Syksyinen melontaretki Päijänteellä

Viime viikon lopulla päätin, että haluan viikonlopuksi melomaan - pitkästä aikaa! Edellinen suunniteltu retki jäi väliin flunssan takia. Pari kertaa sääennustetta tutkailtuni ajatus vaikutti edelleen houkuttelevalta. Ennuste lupasi pilvistä, vain pieniä tihkuja ja maltillisesti tuulta. Retkikohteeksi valikoitui Päijänne lyhyen ajomatkan ansiosta. Hieman karttaa tutkailtuamme totesimme, että Päijänteen Kansallispuistossa Padasjoen edustalla sijaitsevat saaret näyttivät todella mielenkiintoiselta. Googlasimme kajakkeja vuokraavat mestat ja sopiva löytyikin Vääksystä noin 30 kilometrin päästä Padasjoelta.

Perjantai-ilta menikin sitten kamppeita pakatessa miltei epätoivoisissa merkeissä. Miten kaksi ihmistä tarvitsee niin älyttömästi rompetta kun lähtee yhden yön melontaretkelle! Toisaalta vaikka öitä olisi ollut lisää, niin oikeastaan vain ruuan määrä olisi kasvanut. Viinipullojakin tuli pakattua mukaan vain yksi.

Lauantaiaamuna pakkasimme kamppeet autoon sekä kävimme hakemassa kaupasta maittavat reissueväät jälkkäreitä unohtamatta. Kajakkeja hakiessa vuokraaja tenttasi aika tarkkaan meidän melontataidot, ja ehkä ihan hyvä niin, nimittäin tuulta oli kuitenkin luvattu jonkun verran. Ennuste sanoi vain 4-5m/s, mutta puuskissa enemmän. Olin itse melkoisen luottavaisin mielin lähdössä vesille kun on sitä aika paljon pahemmissakin keleissä melottu. Olimme myös hiljattain treenanneet kaverin reskutusta sekä varusteemme olivat kohdillaan.

Kuivupukua laittamassa kiinni. Tämän mallin vetoketju menee haaroissa ja se kannattaa muistaa laittaa kiinni!

Alkumatkassa.

Lähdimme liikkeelle Padasjoen Laivasatamasta jonne sai myös auton kätevästi parkkiin. Romppeet mahtuivat myös ihmeen helposti kajakkeihin. Viileähkön kelin takia päätettiin laittaa kuivapuvut ylle.

Tuuli ei päässyt puhaltamaan vielä sataman lähellä ja vasta ensimmäisen lahden kohdalla se alkoi vähän nostamaan aaltoa. Teimme reittisuunnitelman niin, että pysyttelimme mahdollisimman lähellä rantoja ja saaria. Päijänteellä kun kuitenkin on melkoisen suuriakin selkiä niin tuollaisessa kelissä ei haluaisi olla ihan keskellä niitä.
 
Kun lähdimme kiertämään yhtä niemeä niin jouduimme menemään melkein täysin myötätuulen suuntaan ja siinä sitten päästiinkin jo vähän surffailemaan aallolla. Suurimpien puuskien aikaan sai olla tarkkana mutta hyvin se kajakki pysyi hyppysissä. Järvissä kovin vähän meloneena sai tosiaan todeta, että mereen verrattuna aalto on hieman erilaista, terävämpää tavallaan. Niemennokan taakse päästyämme vedenpinta oli miltei tyyni.

 

Tässä keli alkoi helpottaa.

Vajaan 20 kilometrin melonnan jälkeen saavuimme Kelventeen Hinttolanhiekan poukamaan. Täytyy myöntää, että minut yllätti nähdä siellä neljä isoa retkivenettä ankkuroituna rantaan. En olisi uskonut, että tähän aikaan syksystä veneilijöitä riittää noinkin paljon. Rantaan päästyämme kävimme nuotiopaikalla juttelemassa veneilijöiden kanssa. Saimme kuulla, että saari on heille kuin mökin piha ja veneet olivat heidän kelluvat kesämökit. Veneistä löytyi kuulemma saunat ja muut mukavuudet. Minusta on aina kiva kuulla tälläisiä juttuja, sillä olisihan se sääli jos ihmiset eivät kävisi enää syksyllä näin upeissa paikoissa nauttimassa luonnosta.

