share

Näin se aika kuluu. Huomasin just, että meillä on jäljellä alle kaks viikkoa laukasuun. Lähtö on siis 22.5. ja tarkoituksena olisi valloittaa ensimmäisinä Suomalaisina Mt. Logan. Ainakin mun käsityksen mukaan me ollaan ensimmäisiä - jos tää käsitys on väärä, niin saa korjata. :-)

share

Kiinnitetään sukset reppuun, vuokrataan fillari vajaalla parilla eurolla, hypätään sen selkään ja ajetaan rautatieasemalle. Ranskalaisen tekniikan ihmeellä TGV-junalla sitten 316 km/h lähimpään sisälaskettelukeskukseen. Helppoa, eikö? Eikä keskus ollut mikä tahansa keskus. Vaan Snowhall, Ranskan ja Amnevillen ylpeys, maailman isoin, lähes 600 metrinen halli. (Sattumalta tuo on myös ehkä yksi maailman loivimmista rinteistä. Mutta kuka näitä nyt mittailisi.) Mäessä oli kuitenkin hauskaa, ja tuli nyt edes vähän urheiltua. Ja jälleen yksi viikonloppu keski-Euroopassa hiihtämässä. Paluumatka Pariisiin ei kuitenkaan sujunut kommelluksitta. Eikä Pariisin metroa voi suositella suksien kanssa.

share

Japanin-reissu jatkui Hakubasta kohti Hokkaidon saarta. Ja meikäläisen selkä on saakelin soirona. Noh.. Hokkaidolle päätettiin mennä laivalla Sendain satamasta, jonne viime vuoden tsunami iski täydellä voimallaan. Alueelta löytyy tuhoutuneita rakennuksia edelleen, mutta japsit olivat siivonneet paikat täällä todella hyvin! Silti tsunamin voiman voi aistia edelleen täällä. Tsiigatkaa kuvat alhaalta.

share

Auttaako burana tai vastaavat peruskipulääkkeet ehkäisemään vuoristotautia, kuten viime aikoina eri lähteistä on uutisoitu? Kysy tietäjältä -palstalla tähän kysymykseen vastaa lääkäri Heikki Karinen, vuoristotautiasiantuntija ja lukuisien retkikuntien mies.

share

Etsin epätoivoissani edes pientä lumiplänttiä. Olen Oulussa, 600 kilometriä pohjoiseen kotoa. Mutta täällä on lunta vähemmän kuin kotimäessä. On silti pakko yrittää löytää hiihdettävää. Raahasin sentään sukseni mukaan tällekin reissulle. Viimeisen parin vuoden aikana en ole ollut työmatkalla kuin muutaman kerran ilman suksia. Ja matkustan sentään lähes joka viikko. Onnistuin kuin onnistuinkin löytämään hieman lunta. Vierailin samalla kahdessa Suomen pienimmässä hiihtokeskuksessa, Köykkyrissä ja jo kymmenen vuotta sitten suljetussa Heinäpäässä. Ja törmäsin Mörköön! Tästä blogista löytyy tekstin ja kuvien lisäksi myös video osoitteessa http://youtu.be/3w18Uvg71ho.

share

Joillekin se on kesämökin laittaminen, toisille moottoripyörä, puutarha tai musiikin harrastaminen. Meistä useimmilla on jokin asia, jota tehdään täysillä. Siihen uhrataan enemmän aikaa tai rahaa kuin muu elämä ehkä sallisi. Se on se aihe, josta voisi keskustella loputtomasti, projekti jota rakennetaan joka ilta autotallissa. Minulle se juttu on laskettelu. Ja projektini on käydä suksilla kaikkialla, missä maailmassa on lunta. Ja vähän muuallakin. Tähän mennessä kuudella eri mantereella ja kymmenissä eri maissa. Välillä yritän epätoivoisesti löytää suomalaisesta kaupunkimaisemasta edes pientä lumiplänttiä, joskus taas olen isoilla vuorilla. Tämä artikkeli on blogini suomenkielisen version ensimmäinen kirjoitus.

share

Teksti & kuvat: Mikko Lampinen   Viime bloggauksesta on taas vierähtänyt tovi. Alppireissun jälkeen meni muutama viikko Tampereella.   Sittemmin ollaan oltu rapiat 2 viikkoa Lyngenissä, jossa kelit ja lumet oli komeimmat miesmuistiin. Lyngenissä uudet monot ja sukset tuli todenteolla ajettua sisään Huippuvuorten reissua varten. Kuntopiikki vaikuttaisi muutenkin olevan hyvin kohdillaan talven huipennusta ajatellen.  

share

Kesä tulee, ovatko suksesi valmiit? Välineitä ei kannata jättää sulan maan ajaksi oman onnensa nojaan.Keskustelulinkit: Laskuvarusteiden säilytys kesällä

28.04.2012
Ylläsjärvi

Sivut