1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus
HannuV.
Puuvillan ekologisuus onkin puppua

Taas sitä viisastui: puuvillaisten ulkoiluvaatteiden valmistuksessa käytetään enemmän kemikaaleja kuin keinokuituisten.
http://yle.fi/uutiset/ulkoiluvaatteiden_ominaisuudet_tehdaan_kemikaaleilla/6381019

Jasu

Puuvillasta löytyy luomuvaihtoehto, jonka viljelyssä ei käytetä hyönteismyrkkyjä.
http://www.patagonia.com/eu/enFI/patagonia.go?assetid=9023

Fight the anti-rock conspiracy.<br />Support real rock ´n´ roll.

Markku Jussila

Tehotuotantopuuvillan ongelmallisuus on kai ollut aika pitään esillä. Itse olen ainakin pitänyt sekä puuvillan viljelyä että muita tuotantoprosessin vaiheita ekologisesti melko kestämättöminä.

Luomupuuvillan saatavuus on kai todella nihkeää. Ei ole kauaa aikaa siitä kun joku suomalainen pieni muotivaatevalmistaja valitteli tuota luomupuuvillan käytännön saatavuusongelmaa.

Ulkoilijan kannalta luomupuuvilla taitaa esim. lämpöarvoiltaan ihan yhtä huonoa kuin normipuuvillakin? Vai onko luomupuuvilla jotenkin lämpimäpää ja kosteanakin toimivampaa kuin peruspuuvilla?

HannuV.

Mikä on villan ekologinen tase?

Markku Jussila

[quote author=HannuV. link=topic=42698.msg210040#msg210040 date=1353320356]
Mikä on villan ekologinen tase?



En löytänyt suoraan mitään varsinaista suhdelukua tai mittaria valmiiksi laskettuna tyyliin villa vs puuvilla vs jokin tekokuitu.

Olen työkseni tarkastellut asioiden ekologisuutta joskus joten pikaisesti mietein miten olisi lampaiden kohdalla mennyt. Yleisesti kun ajatellaan eläinpohjaisia materiaaleja niin ekologiseen jalanjälkeen vaikuttaisi varmaan esim. seuraavat näkökohdat:

- Eläimen "päästöarvo". Eli märehtiikö eläin vain ei? Märehtivien eläimien metaanipäästöt ja metaania vastaavien kasvihuonekaasujen päästöt ovat suhteessa korkeammat kuin muille eläimillä.

- Eläimen tuottavuus materiaalin suhteen. Montako kiloa tai tonnia kyseisiä eläimiä tarvitaan tuottamaan esim. tonni materiaalia per vuosi?

- Eläimen ravinto. Pitääkö ruokita kaukaa tuodulla (usein soijapohjaisella) rehulla vai riittääkö lähialueen luonto tuottamaan kaiken ravinnon?

- Elinalue ja tilantarve. Kuinka monta aaria tai hehtaaria tarvitaan pinta-alaa tai laidunalaa tuottamaan esim. tonni materiaalia per vuosi? Onko tuo maa-alue tehokkaassa käytössä kyseisellä eläimellä vai olisiko samalle maa-alueelle ns. parempaakin käyttöä?

Nopea pohdinta lampaasta:

- Ei märehdi eli suhteellisen pienipäästöinen "tuotanto-/jalostuslaitos" kyseessä.

- Ilmeisesti tuottaa villaa aika paljon ja aika suuri osa ravinnosta konvertoituu villantuotantoon. Eli tuottavuuskin kohdillaan tällä määkivällä ja kävelevällä "tuotanto-/jalostuslaitoksella".

- Ravinnosta en uskalla arvata mitään. Lyngenissä haikatessa ja Suomessa kotipihoilla eläessään vaikuttaisivat selviävän kokonaan ilman rehuja. Mutta ilmeisesti villavaatteita ostettaessa kyse on ihan muista kuin Lyngenin tai Suomen pientilojen lampaista? Mutta tuskin ainakaan soijapohjaista proteiinirehua tarvitsevat vaan olettaisin lampaiden ruokkimisen onnistuvan aina ihan lähialueensa tai ainakin laajemmin kotimaansa heinä- ja viljatuotannolla.

- Tilantarve taitaa olla aika laaja, mutta muuten hyvä. Lampaiden laidunalueet saadaan kai aika helposti säilymään kestävinä eivätkä yleensä aiheuta esim. aavikoitumista tai vaaranna metsiä. Laidunalue ei edes ole pois esim. virkistyskäytöstä vaan lampaat voidaan sijoittaa tehokkaasti esim. ulkoilevien ihmisten kanssa samoille alueille. Näin ainakin siellä Lyngenissä tuntuu olevan kun yrittää houkutella lampaita väistämään polulta.

