa aaltosiivistöä muokkaamalla niin paljon kuin halutaan. Mutta silloin kasvavat samalla myös laitteiston koko, tilantarve ja sähköntarve", kertoo Pauli Immonen.


Pauli Immonen on Artwaven tekninen pääsuunnittelija.
 

Markkinoita Suomen ulkopuolellakin

Artwaven lähtökohdat ammentavat siis suomalaisista luonnonvesistä ja ympäristöystävällisestä mobiiliudesta. Tavoitteena on silti Andersenin mukaan valloittaa maailmanmarkkinoita.

"Markkinoita on mietitty monesta näkökulmasta. Kysyntää voisi olla ensinnäkin Suomen, Itävallan ja Venäjän kaltaisilla alueilla, joilla merten surffirantoja ei ole lähellä.
Toisaalta suuri kysyntä voisi olla myös alueilla, joilla luonnon surffirannat ovat ruuhkaisia ja surffaajat ovat tympääntyneet ainaisiin ruuhkiin.
Kolmanneksi turistialueilla esimerkiksi Aasiassa on jotenkin henkäsalpaavan kova tarve erilaisille uusille matkailijoita vetäville palveluilla.
Jatkossa haluamme viedä surffin myös suurkaupunkien satama-altaisiin. Niihin Artwave soveltuu erittäin hyvin.
"
 

Huomio ympäristöön

Kaikkien keinoaaltoteknologioiden tavoin Artwavellakin on ympäristöystävällisyyden suhteen haastava lähtökohta. Keinosurffiaallon tekeminen vaatii valtavasti energiaa. Surffaaminen keinoaallolla saattaa olla jopa maailman eniten energiaa kuluttava liikuntamuoto.

Artwaven kohdalla pyritään kuitenkin varmistamaan myös ympäristöystävällisyyttä.

"Artwaven aallot tehdään mahdollisimman energiatehokkaasti", Andersen muistuttaa.

"Artwaven laitteiston tehot ovat aika samassa luokassa esimerkiksi Flowrider-vesiurheilulaitteen kanssa. Artwave-laitteen keskimääräiseksi tehontarpeeksi on arvioitu noin 60 kW. Yksittäinen toimintasykli eli surffiaalto kuluttaa noin 2 kWh. Sähkön kustannukset aaltoa kohti ovat siis noin 20 senttiä", tarkentaa Immonen.

Artwaven vahvuutena on mahdollisuus lisätä käyttäjien ympäristöasioiden ymmärrystä ja ohjata heitä suojelemaan luontoa. Andersenin mukaan Artwavea voidaan käyttää hyvinkin ympäristöasioiden edistämiseen.

"Toivottavasti saamme vähennettyä surffimatkustamisen tarvetta. Parhaassa tapauksessahan keinoaallot voivat vähentää matkustusta ja tarvetta herkkien luonnonspottien käyttöön.
Artwaven avulla voi kiinnittää myös huomiota paikallisiin vesiin. Haluamme viedä surffin esimerkiksi suurkaupunkien satama-altaisiin. Siinä sanoma on selvä: nämä vedet on saatava puhtaammaksi.
"

Ehkä siis tulevaisuudessa suomalaisia Artwaveja haluavat asentaa eri paikkoihin surffaajien lisäksi erilaiset ympäristöjärjestötkin kiinnittääkseen huomiota puhdistamista kaipaaviin vesiin tai rantoihin.
 


Surffauspuitteet kauniiksi - Artwaveen kuuluu jo pilotissakin kokonaisvaltainen palvelusuunnittelu ja design.
 

Kehittyvää teknologiaa

Artwaven ensimmäistä pilottilaitetta koekäytetään syyskuussa Helsingissä. Hyvässä tapauksessa keväällä 2015 valmistuu jo ensimmäinen asiakkaalle toimitettava Artwave. Tässä vaiheessa tuotekehitystä ensimmäisistä asiakkaista ei ole vielä Andersenin mukaan tietoa.

"Onhan tässä kaikenlaisia suunnitelmia ja keskusteluja, miten saataisiin kesälle 2015 toimiva kokonaisuus aikaan ja surffareille käyttöön. Toivottavasti kaikki menee nappiin!"

Artwaven parissa kehitystyö jatkuu tulevaisuudessakin. Ensimmäisten laiteversioiden jälkeen aletaan heti kehittää seuraavia entistäkin parempia järjestelmiä. Artwave tuleekin olemaan Andersenin mukaan korkeatasoinen tuotekehittäjä eikä vain yhden keinoaaltolaitemallin valmistaja.

"Teknologian kehittelyssä erikoisuutemme on kyky syvälliseen virtaussimulaatioon ja hydrodynaamiseen mallintamiseen. Olemme rakentaneet pitkään esimerkiksi ohjelmistomallia, jolla voimme etsiä aivan uusia lähestymistapoja aallonmuodostamiseen veden ja ilman rajapinnassa. Tulevaisuuden aaltojen mallintamisessa olemme todella hienojen asioiden alkutaipaleella."
 

Stokea aivan kaikille

Artwaven kehittämisessä korostuvat kokonaisvaltaisesti pitkän tähtäimen tavoitteet. Aktiivisurffaajat kaipaavat lisää surffattavaa nopeastikin. Suurimmat muutokset voivat tulla kuitenkin pikkuhiljaa nykyisen surffiharrastamisen ulkopuolelta. Andersenilla on selvä näkemys tulevaisuuden tavoitteesta.

"Suurin merkitys on stoken tarjoamisessa kaikille ihmisille. Ympäri maailmaa surffiaallolle ensimmäisiä kertoja päässeet tietävät mikä se stoke on, miten hyvältä se tuntuu ja miten suuri merkitys sillä on ihmiseen. Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon uusia ihmisiä kokemaan se. Maailma olisi sen jälkeen parempi paikka kaikille. Se olisi kaikkein suurin lopputulema."
 

Lue myös artikkeli keinoaaltojen merkityksestä surffaukselle.

Kirjoittaja Markku Jussila on mukana myös Artwave-projektissa.

Markku Jussila

Relaa
Käyttäjän Relaa kuva
Offline
Viimeksi kirjautunut: 4 kuukautta 3 viikkoa sitten
Liittyi: 29.08.2011 - 11:59

Maailmanhistoriaa kirjoitettiin tänään 14.10.2014 Suomen Helsingissä. Tässä Peksi Korjus surffaa maailman ensimmäistä luonnonveden keinosurffiaaltoa:

---------------------------------------
Elämä on ulkona. Relaa netissä.
---------------------------------------

Relaa
Käyttäjän Relaa kuva
Offline
Viimeksi kirjautunut: 4 kuukautta 3 viikkoa sitten
Liittyi: 29.08.2011 - 11:59

Artwaven tarina jatkuu ja kesällä 2015 kehitetään ja testataan Helsingin kaupungin mahdollistamana urbaanin surffikeskuksen konseptia ja businesslogiikkaa.

http://yle.fi/uutiset/artwave_onnistui_nostamaan_ensimmaiset_surffarit_a...

---------------------------------------
Elämä on ulkona. Relaa netissä.
---------------------------------------

Relaa
Käyttäjän Relaa kuva
Offline
Viimeksi kirjautunut: 4 kuukautta 3 viikkoa sitten
Liittyi: 29.08.2011 - 11:59

Artwaven ensimmäinen "virallinen" videotiiseri. Pitkälle ovat jo päässeet!

---------------------------------------
Elämä on ulkona. Relaa netissä.
---------------------------------------