Kaikkien tyttöjen puolesta!

Lähetin hakemukseni Kapua Etiopia 2014 -ryhmään, koska en oikeastaan voinut muutakaan. 2014 Kapua -keräyksen kohde, kehitysmaiden naisten ja tyttöjen elämänlaadun parantaminen, on minulle tärkeä teema, jonka parissa haluan tehdä töitä. Olen jo saanut mahdollisuuden tutustua moniin naisiin ja tyttöihin Tansaniassa ja Namibiassa. Toisinaan pysähdyn miettimään: Mitähän näille tytöille ja naisille tapahtuu elämän varrella? Toivon, että heillä olisi mahdollisuus opiskella, päättää itse milloin aika on kypsä perheelle ja lapsille ja ennen kaikkea toivon, että he saisivat elää turvassa.

Minut on kasvatettu uskomaan omiin taitoihini ja kykyyni oppia. Suomen maksutonta koulujärjestelmää olen hyödyntänyt jo kolmen tutkinnon verran. Toisaalla, kaukana Afrikassa, ikäiseni nainen on luku- ja kirjoitustaidoton. Unesco on ilmoittanut, että YK:n lukutaitotavoitetta ei tulla saavuttamaan vuoteen 2015 mennessä. YK:n vuosituhattavoitteiden määräajan umpeutuessa maailmassa arvioidaan olevan vielä noin 750 miljoonaa lukutaidotonta aikuista. Heistä kaksi kolmannesta on naisia. Omat kokemukseni vapaaehtoistyössä ovat tuoneet asioita lähemmäksi. Kaukana Afrikassa ei enää olekaan niin kaukana, kun asioilla on kasvot.

Tyttöjen ja naisten asioihin keskittyminen ei tarkoita sitä, että pojat ja miehet suljetaan porukasta pois. Päinvastoin. Pojat ja miehet tarvitaan mukaan ja heidän sitoutumisensa asian puolesta on ensiarvoisen tärkeää, jotta muutosta voi tapahtua. En pysty uskomaan, että ikivanhoja naista alistavia yhteiskuntarakenteita ylläpitävät miehet ihan vain silkkaa pahuuttaan. Käytännössä asia taitaa olla niin, että pojat ja miehet toimivat, kuten heille kotona ovat isät ja äidit opettaneet. Asiat eivät siis muutu hetkessä. Joskus muutoksiin tarvitaan sukupolvi, ehkäpä kaksikin. Tärkeää kuitenkin on, että asioihin vaikutetaan.

Osa minusta lähti mukaan hommaan puhtaasti itsekkäistä syistä. Haluan kokea olevani enemmän kuin tekemieni töiden summa ja mukana tekemässä jotain, jolla on merkitystä. Aika uudelle projektille, jossa haastan itseäni myös fyysisesti, on minulle juuri oikea. Minä haluan parantua työnarkomaniasta. ”Relaa hei vähän!” Helppo sanoa, mutta vaikea toteuttaa. Relaan sitten, kun olen tehnyt työt A, B ja C sekä suorittanut askareet D ja E.

Aktiivisista urheiluvuosistani on aikaa reippaasti yli kymmen vuotta. Muistan kyllä hyvin, millaisesta liikunnasta sain iloa. Miten sen ilon taas löytää kaikkien näiden vuosien jälkeen, se onkin sitten toinen juttu ja minulle haaste. Suurin remontti pitää minun tapauksessani tehdä pään sisällä ja opetella ajattelemaan, että minulle itselleni, liikunnalle ja hyvinvoinnille varattu aika on ihan yhtä tärkeää kuin työ. Näillä puheilla, minusta itsestäni siis tulkoon itselleni tehtävä A.

Aikaisemmilla Tansanian reissuillani olen tuijotellut haaveilevasti Kilimanjaron lumista Uhuru Peakia. Kapuamisharrastusta on kiva aloitella motivoituneessa porukassa ja hyvän asian puolesta. Perhosia on vatsanpohjalla jo nyt. Jännittävä, tunteikas, haastava ja hieno matka on alkanut.

 

Käyttäjän KapuajaAija kuva

KapuajaAija