Fillari, sukset ja Pariisi

Riemukaari

Käväisin maailman pisimmällä sisärinteellä, Snowhallissa. Paikka sijaitsee Ranskassa, Amnevillen kylässä lähellä Luxemburgia. Samalla kokeilin uutta GoPro Hero 2 kameraani, ja keskityin tällä kertaa ehkä enemmän videoon kuin kuviin ja tekstiin. Joten kannattaa katsoa myös video:

 (Tämä artikkeli julkaistiin ensin englanninkielisenä maaliskuun lopussa.)

Lähtö

Luku 1: Fillarilla Pariisissa... suksien kanssa

Olinkin jo pitkään toivonut joskus pääseväni laskettelumatkalle, jossa suksia voisi kantaa polkupyörän selässä. Nyt siihen tulisi mahdollisuus. Ehkä hieman yllättäen pyöräily ei tällä kertaa olisikaan pelkkä hullu idea, vaan oikeasti helpoin tapa liikkua. 

Olen Pariisin länsipuolella. Juna kohti Amnevilleä lähtee itäiseltä puolelta, reilun kymmenen kilometrin päästä. Liikennettä ei vielä ole juuri nimeksikään, ja metrossa olisi turhan monta vaihtoa. On aikainen lauantai-aamu, viikon ainoa vapaapäiväni. Pariisissa on loistava polkupyörien vuokrausjärjestelmä. Tuntuu siltä, että lähes jokaisessa kadunkulmassa on automaattinen pyöräparkki. Yhden päivän lippu maksaa vain 1.70€. (Rekisteröidy palveluun Velibin sivuilla.)

Vaikka Pariisissa on hienoa pyöräillä, on se myös suhteellisen vaikeaa. Tällä kertaa välttäisin suurimmat ongelmat ehtiessäni ennen ruuhkaa. Näin aikaisin voisin ajaa kävelyteillä, vaikka se onkin kiellettyä. Meno autoteillä on nimittäin aika hurjaa. Osa Pariisin pyöräilyreiteistä on liikenteen seassa, usein bussit ja pyöräilijät jakavat saman kaistan. Jos minulla olisi riittävästi aikaa, voisin valita reitin jossa on kapeita mutta turvallisen oloisia, pelkästään pyöräilijöille varattuja kaistoja. Mutta nyt olin matkalla tietylle juna-asemalle, eikä suorimmalla reitillä löytynyt näitä turvallisia kaistoja.

Luku 2: Junalla 316 km/h

Amnevilleen olisi päässyt myös vuokra-autolla. Mutta tuo 350 kilometrin matka olisi vaatinut ainakin neljä tuntia ajoa -- yhteen suuntaan. Ja hotellin vieressä olevan liikenneympyrän kaaos sai minut vakuuttuneeksi siitä, etten halunnut ajaa tässä kaupungissa itse. Onneksi Ranskassa on erinomainen nopeiden TGV-junien verkko. Kunhan pääsisin asemalle ja perillä saisin otettua lyhyen taksimatkan, varsinainen junamatka sujuisi nopeasti. Todella nopeasti. GPS:äni näyttö kertoi millaisesta vauhdista oli kyse: 316 km/h!

Ylinopeus?

Luku 3: Snowhall

Snowhall

Snowhallissa on maailman pisin sisärinne, 620 metriä. Se saattaa olla myös korkein, 90 metriä. Tai ainakaan en muista nähneeni korkeampaa missään. (Saksan Bottropin sisähalli saattaa haastaa nämä lukemat; ilmoitettu pituus on 640 metria. Mutta rinne tosin tekee ison kaarteen keskellä, joten linnuntietä mitattuna rinteen pituus ei olisi ihan noin pitkä.)

Keskuksessa on kolme rinnettä: päärinne, pieni aloittelijoiden rinne, and pikkuruinen pulkkarinne. Kaikki rinteet ovat suoria, ja mikään niistä ei ole erityisen jyrkkä. Kuten videosta käy ilmi, on päärinnekin helppo laskea alas ilman yhtään käännöstä. Sen pituus tekee hiihtämisen kuitenkin vähän hauskemmaksi kuin yleensä sisähiihtokeskuksissa. Kuten tyypillistä sisähiihdolle, hallia käyttävät paljon sekä kilpalaskijat että lapset. Oman käyntini aikana ryhmä lapsia opetteli laskemaan rataa. Pääsin myös itse kokeilmaan samaa rataa, ja sekin toi hieman lisäpiristystä kokemukseen.

Alarinne

Ylärinne

Päärinne

Snowhallin vieressä on kasino, hotelli, keilaratoja, baareja ja ravintoloita. Ilmeisesti paikalliset tulevat tänne viettämään vapaa-aikaa.

Ecole de Ski France

Lastenrinne

Snowhall ulkoa

Varjo

Neljäs luku: I'll be back! Ehkä...

Laskin kaksi ja puoli tuntia. Lopuksi haikkasin vielä hallin viereisen kukkulan huipulle. Alastulo kesti kamojen kanssa jonkin aikaa... taksin odottelu kesti yllättävän kauan... ja sitten juutuimme ruuhkaan kilometrin päähän juna-asemasta. Myöhästyin junastani minuutin!

Pariisin metro

Seuraava juna lähtisi vasta parin tunnin kuluttua. Onneksi ei kuitenkaan tarvinnut ostaa uusia, kalliita lippuja. Ystävälliset lipputoimiston tytöt vain printtasivat minulle uudet liput, ja antoivat vielä 30 € takaisin jostain kumman syystä. Ilmeisesti myöhäisemmän junan liput olivat halvempia, vaikka molemmat junat olivat samoja nopeita TGV-junia.

Istuin asema-aukion ravintolassa surffaten ilmaista nettia kunnes myöhempi juna lähti. Lopuksi vielä matkustin takaisin hotellille kolmella eri metrojunalla, täyteen pakatuissa, kuumissa metrovaunuissa. En suosittele.

Baari

Yksityiskohdat

Kahden tunnin lippu Snowhallissa maksaa 20.50€ viikonloppuisin. Halliin pääsee parhaiten omalla autolla, mutta myös junalla Metzin asemalle ja sitten sieltä taksilla.

Loppuarvio

Snowhall on hyvä sisähiihtokeskus, ehkä yksi parhaiden joukossa. Muita hyviä halleja ovat mm. Bottrop ja Landgraaf. Snowhallissa on riittävästi tilaa, riittävästi korkeutta ja pituutta, hyppyjä, ja muuta viihdykettä. Mikään näistä halleista ei kuitenkaan ole yhtä hyvä kuin Dubain halli. Dubain hallin on mielestäni ainoa, jota jaksaisin hiihtää pidempään. Ja tämä lähinnä sen vuoksi, että rinne on siellä riittävän jyrkkä.

Tervetuloa!

Perinteinen omakuva värillisessä vessassa

Kuvat ja videot (c) 2012 Jari Arkko

http://www.relaa.com/keskustelu/index.php?topic=40650.0

jariarkko