Jotenkin tulee siis sellainen fiilis että villalammastalous saattaa ekologiselta taseeltaan olla ihan tolkullista hommaa. Sitä kuvaa varmaan sekin että ekologisuuden sijaan villan kohdalla voidaan siirtyä tarkestelemaan suoraan muita vastuullisuuden osa-alueita, eli eettisyyttä tai eläinten hyvinvointia kun puhutaan esim. villan kerintämenetelmistä jne...

Matti Verkasalo
Käyttäjän Matti Verkasalo kuva

[quote author=Markku Jussila link=topic=42698.msg210046#msg210046 date=1353328295]

Nopea pohdinta lampaasta:

- Ei märehdi eli suhteellisen pienipäästöinen "tuotanto-/jalostuslaitos" kyseessä.



"....Sheep, like other ruminants, have three additional chambers (reticulum, rumen, and omasum) that feed passes through before reaching the ‘true’ stomach (abomasum)."
- piti oikein hakea netistä farmarin eläinoppisivusto, että kehtasi oikaista tuon märehtimistiedon Smile  Muuten hyvää pohdintaa!

Teuwo =;)

No Uusi-Seelanti oli ainankin joskus maailmassa aika hiton iso vähän kaiken lampaisiin liittyvän tuottaja ja viejä.

Paikan päällä bääbäät näytti vetävän huiviinsa ruohoa, heinää, turnipseja ja Swedejä, eli Swedish turnippeja - joka on kai se sortti joka meilläkin kasvaa.

Jälkimmäinen varsinkin kasvelee viileämmässäkin ja niitä kai pannaan peltoon ja niitylle joka ei oikein muuhun kelpaa.

Mutta ainankin eteläsaarella ne läntit joilla lampaiden safkat kasvatetaan ei juurikaan ole pois mistään muusta järkevästä - antaa rehujen kasvaa ja siirtää rajoitinaitaa niin lammakset jäystää kyllä kaiken maasta eroavan huiviinsa.

Tai kai niillä alueilla voisi jotain rehun raaka-ainettakin tuottaa mutta se pitäisi leikata ja prosessoida jne. uskon että bönderveijot ovat kyllä optimoineet maidensa tuottavuuden aika tarkkaan. 


Markku Jussila

[quote author=matti link=topic=42698.msg210053#msg210053 date=1353338654]
[quote author=Markku Jussila link=topic=42698.msg210046#msg210046 date=1353328295]

Nopea pohdinta lampaasta:

- Ei märehdi eli suhteellisen pienipäästöinen "tuotanto-/jalostuslaitos" kyseessä.



"....Sheep, like other ruminants, have three additional chambers (reticulum, rumen, and omasum) that feed passes through before reaching the ‘true’ stomach (abomasum)."
- piti oikein hakea netistä farmarin eläinoppisivusto, että kehtasi oikaista tuon märehtimistiedon Smile  Muuten hyvää pohdintaa!


Hienoa, arvasin että joku tietää paremmin. Kiitos!

Vielä kun saisi varmistuksen sille, ettei lampaat Uudessa-Seelanissakaan talvikaudellakaan joudu turvautumaan mihinkään tuontisoijapohjaiseen rehuruokintaan, niin voitaisiin aika hyvillä mielin julistaa villa ekologiselta taseeltaan hyväksi materiaaliksi.

Mutta vaikka villa todetaan ekologisesti hyväksi, niin silti vertailu luomupuuvillan kanssa voisi olla vaikeaa. Tod.näköisesti silloin olisi kaksi aika ekologista materiaalia vastakkain ja voittajan valinta monimutkaista.

Ihan puhtaasti mutu-heittona sanoisin että villa ja luomupuuvilla voittavat kyllä ekotarkastelussa ihan kaikki keinokuidut ja muut synteettiset materiaalit. Mutta normipuuvillan osalta uskon noita uutisointeja ja veikkaan normipuuvillan häviävän ekotarkastelussa monille synteettisillekin.


Onko muuten olemassa puuvillaisia tai villaisia "puoliteknisiä" housuja tai takkeja? Esim. laskuhommiin sopivia?

