1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus
Kennola
Goretex ja kova pakkanen

Olin tammikuun pakkasilla hiihtämässä ahkion kera viikon Inarijärven jäillä. Pakkasta oli 25-32 astetta ja parina viimeisenä päivänä siihen päälle oli varmaankin noin 5 m/s tuulta, ainakin riittävästi nostamaan lumituiskun irti maasta ja kinostamaan lunta dyyneiksi. Aurinko oli vielä niin matalalla, että se ei lämpöä tarjonnut, eikä kuivattanut vaatteita, kuten myöhemmin keväällä.

Takkina mulla oli käytössä Sastan Pole takki, mikä osoittautui täysin toimimattomaksi vaatteeksi noissa oloissa. Vaikka en varsinaisesti mielestäni juuri hikoillut, niin sen verta kosteutta kropasta kuitenkin irtosi, että varsin nopeasti takin sisäpintaan kertyi sen verta kosteutta, mikä välittömästi jäätyi ja tukki Goretexin reiät ja samalla takki muuttui täysin hengittämättömäksi, aivan kuin olisi perinteisessä muovisadetakissa hiihtänyt. Illalla kämpälle tultaessa oli takki jäätynyt kiinni alla olevaan vaatteeseen ja ne sai repimällä erottaa toisistaan kuivumaan. Myös lounastauko päivisin oli hieman ankea, koska kunkaiken päälle puki taukotakin niin luonnollisestikin takin sisäpinnalle kertynyt huurre suli ja kasteli alla olevat kerrokset. Tauolta pitikin lähteä melko rivakasti, jotta sai ruumiin lämmöllä taas kuivattua sisimmät kerrokset kohtuullisen kuiviksi.

Nyt haluan korostaa, että en kaiken kaikkiaan ole mikään herkästi hikoileva tyyppi, enkä ollut pukenut liikaa vaatetta kuorikerroksen alle. Ongelma vaan oli se, että kuorivaate ei noissa olosuhteissa hengittänyt tippaakaan. Niin kuiva tyyppi en kuitenkaan ole, että en yhtään kosteutta kropastani erittäisi.

Totuuden nimissä tulee kuitenkin takista sanoa jotain hyvääkin. Noina tuulisina päivinä takin huppu osoittautui erinomaiseksi ja pelasti kasvoni paleltumilta. Raissukaverinai sai kunnon paleltuman poskipäähänsä, koska hänen huppunsa ei pystynyt tarpeeksi suojaaman kasvoja vastatuuleen hiihdettäessä. Mulla oli selvästi suotuisampi pienilmasto naamani ympärillä, kiitos riittävästi eteenpäin ulottuvan hupun.

Nyt kyselisinkin lukijoiden kommentteja hyvistä talvivaatteista koviin pakkasiin. Joku kalvoton soft-shell tai puuvilla-anorakki tarjoaisi parempaa hengittävyyttä noissa olosuhteissa. Soft-shell takkien ongelmana on kuitenkin se, etten kovinkaan monessa ole nähnyt kunnollista tarpeeksi kasvojen eteen tulevaa huppua. Paremmin toimivalla vaatetuksella tuokin retki olisi ollut mukavampi.

vesa

Ei kalvovaatteita pakkaseen.
Hyviä hiihtoanorakkeja (kunnollisella hupulla) on taas saatavilla. Samoin vanhan malliset, vrt luonnonsuojelumellakka, anorakit on myös erinomaisia liikkumiseen kunhan vähän huppua virittelee.
Itse asiassa ihan loistavan hiihtovaellusvarustuksen saa kirpputorilta 20e hintaan jos vain vedenpitävyyden ja max lämmön muistaa hakea kaupasta. Esimerkiksi perinteiset suorat housut tehtynä villasekoitteesta on sopivan lämmin ja hengittää, siihen sitten lämmintä päälle illaksi. Vanhat matskut myös kestävät kipinöitä niin ei tarvitse istua metrien päässä tulista.

Korpijaakko

Itse olen aika monta pakkaspäivää kulkenut kalvovaatteilla hiihtovaelluksilla, ehkä jonkun pari sataa? Useimmiten kalvovaate toimii hyvin, mutta ei kuitenkaan aina. Silti jatkan kalvovaatteiden kanssa, koska ne toimivat myös vesisateessa (johon törmää nykyään valitettavan usein myös talvella) ja lumimajoitteita tehdessä. Kalvo antaa myös tuulelta 100% suojan, asia jolla on joissain olosuhteissa (esim. taannoinen -36C ja 10m/s tuuli) oikeasti merkitystä.