Kelvenne on melkein kymmenen kilometriä pitkä saari mutta melko kapea. Kävimme tunnin verran kävellen tutkimassa saarta. Esimerkiksi Kelventeenlampi oli kovin kaunis paikka. Polut olivat todella upeita, kasvillisuus ihanan sammaleista ja vehreää. Polkujen varrella oli selkeät viitoitukset. Jos pysyy isoilla poluilla niin tuskin siellä pääsisi edes eksymään vaikka karttaa ei olisi.

Kelventeenlampi.

Ilta hämärtyy.

Kelventeen upeita polkuja.

Laittaessamme illallista nuotiopaikalla, muutama veneilijä liittyi seuraamme. Juttelimme veneilystä ja merellä liikkumisesta. Saimme kuulla muutaman hauskan tarinan mitä heille on aikoinaan käynyt tai mitä he olivat kuulleet. Tälläiset kohtaamiset on jotenkin ihan mahtavia. Pimeyden ympäröiminä, nuotionloisteessa ja meille entuudestaan tuntemattomalla saarella sai nauttia mukavasta ja leppoisasta tunnelmasta ventovieraiden kanssa. 

Pidän kovasta sanonnasta "Koti on siellä missä vietät seuraavan yön". Sellainen olo illalla olikin. En olisi halunnut olla missään muualla.

Seuraavana päivänä meloimme vähän yli 20 kilometriä. Sää oli pilvinen mutta melkoisen tyyni. Kävimme tutkailemassa muutamia saaria, söimme eväitä ja meloimme leppoisaa vauhtia takaisin Laivasatamaan.

Kelventeellä on kolme telttailualuetta; Hinttolanhiekka, Isohieta ja Nimetön. Näiden lisäksi tulentekopaikkoja on useita. Hinttolanhiekalla oli myös puucee sekä puuvaja. Vajalta löytyi myös hyvä kirves sekä saha - mikä on harvinaista esimerkiksi Nuuksiossa kun ne ei siellä pitkään säilyisi. Saaressa on paljon hiekkarantaa mutta myös paljon kivikkoista rantaa. Olisi kiva tulla sinne joskus uudestaan, vaikka juoksemaan polkuja ja muuten vaan retkeilemään.

Melominen on jäänyt vähän vähemmällä tänä vuonna vaikka vesille onkin ollut hinkua. Onneksi tuli nyt lähdettyä kun kelit vielä suosivat ja pääsi ihailemaan syksyn värittämien puiden väriloistoa. Toivottavasti melontakausi ei päättynyt vielä tähän!

Upeita hiekkarantoja riitti!


Käyttäjän AnneD kuva

AnneD

laihomx
Re: Syksyinen melontaretki Päijänteellä

Hieno juttu ja hyvät kuvat! Päijänne on hieno järvi. Myös juosta. Eli suosittelen Kelvennettä myös juoksulenkille.

PiaVil
Re: Syksyinen melontaretki Päijänteellä

Meillä on näköjään kovin yhteneväiset harrasteet ja retkikohteet :) Kävin itse Kelventeellä heinäkuussa melomassa parin Outdoor Siskot -porukkaan (blogi löytyy täältä Relaasta) kuuluvan kanssa ja ihana paikka on! Oli myös ensimmäinen kokemukseni järvimelonnasta, itse melon yleensä aina merellä. Yllättävän isoja selkiä löytyy Päijänteestä, ja tosiaan saa olla kelin kanssa tarkkana. Lähdimme myös tuolta Padasjoen laivarannasta ja vuokrasimme kajakit Padasjoen Ladulta.
Ihanan kuuloinen reissu teillä!

Jännityksellä odotan, tuleeko sinun seuraava rapparisi Isojärven kansallispuistosta, jonne itse ajattelin suunnata viikonloppuna maastopyörän kanssa. :)

AnneD
Käyttäjän AnneD kuva
Re: Syksyinen melontaretki Päijänteellä

laihomx - Kiitos ja joo kyllä muakin ne polut houkutti juoksemaan! Josko sitä ensi kesänä!

PiaVil - Siskot on kyllä tuttua porukka! Kiva kun järkkäätte myöskin kaikenlaista mukavaa ulkoilua! Itse kuulun myös Team Snowflakesiin, joka vastaavasti ulkoilee ja reissaa porukalla monenmoisia lajien parissa. Toivottavasti Isojärven reissu oli hyvä! Me oltiin siellä pari vuotta sitten juoksemassa polkuja ja melomassa 25km jokireitti. Upeita paikkoja sielläkin!

“Happy are those who see beautiful things in ordinary places, while others see nothing.”

http://www.relaa.com/blogi/neito-pihalla-anne-dahlgren