Fjällrävenin G-1000 on ainoa nopeasti mieleen tuleva puuvillaa käyttävä "puolitekninen" takki- ja housukangas, mutta siinäkin puuvilla on vain 35% ja loput ihan kunnon synteettistä muovia eli polyesteriä. Ja Fjällrävenin käyttämä puuvillakin on normipuuvilla eikä edes luomua. Eikä edes G-1000:sta tehdä silti laskuhommiin sopivia vaatteita, vaan pelkkiä vaellus- ja retkeilyvaatteita.

Mikko S

Vaatteen ympäristökuormasta suurin osa muodostuu vaatteen ylläpidosta (pesuun käytettävä energia, vesi, pesu- ja käsittelyaineet). Ylipäätään ympäristökuormaa arvioitaessa on hyvä pohtia tuotteen koko elinkaaren vaikutuksia mukaanlukien kierrätys-ja uudelleenkäyttö.

Tätä taustaa vasten villatuote on ekologinen valinta sillä se vaatii merkittävästi vähemmän pesua verrattuna keinokuituiseen tuotteeseen. Lisäksi villatuote hajoaa luonnossa kun tuote on loppuunkäytetty.

Ikävä kyllä mikään raaka-aine ei ole täysin ongelmaton. Villallakin on omat ongelmansa kuten lampaiden hormonihoidot, maaperän eroosio ja luonnon yksipuolistuminen.

Henkka J.

Ekoloogisuus kysymyksessä ei mielestäni saa unohtaa tuottavuutta pinta-ala kohden.

Se että tuotetta tuotetaan tehotuotantona ei välttämättä ole sen vähempi ekogolista verrattuna että sama määrä tuotettaisiin egologisemmalla menetelmällä mutta viljelysala on moninkertainen verrattuna tehotuotantoon.

Mitä tulee villa vs puuvilla niin tässä taitaa puuvilla viedä voiton helposti pinta-alaa kohden.

Jos kaikki tehotuotanto viljelmät muutettaisiin luomuviljelmiksi niin taitaisi pari neliökilometriä sademetsää olla vain alkulämmittelyä.
Saati jos korvattaisiin villalla puuvilla.

Sen sijan että mietitään kumpi on egologisempaa luomu vs teho tuotanto pitäisi pyrkiä löytämään egologisempia kasvi- ja hyönteismyrkkyjä sekä ravintoaineita maaperälle tai vaihtoehtoja niille jotta saadaan tuottavuus kasvamaan pinta-alallisesti.

Markku Jussila

[quote author=Henkka J. link=topic=42698.msg210101#msg210101 date=1353412228]
Ekoloogisuus kysymyksessä ei mielestäni saa unohtaa tuottavuutta pinta-ala kohden.
....
Sen sijan että mietitään kumpi on egologisempaa luomu vs teho tuotanto pitäisi pyrkiä löytämään egologisempia kasvi- ja hyönteismyrkkyjä sekä ravintoaineita maaperälle tai vaihtoehtoja niille jotta saadaan tuottavuus kasvamaan pinta-alallisesti.



Täyttä asiaa tuon tuottavuus per pinta-alan korostaminen.

Mutta juuri luomutuotannon lannoite- ja tuholaistorjunta onkin kehittynyt aivan helvatusti viimeisen 10 vuoden aikana. Maailmalla alkaa muutamien lajikkeiden kohdalla olla jo esimerkkejä uuden sukupolven luomutiloista, joissa tehokkuus- ja kasvulukemat voittavat jopa perinteiset "tehotilat".

YLEllä oli noin vuosi sitten sellainen moniosainen tv-sarja, jossa tutustuttiin uusimpiin luomutuotannon innovaatiojuttuihin eri mantereilla. Siellä esiteltiin monta päräyttävää esimerkkiä. Usein kyse ei ollut perinteisesti pelkän suoraviivaisen lannoite+myrkky jutun kehittämisestä, vaan enemmän koko kasvatusprosessin ja tilan kokonaisvaltaisesti uudellenmiettimisestä. Noissa uusissa järjestään se uudenlainen luomupohjainen toteutus voitti saman alueen epäluomutilat.

Laittakaa linkkiä ja vinkkiä jos joku muistaa tuon YLEn sarjan nimen.

Luomun leimaaminen tehottomaksi on siis tavallaan ainakin teoriassa vähän vanhentunutta argumentointia. Mutta käytännössä toki varmasti edelleen liian suuri osa (vanhanaikaisista) luomutiloista on vähän tehottomampia kuin  epäluomutilat.