Arktinen varuste-trilogia, episodi 3

Sekalaisia seikkailuvempeleitä

Suurimman osan varuste-arsenaalista muodostaa vaatteet, majoittumisvempeleet ja liikkumiseen vaadittavat tavarat. Näiden lisäksi on kuitenkin mukana kaikenlaista nippelinappelia ja dingelidangelia joita tarvitaan jäällä. Muun muassa elektroniikkaa ja sähkövempeleitä on matkassa vaikka ja kuinka, lisäksi ensiapu-välineitä sekä korjaustarvikkeita on mukana paljon. Myös keittiötä kalusteineen riittää oikein mukavasti kiskottavaksi. 

Entisaikain arktinen seikkailija saattoi kantaa mukanaan kameraa joka painaa enemmän kuin koko meidän nykyaikainen sähköelektroniikka-arsenaali. Näin se vaan menee, kehitys kehittyy huikeaa vauhtia. Jos verrataan pelkästään Reissu-Petejen 2003 retkikunnan viestintävempeleitä nykyvekottimiin niin on painoluokat ja käytettävyys aivan eri galaksissa. 

Iridiumin GO! aparaatti jolla hoituu yhteydenpito

Grönlannin viranomaiset vaatii lupaehdoissaan että mukana täytyy olla sateliittipuhelin, meri-VHF-käsiradio ja PLB-lähetin. Sateliittipuhelin on sinällään aika simppeli peli, ikään kuin kännykkä mutta varsinkin Iridiumin verkossa toimii ihan missä vaan kunhan karmeita maastoesteitä ei ole. Meillä matkassa on Iridium 9505A luuri joka ei suinkaan ole uusinta uutta mutta toimiva peli. ( Kiitos Kossulle lainasta! ) Hieman vintagen puhelinvalinnan rinnalle meillä on täysin uuden karhea ja ihmeellinen Iridium GO!-sateliittikommunikaatioaparaatti ( jota voi jatkossa vuokrata Ankarat Avotunturit-posselta. ) Siinä missä ennen vanhaan pelattiin kaikenlaisten datakaapeleiden kanssa niin tämän vempeleen kanssa täräytetään noin maksalaatikkopaketin kokoisesta häkkyrästä antenni pystyyn ja boom tarjoolla on wifi jonka kautta voi Iridiumin mobiiliapeilla lähettää mailia ja kuvia sekä soittaa ihan perus mobiililaitteilla. Me käytellään GO!:ta ihan perus 8” pädillä ja varalla on vanha iPhone jos pädi päättää laueta.

Sähköromua; Iridiumin 9505A, Suunto Ambit 3HRt, meri-VHF, PLB, Silwan windstation, Olympoksen järkkäri, iPhone, ääninauhuri, 2xGarmin GPS, GoPro 3+, Bruntonin lisä-akku edelliseen, GoalZeron Sherpa50 virtapankki sekä Nomad13 aurinkopaneeli tuunatulla takakannella, läjä piuhoja ja Olympoksen pokkari. Tästä kuvastu puuttuu vielä toinen GoPro, Iridium GO! ja monitoimilaturi sekä vähän kaikkea pientä.

Meri-VHFn rooli pakollisissa varusteissa on hieman ristiriitainen, aparaatilla voi hätätilanteessa yrittää täräytellä ilmailun hätäjaksolle ja saada siten yhteyden viranomaisiin. PLB eli personal location beacon taasen on ehta hätälähetin joka ottaa qusot sateliitin kautta viranomaisiin ja ohkaa myös ikään kuin VDF-majakkana apujoukot paikalle.

Perus GPSejä meillä on matkassa kaksin kappalein, Garmineita molemmat. Näihin syötetään valmiiksi jono pisteitä sekä alun ja lopun reititys. 90% matkastahan me kuljetaan tasan suoraa viivaa. Lisäksi meillä on GPSeillä varustetut Suunnon Ambit 3set molemmilla joten GPS-vermeitä on ihan omiksi tarpeiksi. Kyllä meillä on kompassejakin matkassa ja niillä se pää-asiallinen suunnistaminen tapahtuu.

