Uusi kausi!

Teksti: Arto Majava, 2.10.

Lunta ei Lyngenissä näy kuin pieninä pilkkuina nettikameroissa. Ennusteet lupaavat hulluja lämpötiloja, 14 C, lokakuun alussa! Hymyssä suin ollaan kuitenkin aloittelemassa uutta kautta.

Automme saapui jäämeren rantaan ja samalla meidät saavutti sääennusteen lupailema matalapaineen rintama hulluine tuulineen. Ajelimme vesisateessa tuttuun Tamokin laaksoon ja pääsimme yöpymään kylmään kylätaloon, Husetiin.

Aamulla ikkunasta kurkatessamme huomasimme Pohjois-Norjan ruskan vaihtuvan pikku hiljaa alkutalven rospuuttokeliksi. Sade ja tuulenpaukutus jatkui pitkän aamiaisen jälkeenkin. Päätimme kuitenkin lähteä kokeilemaan Gore-Texin vedenpitävyyttä monelle suomalaislaskijallekin tutun Mustikkavuoren rinteille. Missionamme oli löytää Panun sukset.

Panu jäi vyöryyn viime joulukuun alussa 2010. Hän hukkasi rytäkässä sukset ja selvisi nipin napin hengissä alas vuorelta. Nyt palasimme paikalle paitsi etsimään suksia, myös palauttelemaan mieleen tunnelmia vyörystä.

Kartan, valokuvien ja Panun muistikuvien perusteella löysimme sukset vajaat sata metriä puurajan alapuolelta. Vyöry lähti parisataa metriä ylempää. Kaatuneita puita ja muita esteitä on jokapaikassa. Panu osui vyöryn aikana kahdesti puuhun ja sai vain puujalan muistoksi tapahtumasta. On pieni ihme, että mies kävelee vielä tänne noutamaan suksensa.

Illan suussa Tamokin laakson isäntä Aadne lämmitti meille rantasaunan. Saunassa kuulemme kesän olleen kuuma myös Tamokissa – lämpimin sitten 30-luvun.

Seuraavana aamuna mittari näyttää jo neljää pakkasastetta. Keli on kirkastunut. Lähdemme ulkoilemaan vuorilla upeassa syyssäässä ja etsimään jotakin laskettavaa. Huomaamme lämpimän kesän todella vaikuttaneen jäätiköihin ja ikilumialueisiin.

Viime vuonna tässä vielä laskettiin samalla paikalla

Mesta, jonne suuntaamme, sijaitsee Lakselvtindanen upeassa vuoriryhmässä keskellä Lyngenin niemimaata. Kuru on nimeltään Oikea nivustaive. Paikalle päästyämme huomaamme sen olevan lähes lumeton ja päivän pläni meni uusiksi.

Etsimme uusia paikkoja mutta huomaamme saman lumettomuuden kaikkialla. Kello alkaa uhkaavasti siirtyä ehtoon puolella haikkia ajatellen. Päätämme käyttää lopun päivän jäätiköiden tarkasteluun Lyngenin niemimaan eri puolilla.

Huomenna on uusi päivä ja teemme uuden yrityksen löytää lunta! 

http://www.relaa.com/keskustelu/index.php?topic=37532.0

Juho Karhu