1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus
elina123
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 kuukautta 3 viikkoa sitten
Liittyi: 27.07.2017 - 21:01
Kysymys vaelluskenkien sisäänajosta

Kaipaisin neuvoa kenkien sisäänajoon liittyen. Ostin ensimmäiset vaelluskenkäni (Meindl Tacana GTX) ja aloitin niiden sisäänajon kahden tunnin kävelylenkillä. Oikean jalan pikkuvarpaaseen tuli rakko. Sukkina ohut alussukka ja paksumpi vaellussukka. Osaako joku neuvoa kannattaako heti kipittää kauppaan vaihtamaan nämä kengät vai voivatko muovautua vielä jalkoihini sopiviksi? Myyjä vaikutti asiantuntevalta ja otti jaloista mitat kenkiä valittaessa. Kengät ovat kokoa 6.5 (40) vaikka normaalisti käytän kokoa 38. Kiitos avusta! Smile

 

elysee
Offline
Viimeksi kirjautunut: 3 kuukautta 2 viikkoa sitten
Liittyi: 30.12.2011 - 18:36

No siis sisäänajon tarkoitushan on se, että kengät hiljalleen muovautuvat jalkojesi mukaan, sen minkä ne nyt pystyvät muovautumaan tietysti. 2 tunnissa ei vielä ole kenkiä valitettavasti sisäänajettu. Itse sisäänajan kenkiä yleensä vielä ensimmäisellä-toisella vaelluksellakin Biggrin
Rakkoja voi tulla, sisäänajovaiheessa ja sitten myöhemminkin. Herkemmin kengät hankaavat uusina. Mutta näin foorumin välityksellä on kyllä aika mahdotonta sanoa, että pitäisikö kengät palauttaa/vaihtaa. Jos kengät tuntuvat pahalta kävellessä niin enpä niitä pitäisi. Optimaalista olisi löytää tietysti ne heti jalkaan sopivat kengät, mutta sellaisia voi olla vaikea löytää tai sitten ei. Yksilöitähän tässä kaikki ollaan.

Itse en yleensä ole huolissani yksittäisestä rakosta, etenkin jos kyse uusista kengistä. Ihan vaan siksi, että en ole vielä onnistunut löytämään vaelluskenkiä, jotka eivät aiheuttaisi rakkoja vaelluksella ellen sitten teippaa jalkoja. Yleensä itselläni ne on aina ne samat tietyt kohdat jaloissa, jotka hiertyvät. Jos kenkä on hyvin istuva niin saa rakot yleensä vältettyä hyvillä sukilla, jotka vaihtaa tarpeen tullen tai sitten teippaamalla ajoissa. Ja siis sukkiakin on monenlaisia, niiden pitää istua omaan jalkaan hyvin! Rakkojen syntyyn vaikuttaa sitten tietysti aika monta asiaa, ainahan kenkä ei ole suurin syyllinen rakon syntyyn.
Itselleni tärkeintä on ehdottomasti, että jalat eivät väsy kengissä. Jalkapöydät eivät saa ruveta kramppaamaan. Pahimmillaan huonosti sopivat kengät ovat itselleni aiheuttaneet akillesjänteeseen tulehduksen. Omat jalat ja jalkineet pitää oppia tuntemaan, siten niiden kanssa pärjää hyvin vaelluksillakin.

5480
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 kuukautta 6 päivää sitten
Liittyi: 03.07.2004 - 23:10

Harva vaeltaja tarvitsee vaelluskenkiä. Parempi olisi ollut ostaa gore-tex lenkkarit tai vielä parempi ilman gore texiä. Eikä tarvitse sisäänajaa ja eikä tule rakkoja.

herra nylppy
Offline
Viimeksi kirjautunut: 11 tuntia 4 min sitten
Liittyi: 01.03.2012 - 11:36

Ööh... Miten niin parempi? Huonosti istuvat lenkkarit voivat olla todellinen pain in ass. Ja märät lenkkarit ovat, no märät. Viikon reissulla voipi alkaa jurppimaan. Lisäksi pakkasilla lenkkarit ovat ikävät, tai epäilen niin. Ainakin itse käytän mielummin lumikenkien, retkiluistinten ja suksien yleissiteissä vaelluskenkiä..

