Mountain High

Ei ihme, että sukset saa vuokrattua täältä alennuksella. Onhan vieressä kaktus, eikä lunta näy missään. Mutta luotan siihen, että lunta löytyy vielä. Ja tarvitsen ne vuokrasukset, sillä lentoyhtiö hukkasi uudet sukseni. (Onneksi toki vain väliaikaisesti.)

Olen matkalla Mountain High:n hiihtokeskukseen Kaliforniassa, vain sadan mailin ja parin tunnin ajomatkan päästä Los Angelesista. Minulla on vapaa sunnuntai-aamupäivä. Karkasin tänne Santa Monican hiekkarantojen vierestä. Kohta meidät suljettaisiin kellarin kokoushuoneeseen, joten oli syytä saada happea ja aurinkoa kun sitä vielä oli saatavilla. Lääkettä aikaeroväsymykseen.

Kun saavun hiihtokeskukseen, se on kuin tehty minua varten: rinteissä on ohut kerros jäistä lunta, ja lumi loppuu kuin seinään virallisen rinteen vieressä. Ei siis vaaraa lumivyöryistä. Hyvä niin, sillä näen niistä edelleen painajaisia. Mutta ei lumitilannetta tietenkään ole tehty minua varten, vaan se on seurausta poikkeuksellisen kuivasta talvesta Kaliforniassa. Mountain High:n lumetusjärjestelmää varten rakennettu vesiallaskin on lähes tyhjä. Toivottavasti Kalifornia saa pian lisää sateita, sillä hiihtokeskukset tarvitsevat kipeästi lunta.

Tämä pieni hiihtokeskus on yllättävän hauska. Korkeuseroa syntyy peräti 300 metriä, ja hiihtokeskuksen läntisen osan päähissi, Blue Ridge Express, tarjoaa monta hauskan jyrkkää reittivaihtoehtoa harjannetta alas. Rinteissä on myös paljon temppupaikkoja: hyppyreitä, reilejä, pressejä, kaapelikeloja (!) ja portaita. Kaaduin kyllä yhdessä pressissä niin pahasti, että jäiseen lumeen iskeydyttäni luulin hetken rikkoneeni jotain. Onneksi kaikki oli kuitenkin kunnossa. Ehkä mulla on huono vuosi, aiemmin on ollut vuosia, etten ole kaatunut kertaakaan pitkän kauden aikana. Tänä vuonna aivan jatkuvasti. Vaikka noista suurin osa onkin minisuksilla, niin osa myös normaalirinteissä, jäisissä kohdissa jne. Ehkä mun pitäisi pitää tauko...

Kuinkahan moni keskuksen asiakkasta muuten on ns. high? Nimestä tuli mieleen reissuni joitakin vuosia sitten Kalifornia pohjoisosiin Mt. Shastan lähellä, jossa kaupungin nimeltä Weed kyltit olivat hauskoja moottoritiellä:

Mutta takaisin Mountain High:n kyltteihin:

Monessa Pohjois-Amerikan hiihtokeskuksessa on se puu, johon ihmiset jostain syystä heittävät tuolihissistä helminauhoja, rintsikkansa, tms. Olisi hauska tietää, mistä tämä perinne on lähtenyt liikkeelle. Valitettavasti omat rintsikkani jäivät kotiin.

Hiihtokeskus koostuu kolmesta osasta: pohjois, itä, ja länsi. Alla yleisnäkymä vierailemastani länsiosasta, muut osat olivat lumen puutteen vuoksi kiinni. Osat ovat hieman erillään toisistaan, eikä niistä voi hiihtää toisiin osiin. Länsiosa on kuitenkin isoin ja paras, joskin myös itäosassa tuntui olevan varsin jyrkkiä rinteitä.

Tässä se pian tyhjä tekojärvi:

Länsiosassa on kaksi ravintolavaihtoehtoa, päähissiaseman kahvilarakennus, sekä aloittelijoiden alueen vieressä hieman ylempänä oleva Bullwheel Bar & Grill. Tämä jälkimmäinen oli suosikkini. Siellä on takkatulta niin sisällä kuin ulkonakin, vähemmän ihmisiä, ja yleisesti ottaen mukavampi fiilis. Ja ilmainen netti toimii, tottakai!

Ainoa, jota keskuksessa vähän ihmettelin, oli se puolen tunnin jonotus lippujen ostamisessa. Ja edessä vain ehkä kymmenen ihmistä. Hidasta.

Ja lopuksi vielä lumilautailijoiden "ulkohuussi". WTF?

Kuvat ja videot (c) 2014 Jari Arkko

 

jariarkko