Mt. Logan -retkikunta jumittaa Kluane Lakella odottamassa sääikkunaa. Blogissa lyhyesti infoa vuoresta.
------------------------------------------------------------------
Lue kokonaan.
29. toukokuu 2012 - 13:06
#1
Sääikkunaa odottelemassa Kluane Lakella (Mount Logan - suomalaisretkikunta Kanadaan)
Toivottavasti sääikkuna löytyy ja pääsette yrittämään huiputusta, onnea yritykselle ja pysykää pystyssä. kun olette suksilla liikkeellä. ns. normaali-reittiä.
Itsellä oli muutama vuosi sitten suunnitelmissa yrittää em. vuorelle East ridgen-kautta, mutta tuli esteitä ja nyt ikää liikaa em. haastavaan yritykseen.East ridgen reittihän on erittäin raskas ja suhteellisen haastava kiivettävä.
Ja tosiaan ne mantereen toiseksi korkeimmat ovat erittäin haastavat, kuuluuhan niihin mm K 2 ja käsittääkseni kaikki ovat haastavampia kuin ns. mantereiden korkeimmat mäet.
Poikien noususta ei ole tullut päivitystä.
Ovatko päässeet vuoren juurelle ja aloittamaan nousun ??! 8)
Ei ole kuulunut päivityksiä. Oletan, että kertoo siitä, että ovat päässeet vuorelle ja hommiin. Palannevat taajuudelle lähipäivinä.
---------------------------------------
Elämä on ulkona. Relaa netissä.
---------------------------------------
Ovat päässeet vuorelle. Ovat nyt olleet muutaman päivän King peakin ja Queen peakin tienoilla.
Meikäläisen osalta leikki Loganilla loppui pari päivää sitten ilmeisesti keuhkoputkentulehduksen aiheuttamaan vuoristotautiin. Alas tultiin kakkos leiristä helikopterin avustuksella. Oli ehditty viemään jo varusteet kolmosleiriin ja periaatteessa tilanne oli ihan hyvä - saumat myös huiputukselle oli vielä aikataulurajoitteista huolimatta olemassa.
Päätös oli vaikea, mutta kun näytti siltä, että tossa ois ainoa lähiaikoihin istuva sääikkuna pelastautumiselle, ei uskaltanut jäädä odottelemaan, josko antibiootit pelastais tilanteen.
Kirjoittelen tonne blogiin lähiaikoina lisää.
No nyt sitä lisätarinaa ois: http://www.relaa.com/mount-logan-suomalaisretkikunta-kanadaan/ja-mit%C3%A4-sitten-tapahtui
Sinällään ikävää, että huiputus jäi porukaltanne saavuttamatta ja osaltasi em. sairaus, mutta uusia kokemuksia tuli.
Huomioden em. vuoren olosuhteet ( lähinnä kylmyys ja myös korkeus ) päätös paluustasi oli varmaankin oikea.
Omalta osaltani tiedän ( 30 vuoden kokemus ylävuoristosta ), että peruutttamispäätöksen tekeminen on aina vaikeaa...mutta pääosin oikeaan osunut valinta.
Taitaa tää pakkien ottaminen olla laajemminkin kiipeily- ja vuorilajien ominaisuus.
Pakkeja on tullut otettua nyt niin vuorikiipeilyn, kalliokiipeilyn, laskemisen, kuin jääputouskiipeilynkin alalta... jääputouksilla selvästi eniten, mutta se varmaan johtuu ihan vaan pelkästään siitä, että niitä jääputouksia on tullut hakattua eniten. Toisaalta tollaset "päiväpakit" ei harmita ihan niin paljoo kuin tällaselta isommalta retkikuntareissulta otetut pakit.

Mutta oikeassa olet: Pakit on kokemus sekin - ja kokemus auttaa ens kerralla. Eikä toi reissuun lähtö kyllä harmita pätkääkään - lähinnä se, että ei tajunnu aloittaa antibiootteja tarpeeks ajoissa ja että ei tajunnu levätä sillon kun ois pitänyt. No sellasta se on, virheistä on opittava - tehdään muita virheitä ens kerralla.