5480
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 kuukautta 6 päivää sitten
Liittyi: 03.07.2004 - 23:10

Suurin osa ostaa vaelluskengät kesäkäyttöön. Huono valinta koska 1) raskaat 2) kalliit 3) eivät tarjoa minkäänlaista nilkkatukea 4) eivät kuivu vasta kuin kotona (vaelluskenkien pahin ongelma). Kannattaa tutustua Andrew Skurkan ja Jörgen Johannssonin vaellusraamattuihin, jos kaipaa lisätietoja.

herra nylppy
Offline
Viimeksi kirjautunut: 11 tuntia 4 min sitten
Liittyi: 01.03.2012 - 11:36

Olen osittain eri mieltä edellisen kommentoijan kanssa: 1) Myös kevyitä vaellyskenkiä on markkinoilla 2) Hinta ja laatu kulkevat käsi kädessä, myös lenkkareissa 3) Omat pitkävartiset vaelluskenkäni tarjoavat erittäin hyvin nilkkatukea, yritin joskus luistella lyhytvartisilla murtsarimonoilla, pelottavaa puuhaa, sai pelätä nilkan taittumista koko ajan 4) Eivät ne lenkkaritkaan kuivu, jos olosuhteet eivät ole suotuisat. Omissa vaelluskengissäni pintanahan kastuminen ei haittaa, ovat laadukkaalla kalvolla varustetut. Jalat ja sukat pysyvät tarpeeksi kuivina, ja se riittää minulle.

On olemassa myös paljon retkeilykirjoja, joissa vaelluskenkiä suositellaan. En viitsi laittaa listaa. - Hyvällä säällä, kevyen kantamuksen kanssa käytän viikonloppuretkillä lenkkareita (retrokarhut). Vaativampiin olosuhteisiin (esim. Lappi kesälläkin) otan kiltisti ne vaelluskengät, enkä nykyisin juuri muuta harkitse.

5480
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 kuukautta 6 päivää sitten
Liittyi: 03.07.2004 - 23:10

1. Itse kävelin 200km Kungsledeniä elokuussa Salomonin Tech Ambiancilla (300gr). Perinteiset vaelluskengät painavat 2-3 kertaa enemmän. Kilo jaloissa vastaa viitä rinkassa eli painolla on merkitystä!
2. Salomonit maksavat 100 euroa, alennuksesta voi saada 50 eurolla. Joka tapauksessa halvemmat kuin nuo ym Meindlit.
3. Ei ole mitään tieteellistä perustetta että pitkävartiset vaelluskengät tukisivat nilkkaa. Silkkaa markkinointia, urbaani legenda!. Tuossa 6 alan tutkimusta:

https://www.reddit.com/r/AdvancedBackpacking/comments/27ptbv/research_ar...

4. Kungledenillä satoi lahes joka päivä. Ja aamulla Salomonit olivat melkein kuivat ja loppu kuivu puolessa tunnissa kun lähti käveleen. Perinteisillä gore-texeilla varustetut vaelluskaverit käveli koko viikon märissä kengissä. Kenkien kastumista ei nimittäin voi estää.

akallio
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 tuntia 31 min sitten
Liittyi: 31.01.2013 - 17:25

Mainittakoon vielä, että talvea varten on talvikengät. Kesäkäyttöön tarkoitetut vaelluskengät eivät ole vuorilliset, eivätkä myöskään riittävän isot, että niihin saa reilusti sukkaa sisään. Toki niitä käytetään retkiluistelussa kohtuullisen paljon, mutta kylmyys on ongelma.

