Tasamaan pojasta vuoristo-oppaaksi

 

Chamonix, syyskuu 2011
Yö oli ollut myrskyinen, mutta päätimme lähteä yrittämään kohti huippua aamuseitsemän jälkeen. Lähdimme liikkeelle Cosmiquesin majalta, Aiguille du Midin tuntumasta. Tuuli navakasti, mutta keli oli vielä siedättävän rajoissa ja taivas vain puolipilvinen.

Kun lähestyimme Mont Blanc du Taculin (4208 m) kallioista huippua, alkoi sää huonontua. Pilvenreuna laskeutui yhä alemmas, tuuli yltyi puuskissa myrskylukemiin. Kylmän huiputuksen jälkeen oli löydettävä tie takaisin läpi serakkien rikkoman Taculin pohjoisseinän. Näkyvyyttä oli vain muutama metri ja puhuri vihelsi korvissa. Oli minun tehtäväni löytää reitti alas, asiakkaitteni turvallissuus riippui panoksestani – kuuluu työni kuvaan.

 

Pitkä polku vuorille

Hetkinen, miten tänne asti tultiinkaan? Miten se tie menikään kaakkoissuomen tasangolta Chamonix'hin vuoristo-oppaaksi? Hullua, sillä ei sitä vielä poikasena osannut moisesta ammatista edes uneksia.

Näin voi kuitenkin käydä, kun seuraa intohimoaan askel askeleelta. Niistä ensimmäiset otin jo nuorena, kun Valkealan erämaat ja Lappi tulivat tutuiksi vaelluskohteina.

Pelikenttäni vaihtui kaksikymppisenä, kun uteliaana lähdin Etelä-Saksan Konstanziin opiskelemaan. Kotimaan erämaaluonto vaihtui harmaiksi kalkkikivikallioiksi ja valkoisiksi puuteririnteiksi. Olin löytänyt uuden harrastuksen, jonka en vielä tiennyt vievän totaalisesti mukanaan.

Elämykset vuorilla olivat suuremmoisia, mutta meni kauan, kunnes näin vuoriston mahdollisena työkenttänä. Vasta viitisen vuotta sitten, opintojen Konstanzissa päätettyä ja laboratoriotieteilijän arkeen hyvin nopeasti kyllästyneenä, sain mahdollissuuden kokeillä opastamista Chilen Andeilla. Suunnilleen ensimmäisestä opastuspäivästä lähtien en enää halunnut päästää ammatista irti.

 

Opastamisesta ammatti

Seuraava ohittamaton vaihe oli kansainvälisen vuoristo-oppaan (UIAGM) tutkinto. Olin ottanut vastaan suuren haasteen, joka kestäisi monta vuotta. Kun aloitin koulun oli Suomessa vain kaksi UIAGM-opasta.

Koulutieni vei Chilestä Argentiinaan, josta löytyi lähin kansainvälinen opaskurssi. Jouduin aloittamaan perusteista ja suorittamaan Argentiinan trekkioppaan paperit ennen kuin paikka kansainväliselle kurssille avautui.

Jossain vaiheessa tuntui, että oli vain opintomoduleita ja kokeita toisensa jälkeen, eikä päämäärä tullut lähemmäs. Oli nostettava oman tekemisen taso kansainväliseltä vuoristo-oppaalta vaadittavalle tasolle. Oli siis lähdettävä aina kun mahdollista harjoittelemaan.

Se oli mielenkiintoista, mutta myös rankkaa aikaa. Vasta koulutuksen talviosan jälkeen, syyskuussa 2010, oli pieni hengähdystauko. Silloin käsitin olevani todella lähellä päämäärääni, unelmaani. Edessä oli enää yksi koe ja saisin opaskokelaan paperit kourani.

Maaliskuussa 2011 onnistuneen kallio-opastuskokeen jälkeen olinkin aivan uudessa tilanteessa. Minulla oli pätevyys opastaa Alpeilla. En siis epäröinyt suostua saksalaisen Summit Clubin koko kesäkauden kattavaan työtarjoukseen Chamonix'ssa.

 

Paluu uudelle mantereelle

Nyt alkaa kesäkausi Alpeilla olemaan lopuillaan ja on pian taas suunnattava kohti uusia seikkailuja. Vuorikiipeilyn mekassa vietetty aika on sopinut minulle mainiosti.

Kesän kokemusten pohjalta olen huippumotivoitunut käymään opaskurssin viimeisen ja hyvin vaativan osan. Lokakuun lopussa matkaan El Chaltenin kylään Patagoniassa, jonka kuuluisat vuoret ovat kurssimme loppukokeen näyttämö. Viiden kokelaan ryhmämme mittaa taitojaan äärimmäisissä olosuhteissa kymmenen rankkaa päivää.

Cerro Torre, Monte Fitz Roy... nimet pyörivät jo nyt mielessä ja saavat karvat nousemaan pystyyn. Voi vain toivoa, että säät sattuvat kohdalleen ja pääsemme painamaan vuorilla kaasupoljinta oikein kunnolla.

Vielä ennen Patagonian reissua palaan tässä blogissa Chamonix'n kesäkauteen ja kerron, mitä kaikkea uutta sieltä jäi tämän oppaan mieleen.

(Teknisistä syistä tämän Juhon ensimmäisen bloggauksen verkkoon saattelivat toimituksen jampat.)

http://www.relaa.com/keskustelu/index.php?topic=37502.0
Käyttäjän Relaa kuva

Relaa

Elämä ulkona - Relaa netissä