2014 Tatsikistanin reissulla käytin samanlaista Nomad13-paneelia, kelpo peli

Tähän päälle kun lisätään kaksi GoPro:ta, Silwan tuulimittari, digijärjestelmäkamera, pokkari ja mp3-soittimet sekä näiden lisä-akut, piuhat ja laturit niin onhan sitä rompetta. Luonnollisesti vempeleet kaipaa virtaa, kiinteillä akuilla olevat aparaatit saa virtansa joko suoraan GoalZeron Nomad13 aurinkopaneelista tai Sherpa50 virtapankista. Näiden päälle meillä on mukana myös varalla oleva Bruntonin virtalähde jonka saa yhdistettyä kiinteästi GoPro-kameraan jolloin pitäisi timelapsetkin onnistua ainakin akkukeston näkökulmasta. Mukana on myös pari settiä akkuparistoja ja monitoimilaturi joka lataa nämä ja muutamat akut joita ei usbilla pysty lataamaan. Kaikki tämä kulkee näppärästi ns. latauslaatikossa jota lämmitetään kiehuvalla vedellä täytetyllä pullolla. Kamerat kulkee päivällä kahdessa Ortliebin vesitiiviissä kameralaukussa mistä ne saa näppärästi käyttöön tarvittaessa.

Se sähkölaitteista. Ihmisen pitää syödä ja juoda myös hiihtovaelluksella. Valitettavasti äiti ei ole matkassa laittamassa murkinaa joten joudutaan itse kokkailemaan, itse murkinoista kirjoittellaan vielä erikseen. Keitinlaatikko tulikin jo esiteltyä aiemmassa postauksessa, sen vempeleen virtalähteenä toimii kaksi MSRn XGK-bensakeitintä. Nykyään Grönlannistakin saa whitegasia joten ei tarvitse käryyttää kerosiinia. Mukaan lähtee 20L poltsikkaa eli noin 0,5L per päivä. Meillä on neljä polttoainepulloa joissa kaikissa omat polttoainepumput sekä kolme kanisteria jossa polttoainetta kuljetetaan. 

Koska vähän kaikesta joutuu fiilaamaan painoja pois niin päätettiin ottaa matkaan vain yksi ruokatermos. Lounaat lusikoidaan siis 1,5L termarista vuorotellen, onpahan vähemmän tiskiä. Jäätiköllä kun tuppaa olemaan pakkasta niin nesteet kulkee termoksissa, me käytetään Thermoksen FBB-1000sia joita matkaan lähtee kuusi joka on ehkä hieman enemmän kuin useilla mutta on osa meidän systeemiä. Nesteitä kuluu liikkuessa about 2-3 litraa per nassukka. Molemmille on päiväksi litra urheilujuomaa, litra teetä ja litra kaakaota. Urheilujuoma kiskotaan litraisista Nalgeneista ja loput termoksista. Jäästä sulatettu vesi ei sisällä ollenkaan mineraaleja tai suoloja joten siksi nesteitä läträtään paremmiksi. ( Veikkaillaan että maistuu tuo hanavesi reissun jälkeen aika makialta... ) Lisäksi on kaksi termosta varalla joissa on ihan vaan vettä. Kyseinen vesi säästynee useimmiten ja käytetään illan lumensulatusurakan siemenvetenä.

Lääkintävarusteita, tästä läjästä puuttuu vielä keko kaikenlaista härpäkettä sekä reseptilääkkeet