Itse kuljin kesällä iso rinkka selässä kaikenlaisia kivikkoja Inov8:n Rocliteilla. 280 grammaa ja 70 euroa kaupassa. Hyvin pelasi ja ei tuntunut nilkoissa. Jos ei ole nilkoissa erillisiä haasteita, niin ne saa treenattua vaellusta kestämään. Ja olen vähän sitä mieltä, että mielummin kehittää itseään tekemään sinänsä täysin tavallisia ja ihmiskeholle kuuluvia asioita, kuin ulkoisin välinein paikkaa - jos valitsemaan pääsee. Varsinkin kun nilkan vähän luonnoton jäykistäminen taas aiheuttaa kuormaa polville.

5480
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 kuukautta 6 päivää sitten
Liittyi: 03.07.2004 - 23:10

Puhut viisaita akalio. Itsekin olin ajatellut laittaa Inovit jahka Salomonin hajuaa atomeiksi. Kuka niitä myy?

herra nylppy
Offline
Viimeksi kirjautunut: 11 tuntia 4 min sitten
Liittyi: 01.03.2012 - 11:36

Ihan ekaksi kommentti noihin tutkimuslinkkeihin. Niiden vertailu- ja otantamateriaali on aika vähäistä, minkä myös tutkijat itsekin ovat tunnustaneet osassa tutkimuksista. Myös vertailtu kenkämateriaali on aika epäsuhtaista - esim. korkeavartiset kevyet sotilakengät eivät vastaa tukevuudeltaan hyviä vaelluskenkiä. Kaikkein suurin ongelma on kuitenkin aiheesta yleensä tehtyjen tutkimuksien niukka määrä. Myös tutkimuksia, joissa on saatu toisenlaisia tuloksia on saatu - löytyy hakemalla... Työkenkien osalta tutkimuksia on myös tehty, hakemalla löytyy niitäkin.

Akalliolle vinkiksi, että kengän päälle asennettavia lämpösuojia voi myös harkita, jos luistellessa tuntuu viileältä. Omat vaelluskenkäni olen aikanaan hankkinut riittävän väljinä (kapea malli), jolloin varpaille on tilaa. Kenkieni sisälle mahtuu kerettiläisesti villasukka. Hyvin on toiminut luisteluretkillä 15 pakkasasteeseen saakka. Ja hyvin on toiminut myös kesällä paksumman vaellussukkaparin kanssa, tarvittaessa tilaa voi täyttää paksummalla anatomisella pohjallisella, mutta yleensä nauhoituksen kanssa pelaamalla sää säädöt riittävän hyviksi. En halua hankkia erillisiä talvikenkiä, en erillisiä luistelu- ja hiihtokenkiä jne., vaan olen oikein tyytyväinen jos pystyn täyttämään melko monipuoliset tarpeeni yhdellä kenkäparilla.

Edelleen ihmettelen tuota valitusta kenkien kastumisesta. Niin pitkään, kuin jalkaa ei hölmöyksissään upota suohon, ovat omat jalkani pysyneet lämpiminä ja kuivina. Pintanahka toki kastuu, mutta mitä sitten? Painoa tulee ehkä vähän lisää, mutta pystyn elämään asian kanssa. Minulle se (kuten kenkien paino yleensä) on kaupan päälle tulevaa kuntoilua, jota en koe negatiivisena. Toki päivämatkat voivat jäädä lyhyemmiksi, mutta omat ultramaratoonini hoidan muualla kuin vaelluksilla.

Niin, ja vielä yksi juttu vaelluskenkien eduksi. Tukeva rakenne suojaa jalkaa myös ulkoisilta iskuilta ja naarmuilta. Tukeva kengän kärki suojaa varpaita hyvin, ja korkea varsi suojaa nilkkaa esim. teräviltä kiviltä. Matalan kengän kanssa on myös helpointa liikkua polulla, jos ei halua tyhjennellä niitä jatkuvasti neulasista ym..