Kalvokangas itsessään ei ehkä hengitä riittävästi, mutta ainakin omassa takissani on neljä reikää (kolme pienempää käsille ja päälle ja yksi isompi helmassa) ja kolme vetoketjua, joiden kautta tuulettamalla saa yleensä ilman liikkumaan aika hyvin. Olen nähnyt myös kosteudesta jäätyneitä puuvillapolyesterivaatteita, joten sekään ei ole oikotie onneen vaan vaatteita pitää opetella käyttämään: minkä verran vaatetta alle, minkä verran tuuletuksia auki ja äärimmäisissä tapauksissa miettiä myös, millaisella teholla liikkuu. Joskus on syytä hidastaa, joskus kiihdyttää.

Ja vaikka nimim. Kennolan mainitsemaa kerrosten yhteenjäätymistä ei minulle olekaan koskaan tapahtunut, niin ei kalvovaate mikään Graalin malja ole, silläkin on omat rajoitteensa ja ne pitää ottaa huomioon.

Kennola

Niin tarkoitukseni ei siis ollut väittää, että kalvopuku olisi huono arktisissa oloissa, mutta noissa kyseisissä oloissa kalvopuku ei toiminut. Viime kevään Sarekin reissulla samainen kalvopuku toimi erinomaisesti, mutta siellä ei ollut yhtä kovia pakkasia. Jaakon mainitsemista syistä kalvopuku on aika pakollinen talvivaelluksilla joka tapauksessa. Mutta kykyllä noiden kokemuksien valossa aion seuraavalle reissulle ottaa mukaan jonkun toisenkin takin. Todennäköisesti jonkin softshell-takin, jota voi tarvittaessa käyttää myös lämpökerroksena kuoritakin alla. Itse asiassa kaksi vuotta sitten hiihtelin Paistuntureilla softshell-vaatteilla viikon ja olin oikein tyytyväinen niihin. Sarekissakin ne oli ahkiossa, mutta kun kalvovaatteet siellä toimivat ihan mukavasti en kaivanut niitä esiin ja siksi en niitä nytkään ottanut mukaan.

Mutta, jos Jaakko ei vastaavaan ilmiöön reissuillaan ole törmännyt niin, ilmeisesti olosuhteissa on ollut jotain varsin erikoista. Vaiskan kirjassa toki on tutun oloinen tilannekuva, jossa ilmeisestikin kirjoittaja on riisunut kuoritakin päältään ja alla olevat kerrokset ovat varsin jäisiä. Ilmeisestikään pelkkä pakkanen ei yksi selitä takin jäätymistä sisältä. Keli oli myös ilmeisen kostea (suhteellinen kosteus), koska kaikki kasvillisuuskin ja puun oksat olivat kuuran peitossa ja hengityskin muodosti kuuraa suun ympärille enemmän kuin, mitä muistan aiemmilta reissuilta. Kaamosaikana auringon lämpökään ei juuri ilmaa kuivata. Maaliskuussa aurinko jo helposti kuivaa ulos kuivumaan jätettyjä vaatteita kovassakin pakkasessa, mitä nyt ei olisi tapahtunut.

Vaatteen ja liikunnan määrää toki jo osaan säädellä ja muutamaa metsäistä umpihankiosuutta lukuunottamatta, mulla ei juurikaan voi sanoa olleen lämmin tai hiki. Kainalovetoketjuja en ole tottunut juurikaan käyttämään, koska en yleensä niitä tarvi mihinkään. Vaatetusta ja liikuntaa säätämällä olen ylensä pystynyt estämään liian hikoilun, eli vetoketjuja avaamalla lisää kosteuden muodostus toki olisi vähentynyt, mutta ei sekään sitä kalvoasun täydellistä hengittämättömyyttä olisi ratkaissut. Takki on saattanut olla myös hieman likainen, mutta ensimmäsienä päivänä leudommissa keleissä se kyllä hengitti ihan ok. Yksi pointti tietenkin on myös se, että ennen reissua, en ollut ehtinyt aklimatisoitua kunnolla, mikä on saattanut johtaa pieneen ylipukeutumiseen jotta ääreisvernkierto toimii kunnolla.

