Eräopasopiskelijoiden näyttökoe

Osallistuimme keskiviikkona 4.2 eräopasopiskelijoiden näyttökokeeseen asiakasnäkökulmasta, jonka paikkana toimi Seitsemisen kansallispuisto. Oppaat hakivat meidät Etapilta kello 8 aamulla, jonka jälkeen ajoimme noin tunnin mittaisen matkan Seitsemisen kansallispuistoon, jossa nautimme pienen aamupalan joka sisälsi keksiä ja kuumaa juomaa. Oppaita oli meitä vastassa 5, sekä näyttökokeen valvojia 2.

Aamupalan jälkeen oppaat esittelivät meille lumikengät, ja kertoivat hieman niiden historiasta. Sitten harjoittelimme niiden käyttöä pienellä kävelylenkillä metsässä, sekä kävelylenkin päätteeksi pelaamalla lumikenkä-frisbee-peliä joukkueissa, joka oli todella hauskaa sekä hikoiluttavaa!

Luonaaksi saimme linssi-bataatti-laatikkoa ja punajuurisalaattia. Ruoka oli makoisaa ja sitä oli paljon!
Ruokailun jälkeen pääsimme eräoppaiden varsinaisen näytön pariin, joka oli pidempi kävelyreissu metsää pitkin Haukilammelle leirinuotion ääreen. Menomatkalla pääsimme todistamaan Aatun kuvaamaa ja eräopasopiskelijoiden valvojan löytämää hienoa teeren kieppiä, jossa oli suhteellisen iso pökäle. Kun olimme saapumassa nuotiopaikalle ja yritimme ylittää lampea huomasimme, että jään päällä on jotain 5-20cm vettä, jonka johdosta kiersimme lammen, ettei kengät kastuisi. Keitimme nuotiolla pannukahvit ja söimme banaania ja suklaata, sekä yhdet ruisleivät.
Oppaiden taidot olivat kattavat, nuotiokin syttyi hetkessä ja käden käänteessä parilla kiehisellä ja koivun tuohen palalla. Oppaat kertoivat meille pystyyn kuolleista puista eli keloista, asiaa myös riitti Suomen luonnosta ja eläimistä.
Nuotion äärellä tiedusteltiin osaako kukaan kertoa missä on pohjoinen ilman karttaa ja kompassia, jonka osa ainakin taitoi. Sitten etsimme itsemme kartalta, ja lähdimme paluumatkalle. Taukoja pidemmällä kävelyretkellä oli hyvin, eikä liiallinen hiki päässyt valtaamaan, eikä tauot olleet liian pitkiä että kylmä olisi myöskään tullut.

Paluumatkan varrella kävelimme maatilan poikki pitäen pienen tauon, jolla monet ottivat kauniita valokuvia.

Takaisin mökille päästyämme sauna oli jo valmis. Saimme vielä ennen saunaa jälleen pienen välipalan nuotion ympärillä; maustekuppikakkua, keksiä ja kuumia juomia.

Naiset pääsivät saunaan ensin, ja sillä aikaa Pete ja Aatu harjoittelivat vipukeihään heittämistä. Ja yksi lensikin yli käenpesän ja hukkui!
Myöhemmin illasta osa porukasta pelasi jonkinlaista sanapeliä ennen nukkumaan menoa. Yöllä parilla oli hankaluuksia nukkua, mutta sekin johtui vain liiallisesta kahvin nauttimisesta.
Aamulla herätys oli kello seitsemän ja heti herättyä meille tarjoiltiin maittava ja kattava aamupala takkatulen lämmittäessä taustalla. Sytövänä oli munia, leipää, erilaisia siemeniä, paistettua makkaraa, mehua, kahvia, teetä ja muuta mukavaa.

Näyttökoetta ei olisi voinut paremmassa paikassa järjestää, lunta riitti paljon, että lumikenkäilystä sai jotain irti, luonnon keskellä rauhassa oli rentouttavaa kävellä. Lumikenkäily oli kaikille uusi juttu ja siitä mitä oppi oli kaikki uutta tietoa. Erityisesti mieleen jäi takaperin kävely lumikengillä, joka oli yllättävän helppoa, kun painoi sauvat vain lumikenkien kärkeen ja otti askeleen taakse. Lumikengät oli myös mahdollista lukita, jolloin ne ei raahannu askeleen aikana "perässä", mutta kävely oli silloin hieman hankalampaa.
Ryhmänä kaikki vaikutti olevan menossa mukana ja reippain mielin ja kun noin ruuat ja saunat yms. palvelu toimii, niin kuka nyt ei tykkäisi?
Kyyditys pois onnistui myös hienolla TREDUn Hi-Tec minibussilla, jonne kaikki saimme mennä vaipumaan mietteisiin edellis vuorokauden tapahtumista. Lähtö oli tasan kello kahdeksan.
Eräopaskoulutus vaikutti mielenkiintoiselta. Tosin kaupunki mukavuuksiin tottuneelle ihmiselle se voi olla liian luonnonmukainen kokemus, mutta onneksi meistä ei kukaan kauhistunut siitä. Suosittelemme eräilyn aloittamista lyhyillä retkillä, mikäli keuhkonne ovat pakokaasujen kyllästämiä.

Hauskoja eräily hetkiä ja kiitos eräoppaille Kuruun sekä TREDUn loistavalle palvelulle!

Luontopolku/Niina