5480
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 kuukautta 6 päivää sitten
Liittyi: 03.07.2004 - 23:10

Mietippä itse tuota nilkkatukea.Nilkka taipuu joka suuntaan vaikka paitsi jos jalassa on laskettelumonot. Nilkan tukemiseen auttaa parhaiten treeni ja/tai teipit, ei vaelluskengät.

Kengät kastuu sisältä pain ja kalvo huolehtii siitä aika tehokkaasti että kosteus ei pääse ulos.

Eipä ole tullut ulkosia iskuja ja naarmuja Salomoniin niin että olisi tullut vaelluskenkiä ikävä.

Toki panen mielummin jalkaan vaelluskengät kuin kumisaappaat, joita vielä näkyy vaeltavilla vanhuksilla. Ja vaelsin itsekin aikanaan vaelluskengillä mutta tulin sitten siihen johtopäätökseen että ei siinä ole juuri järkeä. Tosin käytän niitä silti Alpeilla.

herra nylppy
Offline
Viimeksi kirjautunut: 11 tuntia 4 min sitten
Liittyi: 01.03.2012 - 11:36

Olen samaa mieltä siitä, että kaikkein paras on treenattu nilkka, jos sellaisen omistaa. Kävelin itsekin aikoinaan lukuisia vaelluksia kumisaappailla (Kontio), ja ne eivät todellakaan tukeneet nilkkaa. Myöskään pikaluistelijat eivät kaipaa nilkkatukea... Itse pidän kuitenkin vaelluskengästä, ja niiden tuntumasta. Minusta ne kunnolla nauhoitettuna tukevat nilkkaa, mutta eivät estä liikaa nilkan liikeratoja. Erityisesti ole huomannut tämän luistelussa - lyhytvartisten murtsarimonojen ja lyhytvartisten vaelluskenkien (joku kevyt puolisynteettinen Haglöfs) jälkeen - pitkävartinen vaelluskenkä (Tatra top) salli paahtaa menemään hapuilun sijaan, ilman jatkuvaa fiilistä nilkan nuljahtamisesta. Käytin kenkiä myös omakotitaloa rakentaessa, silloin niiden jykevyydestä oli iloa monta kertaa.

Jos kengät eivät läpäise kosteutta kunnolla, on jokin vialla, luulisin. Onko kalvo pilattu väärällä pesulla, tai kenkään laitettu väärin ja vääränlaista kyllästettä? Vuotaako kalvo? Myös kalvoissa itsessään on melkoisesti eroja, kaikki eivät vaan toimi. Minulla ei ole ollut kosteusongelmaa jalkahien kanssa, vaan se on kyllä siirtynyt ihan nätisti ulos (kohti viileämpää), ja kengät ja sukat ovat kuivuneet aika nopeasti. Ongelmia on tullut ainoastaan, jos kenkä on hörpännyt vettä - silloin sen kuivaaminen on hankalaa retkiolosuhteissa.

Minusta suurin virhe vaelluskenkiä valittaessa on liian jäykkä vuoristopohja, jollaista ei meikäläisissä olosuhteissa tarvita oikeastaan missään. Tukeva pohja on minusta ok, mutta liian jäykkä vaikuttaa askellukseen ja aiheuttaa kipuja.

Kokeilin muuten aikoinaan jotain Salomonin kevytvaelluskenkiä, mutta lesti ei sopinut. Sama juttu Adidaksen kanssa. Molemmat vaikuttivat erinomaisilta, ainoastaan kestävyys epäilytti, mutta se kaikkein huonoin kenkä on omaan jalkaan sopimaton kenkä...

Jos keveys on päämäärä, niin kuinkahan mahtaisi toimia joku verkkolenkkari yhdistettyinä Sealskinz-sukkiin tms.? Olen joskus leikitellyt ajatuksella yhdistelmän kokeilusta...

