Afrikan aurinkoa ja pohjolan kylmää

Taas on aikaa kulunut ja ollaan siirrytty kevään puolelle. Kevät ei vielä todellakaan ole, mutta sitä kohti mennään. Joka päivä aurinko paistaa hieman pidempään. Nyt sen jo huomaa. Matalalta paistaen auringonsäteet värjäävät kalliot ja jääseinät mahtavilla väreillään. Kiipeily on suorastaan nautinnollista.

    

Synkimmästä keskitalvesta vietin kaksi viikkoa läntisen Afrikan rannoilla auringosta nauttien. Gambiasta löytyi mahtavia kokemuksia ja äärimmäisiä vastakohtaisuuksia. Djemben soittaminen, auringon laskiessa Atlantin taivaanrantaan, autiolla hiekkarannalla, nuotion loimottaessa ja tähtien pikkuhiljaa syttyessä yötaivaalle oli mieleenpainuvan rauhallinen kokemus. Yksittäiset tähdenlennot kruunasivat kokemuksen. Toisaalta turistialueiden helvetillisessä hälinässä meinasi pää hajota. Jatkuvasti joku on pyytämässä rahaa, jalkapalloja tai vaikka pelkästään juttuseuraa, valitettavan usein jonkinnäköinen huijaus mielessä. Outoa tällaiselle suomalaiseen hiljaisuuteen tottuneelle.

Ennakkoluuloista huolimatta Gambia oli mahtava lomakohde kunhan vain pysytteli poissa sieltä missä suurimmat turistimassat hälinöivät. Vaikka maa on pieni, löytyy autiota hiekkarantaa kaikille tallustettavaksi. Ja jos surffilauta pysyy jalkojen alla, löytyy spotteja joka lähtöön. Ainoa surffilauta, jonka löysin koko maasta, oli huonossa jamassa oleva muovilauta yhden backpackersin rantahiekalla. No, pääsi silläkin muutamaa aaltoa tavoittelemaan. On jännää, ettei surffaajat ole löytäneet tietään Gambian rannoille, onhan molemmin puolin maata Senegalissa paljon laadukastakin surffattavaa.

     

Tämä talvi on mennyt pitkälti kiipeilyä treenatessa. Jotenkin näin monen enemmän tai vähemmän aktiivisen kiipeilyvuoden jälkeen alkaa tuntumaan siltä, että pääsee touhuun pikkuhiljaa sisälle. Treeni on tehokkaampaa ja tuntuu, että kapuaminen on helpompaa kuin koskaan. Jotenkin niin  kuin olis löytänyt uuden suuremman kiipeilyvaihteen.

Pääasiassa olen treenannut boulderoiden. Lyhyitä voimabouldereita ja pitkiä kestävyyttä herätteleviä vääntöjä. Sitten tietenkin kaikki oheisharjoitteet, joista mainittakoon nyt vaikka leuanveto, sormilauta ja kampus, juoksemista ja hiihtoa unohtamatta. Pääasia harjoittelussa ainakin omalla kohdalla on, että tekee sitä, mistä nauttii ja koittaa kehittää hauskoja treenitapoja. Mielenkiinto touhuun pysyy yllä.

Välillä huomaan tuijottavani tyhjyyteen ja ajattelevani jotain yksittäistä muuvia johonkin hienoon reittiin, joka on jäänyt hampaankoloon aikaisemmilta kesiltä. Siitä tietää, että kohta pitää päästä ulkokallioille. Ensi kuussa toivottavasti. Muistaakseni viime vuonna kiipesin ensimmäisen kerran trädiä kalliolla 23. päivä helmikuuta. Kunhan löytyy sopiva aurinkoinen kallio ja tuuleton päivä, voi kiipeily olla mitä hienointa ulkoiluaktiviteettiä, siitäkin huolimatta että eletään talvikuukausia.

Onhan tässä vielä talvea jäljellä, joten ei hypätä aivan vielä kiilat kädessä kiipeilykenkiin. Vaikka kiipeily ei koskaan ole kamoista kiinni, pienten varustepäivitysten myötä, on hakkukiipeily ollut tänä talvena erityisen mielekästä puuhaa. Muutamia hienoja uusia linjoja on tullut noustua ja projektejakin, jotka pitäisi valloittaa ennen kalliokauden alkua, on vielä takataskussa.

Kuluvana talvena on ollut mahtavaa huomata miten paljon uutta porukkaa löytää jääkiipeilyn talven vaihtoehtoulkoiluksi kesäiselle kalliokiipeilylle. Kruxin juniorijaostokin oli pari viikkoa sitten koittelemassa, miten jäähakku iskeytyy jäähän. Innokkaita nuoria. Tulee ihan oma junnuaika mieleen. Merkittävimpänä suoritteena Varsinais-Suomalaisessa  mixtakiipeilyssä tällä kaudella, O-P Manni teki näyttävän toistonousun Muurlan Kattoon.

  

Aloitin syksyllä työn ohessa opiskelemaan erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon. Seuraavat pari vuotta menee siis sen merkeissä lintuja ja kasveja opiskellen. Koulusta saa vähän toisenlaista näkökulmaa luonnossa liikkumiseen. Suomi on siltä osin aikamoinen mahdollisuuksien maa. Esimerkiksi saaristomeri kansallispuistoineen on kohtalaisen mahtava ja ainutlaatuinen paikka maailmassa esimerkiksi melomiseen.  Ensi kertaan.

http://www.relaa.com/keskustelu/index.php?topic=44077.0

mattikivi