Muutamia juttuja näin jälkeenpäin olen miettinyt, mitä olisi pitänyt kokeilla noitten vetoketjujen lisäksi olisi ollut tosiaan ottaa koko takki pois ainakin tyynempinä päivinä ja kokeilla hiihtää pelkillä välikerroksilla. Olisi pitänyt myös koittaa sitä, että olisi pukenut lämpökerroksen kalvoasun päälle, jolloin kastepiste olisi varmaankin muodostunut kalvoasun ulkopuolelle ja hengittävyys säilynyt. Mulla oli hämärä mielikuva siitä, että Jaakko sinäkin välillä hiihtelit taukoliivi päälläsi, ainakin silloin kun minäkin siirryin hiihtämään untsikka päällä.

Valitettavasti vaan viime vuosina täällä kotopuolessa Raisiossa on vaan valitettavan harvoin päässyt testaamaan retkivaatetusta yli 30 asteen pakkasessa ja Pohjoisen reissuillakaan en hirveän usein moisiin ole joutunut. Nuoruudessa toki tuli retkeiltyä 40 asteen pakkasissakin, mutta silloin mulla olikin puuvillainen peltipaita, villapusero ja puuvilla-anorakki ja toimi vallan mainiosti.

Korpijaakko

Uskoisin, että ymmärrämme toisiamme asiassa oikein hyvin.

Luulen, että tuohon jäätymiseen vaikuttaa se kuuluisa kastepiste, niin kuin Kennola jo kirjoittikin. Lisäksi kalvon hengittävyys perustuu eroihin (suhteellisessa) ilmankosteudessa, joka voi kääntyä kalvovaatetta vastaankin. Jos tuuletus tapahtuu mekaanisesti, niin kastepiste siirtyy ja kosteusero tasoittuu, joka vaikuttaa jäätymiseen ja kalvovaatteen toimintaan. Luulen, että kyseessä on oikeasti aika monimutkainen mallinnettava, koska myös kosteudentuotto voi tuon myötä vähentyä (tarve jäähdyttää vähenee). Tai lisääntyä (ihon mikroilmasto muuttuu).

Hiihtäminen pelkässä väliasussa olisi voinut auttaa, aika usein olen metsämaastossa kovalla pakkasella kulkenut ilman kuorta ja käyttänyt sen sijaan paria fleeceä. Lisäksi minulla on yhtenä väliasuna Rab Boreas-paita, joka on tiiviiksi kudotusta keinokuitukankaasta tehty huppari, joka on näppituntumalta noin 90% tuulenpitävä. Se riittää kuoreksi monesti, mutta toimii hyvin myös väliasuna. (Kesällä käytän sitä suoraan iholla, mutta se on kosteaksi hikoiltuna kolea eli en käytä talvella suoraan iholla.) Myös lämpökerroksen siirtäminen kuoren päälle olisi varmasti muuttanut tilannetta. Minulla on tosiaan usein mukana kevyt untuvaliivi, jota käytän lämpökerroksena liikkumisen aikana, sillä on helpompi säätää eristeen määrää kuin kuoritakin alla olevilla kerroksilla. Mutta se tosiaan vaikuttaa varmasti myös kastepisteen sijaintiin ja siten jään kertymiseen. Enpä ole tuota tullut ajatelleeksikaan...

JuhaTK
Käyttäjän JuhaTK kuva

En todellakaan mikään asiantuntija tässä, enemmän mietiskellyt perusfysiikan kautta. Itsellä ei ole koskaan pahemmin jäätynyt, jotain pientä joskus.

Jos olen oikein ymmärtänyt niin lämpötilaero on myös merkittävässä roolissa, eli kalvon sisä ja ulkopuolen välinen ero. Teoriassahan suhteellisen kosteuden ero voisi olla jopa väärinpäin, ulkopuolella kylmä ja sisäpuolella lämmintä, mutta absoluuttinen kosteus suurin piirtein sama kuin ulkopuolella. Ulkopuolella silloin siis suhteellisesti kosteampaa. Kalvo voisi silloin toimia jopa väärinpäin.