5480
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 kuukautta 6 päivää sitten
Liittyi: 03.07.2004 - 23:10

Kuten Andrew Skurka kirjoittaa (https://andrewskurka.com/2016/waterproof-gore-tex-shoes-second-chance-co...):

- In dry conditions, waterproof shoes trap excessive perspiration and body heat. In addition to being uncomfortable, these are ripe conditions for blisters.
- In prolonged wet conditions, waterproof shoes are decidedly not waterproof. External moisture easily enters through the top of the shoe; it can also pass through the membrane once the DWR treatment fails, and through the seams of the waterproof bootie on well used pairs.
- After getting wet, waterproof shoes dry very slowly, because there is no airflow through the shoe to exchange humid interior air with dry external air. While the shoes are drying, feet are trapped in a hot and wet environment, which again are favorable conditions for discomfort, maceration, blisters, and the growth of bacteria and fungus.

Gore-Tex and other companies that offer waterproof-breathable fabrics or products are selling us a lie: that you can keep your feet dry when it’s wet outside.

Tuossa hieman tieteellisempi selitys:

https://andrewskurka.com/2012/breathability-its-importance-mechanisms-an...

Kalvothan toimii molempiin suuntiin:

1. Kengät kastuu jos kenkien sisällä on korkeampi kosteus-% kuin kengän ulkopuolella. Ja yleensä näin on paitsi jos istuu nuotiolla.
2. Kengät kuivuu vain jos kengän ulkopuolella on alempi kosteus-%. Ja sateella ei yleensä ole.

Noissa Salomonin kengissä tätä ongelmaa ei ole koska kengät tuulettuu verkkorakenteen kautta.

vesa
Offline
Viimeksi kirjautunut: Yksi kuukausi 4 päivää sitten
Liittyi: 30.07.2004 - 03:23

Takaisin asiaan. Parin tunnin lenkki uusilla kengillä on vasta sisäänajon aloitus. Kannattaa käyttää kenkiä ihan arkipäivän hommissa niin alkaa istua pikkuhiljaa, muotoutuminen tapahtuu askelmäärän lisääntyessä ihan itsekseen.

herra nylppy
Offline
Viimeksi kirjautunut: 11 tuntia 4 min sitten
Liittyi: 01.03.2012 - 11:36

Vielä asian ulkopuolelle. Lämpötilaero vaikuttaa kosteuden siirtymiseen, ei pelkkä ulkona tai sisällä vaikuttava kosteusprosentti. Lämmin hakeutuu kohti viileämpää, ja ja lämpö kuljettaa myös kosteutta - tämä on oleellinen idea kalvojen toiminnassa.

akallio
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 tuntia 31 min sitten
Liittyi: 31.01.2013 - 17:25

Herra nylppy, paleleminen ei ole minulle ongelma luistellessa, koska käytän talvisin talvijalkineita, eli tässä tapauksessa BC-monoja. Smile Onpa niiden päälle paksut päällisetkin, jos on todella kylmä. Vain sivusta olen seurannut muiden valituksia kesävaelluskenkien kylmyydestä luisteluhommissa.

Meillä BC-monot ovat olleet pitkään ainoat jalkineet talviulkoiluun reittien ulkopuolella: tunturihiihto, metsähiihto, vuoritouhut, retkiluistelu ja lumikenkäily. Viime kesän alennusmyynneissä sitten homma karkasi käsistä kun tuli hankittua kevyet ja vielä kevyemmät Dynafitit lisäksi… vielä kun siteet olisi…

On aika kova vaatimus, että kaikki ulkoilu läpi vuoden pitää mennä samoilla jalkineilla. Jos kahdet saa olla, niin sitten itse varmaan ottaisin yhdet talveen (BC-monot?) ja toiset sulan maan hommiin (maastolenkkarit kalvolla, ehkä mid-korkuisella varrella?).

