Vuorilta supermieheksi?

20.7. puolenpäivän jälkeen seison Pik Leninin huipulla. Sää oli matkaa suosinut ja topitus meni kohtuu keveästi, vaikka olikin kokonaisuudessaan selvästi raskain vuori tähän mennessä. Relaassakin puuhaava Artturi oli käynyt ko. vuorella 2009 ja siitä saakka se on kummitellut mielessä. Tämä oli tehtävä. Kuitenkin matka jätti hieman kylmäksi, en vieläkään oikein saanut täysillä puskea, haluaisin löytää rajani. 

Pari päivää myöhemmin istuimme laivakonttiin rakennetussa saunassa, oli mieletön tunne saada pestä kolmen viikon rasitukset ja hiet pois, vielä "suomalaisessa saunassa". Perusleiristä löytyi vielä hyvää olutta ja tunnelmaa nosti pieni nousuhumala, kun keskustelu siirtyy triathloniin. Olen parina vuonna halunnut kokeilla, miltä ko. laji tuntuisi ja aikonut ilmoittautua Joroisille, mutta liput ovat kerenneet menemään nenän edestä joka vuosi. 

Viime vuonna pari ystävääni teki ironmanin täysmatkan ja se herätti minussa vahvoja tunteita; ehkä tässä olisi projekti, jossa joutuisi itsensä todella laittamaan likoon, tästä ei selviäisi ihan noin vain vahingossa. Niinpä pienessä ylevyyden tunnossa yhdistettynä kevyyn oluen tuomaan nosteeseen lupasin matkaseuralleni, että ensi vuonna minäkin vedän täysmatkan. Ihan noin vaan, hokkuspokkus! 

Taustaa 

En juuri tykkää harjoittelusta, mutta tykkään osallistua erilaisiin tapahtumiin ja harrastuksen ja työn puolesta tulee silloin tällöin tehtyä matkoja vuoristoihin.  Vuorilla on onneksi vuosien saatossa rakentunut kohtuullinen peruskunto. Kuitenkin täysmatka lienee hieman eri juttu, en ole vielä ihan täysin tajunnut projektin suuruutta. Vaikka lupauksen tekemisestä on kulunut pian 3 viikkoa en ole ensimmäistäkään juoksuaskelta ottanut sen hyväksi. 

Viimeisen vuoden aikana olen juossut yhden 3 tunnin lenkin, Nuuksio Classicin, toisen 7km lenkin ja Helsinki City Runin. Uimassa tullut käytyä muutaman kerran ja pyörällä lähinnä suhannut 3km työmatkaa keväällä. Kävin viime vuonna kohtuu aktiivisesti Crossfitissä treenailemassa, joka ollut nyt talvesta asti ainakin tauolla.  Lajikunto siis ei välttämättä ole vielä ihan 100%..

Hyvillä vehkeillä puoliksi tehty 

Ensimmäisen kaman ostin jo -  360swin SaferSwimmer myy loistavaa huomio/kelluntapussia, joka toiminee aika hyvin avovesiuinnin harjoittelussa. Pussukkaan saa kengät, kännykän ja avaimet ym. Mikäli jotain sattuisi uinnin aikana kelluttaa pussi tarvittaessa. Tuo mukavasti luottamusta ja varmuutta uintiin. 

Toisena kimmokkeena projektille oli ystäväni, joka lupasi lainata hänen pyörää ja märkäpukua projektiin, tai ainakin alkuun, että pääsee hommassa alkuun. Ehkä himo hommaa omat kamat herää projektin aikana. Tänään haen uudet pyöräilykengät, viikonloppuna ajattelin vetää ensimmäiset treenit, jotta näen missä kondiksessa sitä oikein ollaan ja kuinka pitkä matka maaliin todellisuudessa on. 

Filosofia 

Vaikka projekti tulee olemaan iso ja vaatii paljon harjoittelua. Ajattelin kuitenkin olla hurahtamatta, ja kokeilla seurata omaa vuoristoissa kehittämääni treenifilosofiaa: 

- en seuraa erityistä ruokavaliota, pyrin syömään tuoretta, hyvää suomalaista itse tehtyä ruokaa.
- en seuraa valmista treeniohjelmaa. Treenaan fiilispohjalla ja kuuntelen omaa kehoa ja fiiliksiä. 
- en lue triathlon-kirjoja tai tilaa lehtiä 
- en syö lisäravinteita, D-vitamiinia saatan talvella ottaa. 
- vältän liian kireiden vaatteiden ostamista
- pyrin siihen, että homma pysyisi hauskana 

Alustavasti tavoitteena on treenata n. 50h per laji. Tää on kaukana ns. suosituksista, jotka lienee liikkuvan 10-15h viikossa. Uinti on vahvin lajini ja siitä en ole huolissani, pyöräilyä on jonkin verran tullut tehtyä, kuitenkin pisin päivämatka on n. 100km tähän saakka. Kohtuullisen pyöräkunnon saaminen lienee työntakana, jotta tuon 180km jaksanee vetää kohtuullisella tahdilla. Juoksu on hieman mysteeri uinnin ja fillarin jälkeen. Nuuksio Classicin raahustin kylmiltään viime vuonna, mutta aika nyt ei ollut häävi, n. 6,5h. Treenin siis painottunnee pyöräilyyn ja juoksuun. 

Eilen tuli myös luvattua, että osallistun Sysimustalle satkulle myös tänä vuonna. Niin se mieli unohtaa ja kultaa muistot. Ohessa rappari satkulta parin vuoden takaa - Sysimusta satku on ollut mielettömän opettavainen kokemus juuri vuorilla ja uskoisin, että sen tuoma ymmärrys omasta sietokyvystä auttaa myös trian vetämiseen. 

Tästä se lähtee! 

Juha 

 

 

 

 

 

 

Juha Viitala

jeppe jääkarhu
Offline
Viimeksi kirjautunut: 18 tuntia 27 min sitten
Liittyi: 28.10.2010 - 11:23
Re: Vuorilta supermieheksi?

Voimia projektiin! Erityisesti tuosta " vältän liian kireiden vaatteiden ostamista" -kohdasta pisteet kotiin =D

Juha Viitala
Offline
Viimeksi kirjautunut: 3 viikkoa 1 päivä sitten
Liittyi: 30.08.2011 - 13:45
Re: Vuorilta supermieheksi?

Filosofiaa tullaan varmaan hieman päivittämään noiden kireiden vaatteiden osalta :D