Normisti ongelmia kait tulee juuri näissä tilanteissa missä pakkasta on paljon, kalvon alla reilusti kerroksia ja harrastetaan vain kohtuudella liikuntaa. Tässä tilanteessa kalvon alle vaatekerroksiin tulee kosteutta, mutta toisaalta ei niin paljoa lämpöä että diffuusio toimisi kunnolla kalvon läpi. Lämpötilaero voi olla 0 kalvon yli. Sitten riippuen siitä missä kohden on kastepiste, alla olevissa vaatekerroksissa tiivistyy vettä (joka jäätyy), tai sitten härmistyy suoraan jääksi jos ollaan pakkasen puolella. Meniköhän oikein... No kuitenkin, gore tex toimii paremmin jos lämpöä tuotetaan enemmän ja toisaalta kosteudentuotto ei ylitä kalvon kykyä diffusoida kosteutta ulos.

Ja tuulettaminen auttaa tietysti, kosteus lähtee, toisaalta myös lämpö. Mutta jos ei kosteutta, niin eipä jäädy.

Hmm - lisäeriste kuoren päälle, kuinkas se sitten toimisi, enpä ole miettinyt koskaan. Voisi itse asiassa toimia, ainakin jos se siirtäisi kastepisteen kuoren ulkopuolelle.

HannuV.

Otsikossahan kirjoitettiin vain goretexista, mutta onko teillä kokemuksia muista kalvokankaista? Eli miten esim. event, sympatex, neoshell tjms. toimivat noissa olosuhteissa goreen verrattuna? Itsellä ei goretakkia (housuja kyllä) ole ollut reiluun kymmeneen vuoteen, mutta noilla jälkimmäisillä kalvoilla varustettuja sen sijaan muutamia. "Siirtymävaiheessa" käytin gorea ja eventtiä ristiin, ja jälkimmäinen oli hengittävämpi ja myös viileämpi. Ilmanvaihto toimi myös ilman liikuntaa ja lämmöntuottoa, jonka seurauksena tuli myös kylmempi ennen kuin opin lisäämään yhden kerroksen enemmän kuin goren kanssa.

Mielenkiintoista olisi myös tietää, kuinka paljon vaatteiden muut ominaisuudet kuten vuorimateriaalit, leikkaukset, tuuletus, istuvuus ja koko loppujen lopuksi vaikuttavat. Eli olisiko todellisuudessa niin, että ne ovatkin merkittävämpi tekijä kuin itse kalvo.

Korpijaakko

"Otsikossahan kirjoitettiin vain goretexista, mutta onko teillä kokemuksia muista kalvokankaista? Eli miten esim. event, sympatex, neoshell tjms. toimivat noissa olosuhteissa goreen verrattuna?"

Kokemusta on lisäksi Drymaxista (2-kerrosrakenne verkkovuorella), eVentistä ja Proof-kalvosta (Haglöfsin oma) sekä kuivapuvuissa Ursukin 4Tex-kalvosta. Goretexiin verraten... Drymaxin toimintaa on vaikea verrata erilaisen rakenteen vuoksi, mutta tuntui pitävän vettä ja hengittävän. eVent hengitti selvästi paremmin, mutta kului paljon nopeammin ja jäi lyhytikäiseksi. Ei ole varaa käyttää enää (pl. säärtystimissä ja uusissa hanskoissa on eVent-vuoraus). Proof tuntui selvästi huonommin hengittävältä kuin Goretex. 4Tex hengittää ihan kohtalaisesti, mutta jälleen on vaikea verrata kun toinen on tiivis kuivapuku ja toinen löysästi istuva takki...

Ja tosiaan, kaikilla muilla ominaisuuksilla ja ratkaisuilla on merkitystä myös. Itse näen asian niin, että jokaisella ominaisuudella on kynnysarvo, joka tulee ylittyä, että varuste on käyttökelpoinen. Vaikka muut ominaisuudet olisivat miten hyviä, niin jos yksi jää alle kynnysarvon, ei varuste kelpaa aiottuun käyttöön. Sitten jos kaikki ominaisuudet ylittävät nämä kynnysarvot nousee parhaaksi yleensä se, jossa mahdollisimman moni ominaisuus on mahdollisimman hyvä. Siis jos kuoritakissa kaikki muu on tosi hyvin kunnossa, riittää vähemmänkin hengittävä kangas.