Kyllä vaelluskengät kastuvat sisältä, jos ne ovat pitkään litimärät ulkopuolelta. Vesihöyry ei voi mennä umpimärän pintamateriaalin läpi. Viimeksi kesällä olimme kolmen päivän vaelluksella, jolloin sateli koko ajan ja varvikko oli jatkuvasti märkä. Ja tietysti purojen läpi kahlattiin kohtuullisen paljon ja välillä rämmittiin mudassa. Kengät eivät hörpänneet vettä, mutta olivat kaiken tämän jälkeen sisältä kosteahkot. Jalat hikoavat ja varmaan myös sukat imevät kosteutta yläkautta, kun on joko märät sadehuosut hiostamassa tai ilmavammat housut päästämässä kosteutta läpi.

Reissun jälkeen kenkien kuivuminen kesti muistaakseni kaksi päivää kotona. En ole erityisen hikoilevaa sorttia, joten väitän, että on aika erikoinen kroppaa jos ei muutamassa päivässä kenkä kostu hiestä, jos se on jatkuvasti ulkoa ihan märkä. Ja toki joskus myös kenkä voi hörpätä vettä, vaikka ei olisikaan erityisen hölmö. Vaelluskengällä se on ikävä sattumus.

Myös maastojuoksukengissä on suojaava kärki, ei suojaavuudessa ole mielestäni eroa vaelluskenkään. Ja pistoja kestävä pohja. Omissa reissuissa roskat eivät ole olleet sellainen ongelma, että olisi viitsinyt kevytsäärystimiä hankkia. Lumi on häirinnyt.

Viime kesänä kuljin vaelluskengillä ja kevyillä maastolenkkareilla ihan tarkoituksella ristiin. Nilkan tuen osalta en kyllä osaa nähdä niissä mitään eroa, molemmilla astuu nilkan vinoon aina välillä. Ja paljon useammin kun juoksee (toki vain lenkkareilla). Siinä ei ole kuitenkaan mitään vaarallista, koska kun jalka astuu vinoon, niin kroppa ottaa painon pois jalalta ennen kuin nilkka kääntyy liikaa ja matka jatkuu. Toki joskus näin ei käy ja nilkka nyrjähtää, mutta en edes muista milloin näin olisi itselleni viimeksi käynyt. Vuosikausia sitten. Harha-askelia tulee päivässä kymmeniä.

Se ero jalkineilla kyllä on, että maastolenkkarin pohja rullaa helpommin pois alta kaltevalla pinnalla. Ja toisaalta vaelluskengillä joutuu astumaan usein huonosti, koska kenkä ei taivu oikeaan asentoon.

Itse ajattelen suunnilleen niin, että kevyet maastolenkkarit on paras liikkua, mutta joskus kaipaa suojaa kosteutta, roskia ja lunta vastaan. Silloin ensimmäinen vaihtoehto on kalvollinen lenkkari, sitten vaelluskenkä. Ainoa tilanne missä pohjan jäykkyys on toivottu piirre on jäärautojen kanssa.

Ja seuraavalle vaellukselle harkitsen vakavasti kumisaappaan ja kevyen maastolenkkarin yhdistelmää, jos on siis kosteaa luvassa.

Lopuksi vielä, minulla ei ole mitään vaelluskenkiä vastaan. Ne ovat vaan saavuttaneet oudon aseman ainoana mahdollisena vaellusjalkineena. Siksi olen ottanut tehtäväkseni tuoda esille näitä vaihtoehtoisia totuuksia…

5480, Inov8 Rocliteja saa usein tarjouksesta XXL:stä.

Korpijaakko
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 viikko 3 päivää sitten
Liittyi: 20.07.2006 - 02:50

Nimim. akallio kirjoitti niin hyvää asiaa, että pakko lainata:

"Itse ajattelen suunnilleen niin, että kevyet maastolenkkarit on paras liikkua, mutta joskus kaipaa suojaa kosteutta, roskia ja lunta vastaan. Silloin ensimmäinen vaihtoehto on kalvollinen lenkkari, sitten vaelluskenkä. Ainoa tilanne missä pohjan jäykkyys on toivottu piirre on jäärautojen kanssa.

