Intian erikoisuuksia ja tilanteita Kashmirissa


Ihan ok maisemat näillä kulmilla. Ja hyviä mestoja hiihtokeskuksille.


Teksti ja kuvat: Ape Majava

(Lisää kuvia tekstin jälkeen)

Intia..

Tunne siitä, että pääsen Himalajan syliin laskemaan, on varmaan yksi unelmieni täyttymys!

Matkaan, ja kulttuurishokki iskee heti, kun Delhin lentokentän sisätiloista astutaan Intiaan. Oon mie kuullu tän homman: "Joo, ota 500 vuotta pakkia ja koeta ajatella se porukka sinne mutakujille pyörimään."

Silti:
Delhin väenpaljous ja ihmisten päämäärätön meno uuvuttaa rauhallisemmankin kaverin aika nopeasti. Täältä haluaa pois.

Pyöritään kulttuurimatkalla ja nukutaan yhden paikallisen jannun kämpillä - jees meno loppujen lopuksi.

Hankitaan niin hämärästä mestasta lennot, kuljetukset ja majoitukset Kashmirissa, ja maksetaan ihan ok hinta.

 

Kohti Kashmiria

Srinagar, joku "pikku" vuoristokaupunki, niin varmaan.  Kolme miljoonaa ihmistä repii keuhkoihin Kashmirin bensaa ja savuavaa hotpottia viittojensa alla. Aina ihanassa vilkkaassa sekasorrossa myös täällä vuorien alla, tänäkin päivänä.

Srinagarin lentokenttämeininki muistuttaa minua armeija-ajan häsläyksestä ja lomakkeiden täytöstä. Mulle Intia rupeaa näyttäytymään hyvin ei-kiinnostavalta maalta!

Onneksi Dal-lake on mielettömän hieno!! Samoin järvellä toimivat ystävälliset ihmiset. Nämä tekijät alkavat saada pohjoisen pojan sydämen lämpiämään jääkylmässä Dal-laken houseboatilla.

Laivalla nukun kaikki mun vaatteet päällä ja peittelen itseni kolmella viltillä kämpässä, jossa lämpötila on miinuksen puolella. Kaikki palelevat ja ihmettelevät menoa. Täällä Srinagarissa on karkeasti neljästä viiteen kuukautta talvi, sitten taas lämpiää.

Dal-lakella tapaamme meidän Intian-reissun tärkeimmän ja nopeimman jäbän, Alin, joka on täynnä elämää. Sattumalta ollaan sen veneessä ja se on käymässä Delhistä täällä. Aletaan porukassa säätään asioita.

Kulttuureillaan Srinagarissa pari päivää ja kuunnellaan Alin läppiä elämästä täällä ja freelancerin meiningeistä. Yleisellä tasolla aika sekavaa välillä, mutta Intia on seko paikka.

 

Gulmarg!

Vihdoin vuorille!!

Keskus on pienoinen pettymys vuoria ihannoivalle miehelle. Hiihtoalue on aika tylsä: samankaltaisia +30-asteisia kuru/oja/bowl-muodostelmia ja loivaa metsää.. Toppihissi menee 4000 metriin tasaiselle huipulle, jossa on saman näköistä muotoa kymmenen kilometrin verran.

Isot hienot vuoret siintävät kaukana.

Mutta luonto kasmirissa on tajuttoman kaunista, puut ovat valtavia! Eiköhän pujotella.

Lumet ovat vähissä ja kaikkialla on vyöryjä. Hiihtopäiviä ei ole monta, eikä toppi aukea ennen kuin tapahtuu jotain ihmeitä. Matskut pitäisi saada purkkiin. Alkaa pikkasen hikoiluttaa...

Haastattelemme aluen lumiturvallisuudesta vastaavaa miestä. Brian on kaverin nimi ja Brian kertoo samat huonot uutiset vallitsevasta lumitilanteesta.

Toisena mäkipäivänä hajoaa tuolihissi. Kunnon pelikaani turbiiniin. Pitää tilata osa Ranskasta, se kestää rapian intilaisen viikon. Jäljelle jää Messilän korkeuserolla oleva jyrkkä metsä gondolin väliaseman alle. Loppu on tasamaata ja loivaa laskua kohti gondolin ala-asemaa.

EI muuta kuin taksihiihtoa, siis. Lasku Gulmargista Tangmargiin on kuulemma hyvä, mutta lunta ei ole riittävästi. Mitä me tehhään?!

Ei auta kuin haikata. Mahavaivat iskevät ryhmäämme, ja saamme Nyykkarin kanssa kuvatuksi jotakin haikkaamalla. Korkeille isoille linjoille ei ole asiaa, siellä vaanivat vyöryt. Taistelemme haikkaamalla seuraavat kolme päivää tekemällä lyhyitä vetoja metsiköissä. Nippa nappa saamme jotain esityskelpoista tavaraa tehtyä.

Viimeinen päivä törmässä ja mun synttärit: uutta lunta on puoli metriä, pääsemme vähän laskemaan gondolin kyyditsemänä. Toppi ja tuolihissi kuitenkin edelleen pois pelistä. Pitää lähteä pois vuorilta. Ottaa päähän jättää Himalaja taakse ilman, että pääsee sitä kunnolla kokeilemaan.

 

Kolari

Hengenlähtö ei ehkä ollut lähellä, mutta mun puolelle se auto osui. Meidän kuski mokas, paska jäbä. Hötkyilee ja häseltää, meinaa mennä hermot. Työnnämme toisen auton penkasta pois.

