Viimeinkin vuorilla

Koko konkkaronkka perillä Chamonixissa. Kiipeilyä, laskemista ja totuttelua vuorielämään.

Sami saapui Nixiin jo reipas viikko sitten. Hän ajoi Oulusta muutaman mutkan kautta Helsinkiin ja hyppäsi sieltä auton kanssa lauttaan Travemündeen Saksaan. Saksasta ajoa Chamonixiin oli vielä tiukat 12 yön pimeää tuntia eli noin 1200 kilometriä, jotka autokin kesti kunnialla. Perillä mies ei päässyt heti ottamaan lepiä, vaan hiihtopummille tyypilliseen tapaan piti hommata yöpaikka tyttöjen tuloon asti. Yöpaikka järjestyi lopulta tutun luota.
 

 

Toppia kohti

Kelit olivat suosiolliset, ja Samin hinku vuorille kova. Laaksossa hissin päivälippu maksaa 60 euroa, joten oli syytä kysellä järkevämpiä vaihtoehtoja. Niin sanottu rapid card oli paras vaihtoehto. Kortista maksetaan muutaman kympin rekisteröitymismaksu, jonka jälkeen hissilipun päivämaksu on 30-40 euroa riippuen ajankohdasta ja mahdollisista tarjouksista.

Sami lähti parin suomalaisen kaverin kanssa kiipeämään Aiguille du Midin Cosmique -harjanteen. Sami vei köyttä ja kaverit jännitti perässä. Reitti lähtee 3600 metrin korkeudesta, ja korkeus ottikin yllättävästi kroppaan. Paha huimaus talttui energiageeleillä, vedellä ja vanhalla (jääräpäisellä) tottumuksella.. "Ei tunnu missään."

 

 

Loistava päivä vuorilla ei tullut ihan ilmaiseksi, ja muutamat seuraavat päivät Samilla menikin huimauksesta ja oksennustaudista kärsien.

Toipumisen jälkeen Sami kävi laskemassa suomalaisporukalla legendaarisen Vallée Blanche off-piste-reitin. Reitti on 17 kilometriä pitkä ja lähtee reilusta 3800 metristä. Alunperin tarkoitus oli laskea jäätikkö eri reittiä (Gros Rognon), mutta lumitilanteen vuoksi porukka päätyi laskemaan perinteisen klassikkoreitin. Reitin alku meni pahassa sinkissä ja porukka joutui pysähtymään jäätiköllä tunteroiseksi. Lopulta taivas avautui ja loppulasku menikin melko hyvässä auringon paisteessa.
 

 

Koko porukka koossa

Terhi ja Ärmyli lensivät Oulusta ensin Helsinkiin ja sieltä Geneveen. Tytöt yöpyivät Helsingissä, joten Ärmylin ei tarvinnut istua koko päivää lentokoneessa. Mukana oli käsimatkatavarat ja vaunut. Lapsen kanssa matkustaessa palvelu kentillä ja koneessa on yleensä hyvää ja joustavaa. Geneven kentällä vastassa oli Sami-iskä ja loppumatka Chamonixiin taittui autolla.

 

 

Kämppä osoittautui hyväksi ja kompaktiksi, ja Ärmylin leluvuorta lukuunottamatta melkein kaikki kamatkin saatiin järjesteltyä muualle kuin lattialle. Ikkunasta on aivan loistava näköala suoraan vuorille ja kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. Pari ensimmäistä päivää meni matkasta toipuessa, käytännön asioiden järjestelyssä ja ihan vaan fiilistellessä tuulisia ja sumuisia sadepäiviä.

 

Seuraavassa postauksessa luvassa touhuilua vuorten rinteillä ja toivottavasti aurinkoisia ilmoja!

Seuraa meitä myös Instagramissa. Mukana menossa myös Cébé, Black Crows, Lajikumppanit Oy ja lapittaako.fi?

 

- Sami, Terhi ja Ärmyli

haapasalmikallinen