Ja seuraavalle vaellukselle harkitsen vakavasti kumisaappaan ja kevyen maastolenkkarin yhdistelmää, jos on siis kosteaa luvassa.

Lopuksi vielä, minulla ei ole mitään vaelluskenkiä vastaan. Ne ovat vaan saavuttaneet oudon aseman ainoana mahdollisena vaellusjalkineena. Siksi olen ottanut tehtäväkseni tuoda esille näitä vaihtoehtoisia totuuksia…"

Olen samoilla linjoilla. Tosin olen alkanut arvostaa kumisaapasta (tarkkaan ottaen PU-saapas, Sieviläinen) hyvin korkealle luontaistaloustouhuissa ja metsäisillä päiväretkillä, joilla kilometrit eivät ole pääasia. On omaan makuuni mukavampi ja huolettomampi kuin lenkkari tai vaelluskenkä. Lämpimällä kyllä hikisempi, mutta jos ei ole kiire voi jalkoja tuulettaa ja/tai sukkia vaihtaa. Voisi kokeilla pidemmälle vaelluksellekin tätä kahden kengän yhdistelmää jos jalkojen tarkeneminen maastolenkkareissa epäilyttäisi. Paluu menneisyyteen? Jos hakisi vielä lainaan isän vanhan putkirinkan ja kuukakkosen maastopuvun. Biggrin

Jos yhdellä, ja vieläpä kestävällä, kengällä voi hoitaa kaiken liikkumisensa ja harrastamisensa, niin se on ihailtavaa. Itsellä ei ihan vielä taivu homma siihen. 3-4 kenkäparilla voisi pyörittää elämää jos pienet sosiaaliset outoudet sallittaisiin (maastolenkkarit puvun kanssa, jne.)

herra nylppy
Offline
Viimeksi kirjautunut: 11 tuntia 4 min sitten
Liittyi: 01.03.2012 - 11:36

Kumisaappailla on tosiaan paljon tullut kuljettua - se loppui nokialaisten laadun romahtamisen myötä 90-luvulla. Niitä ei tosiaankaan ole ikävä. Tuollainen PU-saapas saattaisi olla hyvä vaihtoehto, mutta kuinkahan se kestää? PU-materiaalina on usein aika syvältä (tiedän, myös vaelluskenkien pohjat on yleensä tehty ainakin osittain siitä), eikä tiettyjen kokemusten jälkeen nauti luottamustani.

Toisaalta kumppareissa se jalka sitten hikoaakin, oli sää millainen tahansa. Toisaalta, nykyään kumppareiden vuorimatskut ovat vissiin sentään kehittyneet aiemmasta, ja kuljettanevat kosteutta ulos entistä paremmin. Toisien jalkineiden kantaminen ei innosta... Vaikka painoa ei ehkä kertyisikään, pakkaustilaa menee turhaan. Käytän pääsääntöisesti ul-välineitä, joten pienikin tilavuus on saatava hyödynnettyä. Pienen repun ulkopuolellekaan ei paljon tavaroita mahdu.

Tiedän BC-kenkien olevan monien mielestä erinomainen vaihtoehto talvilajeihin. Mutta, kai ne kostealla talvisäällä vertautunevat vaelluskenkiin, eli kastuvat pinnaltaan? Vuori niissä lienee yleisimmin jotain tekokuitua, jonka en usko pärjäävän villalle (vaihdettavalle sukalle) eristävyydessä, ainakaan jos monot kastuvat samalla tavalla kuin vaelluskengät? - Laadukkaissa BC-kengissä kun näyttää useimmiten olevan kalvo (Jotain Lundhagseja lukuunottamatta), joka sitten estänee kosteuden poistumisen. Luistelussa tai hiihdossa en osaa keksiä (mahdollisesti) kevyemmän rakenteen todellisia hyötyjä, lumikenkäilyssä kyllä.