Takaisin Dal-lakelle. Aamun lento Japaniin on peruttu, koska maassa on lunta tai kiitoradalla sumua, tai jotain. Kulttuurikierrosta ja curryn syömistä. Selkäni jumahtaa. Alaselkä on viimeksi oireillut kolme vuotta sitten ja nyt se menee kiinni, samalla mies menee linkkuun.

Saamme onneksi uudet lennot, Ali on apunamme! Srinagarin kentällä on järjetön tappelu. Ruuhkaa on ja kaikki haluavat koneisiin, on tuplabuukkauksia ja vaikka mitä. TÄllaista sotaa en ole nähnyt missään.

Pääsemme lopulta Delhiin Alin mestoille. Löytyy ihan siisti mesta ja ollaan ekaa kertaa tyytyväisiä Delhissä. Mun selkä ei tosin ole kuosissa. Mutta lämmintä vettä suihkussa kuitenkin. Jo toisen kerran suihkuun kahden viikon aikana. Eihän tässä olla kuin viisi päivää haikattu...

 

Kohti Japania

Delhin kentän vastaus: teillä pitää pojat olla lento Japanista pois. Kaksi tuntia aikaa ostaa lento pois Japanista tai jäädään Delhiin.Viisi minuuttia ennen portin sulkeutumista virkailija päästää meidät läpi, todisteenamme on kännykällä tietokoneruudusta otettu kuva, jossa ilmenee, että meillä todella on lentovaraus pois Japanista.

Loppujen lopuksi Intia on paska maa, ja paska maku jäi suuhun.

Menen kuitenkin joskus laskeen niitä mäkiä sinne. Haikkimestoja löytyy niin paljon kuin jaksaa tampata.

Ihmiset ovat avoimia ja mukavia, vuoristossa oli mukavaa olla. 


Ja sitten kuvasatsi:


Kukaan ei ole koskaan meitä vastassa!



Tää oli eka näkymä! Intia vastaan me.


Pujottele tuolla! Normi Delhin menoa.


Katulapset oli liekeissä!


Nyykkari ja blumi on pikkasen empivät. Tältä jäbältä ostettiin liput Kashmiriin.


Tältä sama mesta näytti ulkoa.


Lokaalijätkiä Delhistä, tarjosivat yöpaikan ja hyvät ruuat!


Dal-järvi Srinagarissa on kertakaikkisen upea!


Keskimmäinen on meidän houseboat-residenssi.


Ali!  Full of life... Niin hyvä ukkeli, jeesas meitä ja tulee Suomeen pyöriin varmaan kesällä. Pyörittää matkatoimistoa Intiassa.


Ali rakentaa itselleen uutta house boattia, ja kaiverrushommat sitten kestää.. Käytiin tsekkaan työtä ja aivan upea laiva tulee! Kolme vuottaovat nyt vääntäneet, kaiverrukset loppusuoralla. Kaikki tehdään käsin, myös huonekalut.


Komeeta hommaa... Vieressä se Kashmirin kuuluisa savuruukku.. Noita ne jemmaa viittojensa alle, ja savunhaju on kaikkialla.


Alin frendejä.. Mustafa keskellä kertoi loistavia Crocodile Dundee -tyylisiä kommelluksia suurkaupungissa. Kashmirin poika oli käyny seikkaileen moderneissa kuvioissa. Unohtumaton kokemus oli olla noitten heppujen kanssa.


Gulmarin hiihtoaluetta, oikealla menee hissilinja. Tuollaista harjaa on koko hiihtoalue. Ihan jees, mutta kun muutaman päivän laskee, alkaa tehdä mieli jotain muuta. Vaikka ei me tuonne ylös kertaakaan päästy.


Lokaali vapaahiihtelijä. Mestoilla pyöri hyviä paikallisia laskjoita.


Lumet vyöryivät.


Hajos ihan käsiin...


Nanga Parpat, kasitonnisten aluetta.


Lyhyt mettäosuus gondolin väliasemalta alas oli hyvää...


Penkkihissi hajoaa, miehet ei vielä, mutta kohta nekin!



Haikki alkaa. Intialaisia on joka paikassa, farkkujäbät lähti Nyykkarin perään, hehee.


Tämä jotenkin kuvastaa tätä toimintaa...


Metät onneksi toimi!


Puut on tosi kookkaita.


Joku uusiseelantilaisen hiihtolehden tyyppi lähti meidän perään: Blumi hoiti ammunnan kotia.


Sitten lävähti 50 senttiä puuteria.


Päästiin viimeisenä päivänä vähän pehmeelle. Vyöryi tosi herkästi tämäkin lumi, tosin.


Takaisin Dal-lakella, joka oli jäätynyt. Kynsittiin pimeellä takaisin laivaan ootteleen aamun lentoa kohti Delhiä.


Aamutuimaan kentälle. Ei mihinkään, koneet peruttu. Ootellaan päivä ja toivotaan seuraavan hyvän päivän lentoja...


Se parempi lentopäivä. Venataan Srinagarin lentokentän hangaarissa tai jossakin en minä tiedä mestassa lentoa...


Takas Delhissä.. tää on seko paikka...


Normia.


Loppujen lopuksi päästiin Intiasta pois, hyvä niin... Takas pitää joskus mennä vaikka paska maku jäi suuhun. Huonoa tuuria sattui meille tietty aika paljon. Timanttinen Hiutaleen jakso saadaan kuitenkin tehtyä, sen verran kommelluksia sattui matkan varrella!

Nyt kun saisin mun selän kuntoon ja pääsis kunnolla jatkamaan matkaa. Japanissa ollaan ja täältä lähtee seuraavat raportit!

Terveisin Ape, joka kävi Intiassa...

(Kiitos Artulle päivitysjeesistä!)


http://www.relaa.com/keskustelu/index.php?topic=39300.0

Head Posse