Jäällä ollaan aikalailla omillamme lääkinnällisestä näkökulmasta. Sateliittipuhelimella tavoitetaan todennäköisesti joku meidän kolmesta retkikunnan lääkäristä jos tarvetta tulee mutta muutoin pienemmistä vaivoista pitäisi selvitä itse. Matkassa kulkee melkoinen määrä lääkkeitä erilaisten skenaarioiden varalta ja paljon ihan peruslääkinnällistä tavaraa. Tarvittaessa voidaan suturoida pienet haavat mutta mihinkään ihmeellisyyksiin ei pystytä. Degermanin Patalle laitettiinkin jo terveiset että ei ole peräpukamasuppoja tai pistettäviä kipulääkkeitä matkassa ;) Kaikenmaailman mobilaatteja, basibacteja ja bepantheneja on sitten sitäkin enemmän. Riskiarvion mukaan lääkinnälliset jutut on pitkälti hiertymiä, hankaumia ja rakkoja sekä pieniä haavoja. Erilaisia lihaskipuja varmasti tulee varmasti. Mukana on siis erilaisia antibiootteja, lihasrelaksantteja ja vähän kaikenlaista kipulääkettä. Todennäköisesti aika herkästi määrätään toisillemme tulehduskipulääkekuureja. Vitamiinit ja maitohapponamit kiskaistaan joka aamu huiviin aamupalalla. Luonnollisesti toivotaan että mahdollisimman paljon jäisi käyttämättä eli pysyttäisiin terveinä koko operaation ajan mutta varmasti pienempiä ongelmia tulee.

Kaikenlaista erillistä pikku rompetta on tosi paljon, kuvasta löytyy BlackDiamondin sondia, lumisahaa ja uutta Evac-lapiota sekä tuulipussia, jäähakkuja ja valjaita räkkeineen. Taka-alalla näkyy termareita ja muuta sälää.

Jäätikön rauna-alueilla joudutaan liikkumaan mahdollisesti köysistössä joten mukana on myös perus jäätikkövaellusvermeet. Randovaljaat, jääraudat jotka käy meidän monoihin, vähän metallia ja jääruuveja sekä 30m köyttä. Muutoin liikutaan Fischerin e99 suksilla joihin on fiksattu nousukarvat kiinteästi pohjaan. Coltexin karvat on leikattu pätkiin, keskimmäinen osio kiinnitetään sukseen pohjaan pieneen askarreltuun syvennykseen kiinni ruuvilla ja metallilätyskällä. Näin saadaan skineihin hieman vaihteluväliä eli alun jyrkän ja raskaan osuuden jälkeen saadaan kärkipala pois ja kannan palanen leikattua irti. Keskiosa uskalletaan ehkä irroittaa sitten kun alamäki alkaa. Sauvoina meillä on Fischerin täyssauvat, hyviä sädettäviäkin sauvoja on mutta eipähän ole sitten särkyviä osia turhaan.

Paris-pulkat modaamisen jälkeen, vähän vetonaruja, kuminyörejä ja kameran kiinnityspisteitä. Oikealla Tatonka kepoisia nylon-duffeleita.

Kuten ehkä näin kolmannen postauksen lopulla alkaa hahmottumaan niin sitä tavaraa on meillä aika moinen vuori vedettävänä. Karavaaniin kuuluukin kahden hiihtäjän lisäksi neljä Paris Expedition muoviahkiota, molemmilla kaksi. Ahkiot kulkee vetoköysillä ja reppuvaljailla. Jokaisessa ahkiossa on oma kevyt mutta kestävä Tatonkan kuljetussäkki johon tavarat on helppo pakata. Tavarat pakataan muutoin Tatonkan nylon-kasseihin ja SeaToSummitin tosi kevyisiin pakkauspusseihin. Keveys on näissäkin hommissa a ja o joten raskaat retkikuntakassit on jätetty kotiin. Todettiin että valkkaamalla näitä kevyitä ratkaisuita saadaan painoista pois todella paljon!

Siinäpä se, elikäs arktinen varuste-trilogia. Lähtö lähenee ja kuukauden päästä ollaan jo pelipaikoilla. Ensimmäisenä kohti Gmaata lähtee meidän varustekuorma 27.päivä joten konkreettinen lähteminen alkaa lähestyä ( ja hyvä niin! ) 

Highlander

mcfrisk
Käyttäjän mcfrisk kuva
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 5 kuukautta sitten
Liittyi: 20.01.2005 - 16:08
Re: Arktinen varuste-trilogia, episodi 3

Montako rullaa jesaria?

akallio
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 päivää 2 tuntia sitten
Liittyi: 31.01.2013 - 17:25
Re: Arktinen varuste-trilogia, episodi 3

Mikä toi Tatonkan kuljetussäkki on? Se ei taida kauhean tehokkaasti täyttää Paris-pulkkaa?