Talvella käytän vaelluskenkiä, koska niiden kanssa pystyn vuorottelemaan jäykkien ja hypalonpintaisten lumikenkien kanssa - en osaa kuvitella miten bc-siteen saa kiinnitettyä hypaloniin. Hiihdon suhteen olen aika vihreä, eli minulla oli pitkä tauko ennen kuin päädyin hankkimaan kevyet BC-välineet. Siteeksi valitsin lopulta OAC:n loukun, joka miellyttää minua ratkaisuna. Retkiluistimissa minulla on myös säädettävät pumppusiteet. En kaipaa oikeita monoja lainkaan, vaan olen pelkästään tyytyväinen kun nurkissa ei pyöri liikaa varusteita. Se on myös taloudellista ja ehkä ekologistakin. Toisaalta välineitä on helppo lainata toisillekin tarvittaessa. - Ainoa erikoisjalkine minulla on pyöräilykenkä, Look-yhteensopivalla klossilla - (en löytänyt vaelluskengille riittävän suuria häkkejä :)). - No joo, Toki noissa kaikissa em. talvivälineissä voi käyttää kumisaappaita (tai vaikka lenkkareita ja miksei BC-monojakin), mutta vaelluskengät ovat toistaiseksi riittäneet hyvin. Varpaidenamputointipakkasilla en toisaalta koe tarvetta harrastaa vaativaa ulkoilua.

Voin mainita, että kävin (myös) BC-monojen(kin) kanssa läpi sovitushelvetin. Kolmannen huonosti istuneen mallin ja vaivalloisen palautusprosessin jälkeen aloin vakavasti miettiä, josko helpompi ratkaisu löytyisi, ja se oli valmiina olemassa.

Ja totta, missään tapauksessa vaelluskengät eivät ole ainoa oikea vaihtoehto, en mielestäni ole sellaista väittänytkään. Mutta eivät ne mielestäni ole niin yksioikoisen huonot, kuin joku aikaisemmin väitti, vaan mielestäni edelleen hyvä allround-kompromissi. Kesällä, keväällä ja syksyllä kuivissa olosuhteissa (ja kevyen kantamuksen kanssa) minäkin käytän mielummin lenkkareita.

Sarekretkeilijä
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 kuukautta 6 päivää sitten
Liittyi: 15.09.2015 - 18:39

Sievin PU-saapas on todella kestävä. Se kestää vuosia, vaikka käyttäisi joka päivä niin retkillä kuin duunissakin ym. Itse saatan siirtyä takaisin Sieviin, jos totean, että se ei ahdista alkavan nivelrikon polvia sen enempää kuin Meindlikään.

akallio
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 tuntia 31 min sitten
Liittyi: 31.01.2013 - 17:25

Tyypilliset BC-kengät on kosteuden puolesta ihan samanlaiset kuin vaelluskengät. Talvella kuitenkaan ei tule jatkuvasti märkiä olosuhteita samalla tavalla kuin syksyllä. Mutta kyllä ne esim. viikon reissulla vähän kosteaksi voi tulla, säistä riippuen, eikä kuivu telttayön aikana. Siksikin houkuttaa ajatus erillisellä sisäkengällä varustetuista Dynafitin monoista. Niitä toki on joku malli olemassa BC-puolellakin.

Meillä BC-monot on lumikengissä ihan tavallisessa pumppusiteessä, ne siis vaan toimittavat jämäkän talvikengän virkaa.

Sarekretkeilijä, kuvittelisin että löysempi saapas on polvelle parempi, koska nilkka voi hakea oikean asennon ja polven ei tarvitse kääntyä niin outoihin asentoihin askeltaessa?