Highlander
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 päivää 9 tuntia sitten
Liittyi: 01.07.2011 - 17:19
Re: Arktinen varuste-trilogia, episodi 3

Nuo kuvassa olevat vaalean siniset pussukat on ihan siis "peruskasseja" missä tavara kulkee noin samalla ajatuksella kuin esim. Northin Duffeleissa tai Tatonka Base Campeissa. Eli käytellään day-to-day periaatteella.

Niistä isommista rahtisäkeistä ei tuossa ole kuvaa, ne on sellaisia vähän stylymmästä kankaasta tehty säkki joka täyttää sen pulkan oikein kivasti. Vrt. vaikka sellaisiin suht yleisiin Fjellpulkenin isoihin ahkiosäkkeihin.

Jesaria lähtee rulla!

Highlander
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 päivää 9 tuntia sitten
Liittyi: 01.07.2011 - 17:19
Re: Arktinen varuste-trilogia, episodi 3

Lisätäänpäs vielä vähän tarkemmin nuista kasseista kun vähän epäselvästi taisin vastailla. Kyseessä on siis kaksi erilaista judanssia eli pienempi kassi on sellainen ohkaisesta nylonista tehty 65 litrainen kassi jolla painoa noin 300 grammaa. Elikäs ne on tämmöttisiä:
http://www.tatonka.com/Products/Traveling/Travel_Bags/Squeezy_Duffle_L/2...

Se isompi pussukka on sellainen vähän tanakampaa matskua oleva säkki joka sujahtaa aika kivasti siihen Paris-pulkkaan. Parisit on 150cm pitkiä ja sitä tasapohjaa on sellainen 115cm noin, se säkki on 100cm pitkä eli ei ihan täysin täytä mutta aika pitkälti kyllä. Eikä sinällään ole tarviskaan, ei sinne ihan kaikkea haluta kuitenkaan työntää kuten ei bensasäiliöitä etc.

Systeemi toimii käytännössä näin, jokaisessa ahkiossa on oma säkkinsä. Molemmissa ahkiopareissa on yksi käyttöahkio ja toinen varastopulkka. Varastopulkassa kulkee pitkälti ruokaa ja polttoainetta. Sitä sieltä sitten aina viikkosäkki kerrallaan napataan käyttöahkioon. Toisen varastopulkan päällä kulkee telttarulla. Käyttöahkioissa sitten on kussakin tuollaista 65L kassia. Yksi jossa molemmilla on ns. "omat kamat", yksi kassi elektroniikalle + EA-kamoille, yksi keittiötarpeille ja viikon ruuille ja niin edelleen.

Säkki on siis tällainen, alunperin aiottu siis rinkan kuljettamiseen lentokoneessa, sattui olemaan meidän tarpeisiin sopivia ja riittävän reipasta tekoa rankempiin huveihin; http://www.wildearth.com.au/buy/tatonka-travel-tote-backpack-cover-large...

Uba
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 päivää 21 tuntia sitten
Liittyi: 05.09.2013 - 10:00
Re: Arktinen varuste-trilogia, episodi 3

Lääkkeistä sen verta, että suosittelisin vaihtamaan Pepcidit suosiolla esim. Loseciin tai muu PPI-lääke ja Voltaren geelin päivittämään forteen: teho/paino suhde paranee jo huomattavasti :)

Toisaalta, sata tablettia Buranaa painaa vähemmän kuin geelit.

Lisäksi suosittelen ottamaan matkaan Abilar-pihkavoidetta. Sopii nimittäin kaikenlaisiin pieniin naarmuihin ja estää ihoa tulehtumasta sekä edistää ihon paranemista. Bacibactin voisi sitten jättää melkein pois.

Vitamiinien ja maitohappobakteerientarvetta mietin mutta jatkopostaus ruoasta perustelikin asian.